Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 
 

Ajankohtaista

02.05.2017

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle turvakotilaiksi: Naisiin kohdistuva väkivalta mainittava uudessa turvakotilaissa

• Naisjärjestöjen Keskusliitto ehdottaa, että uudessa turvakotilaissa käytettäisiin lähisuhdeväkivallan sijaan Istanbulin sopimuksen terminologiaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta.
• Turvakotipaikkojen määrä tulee viipymättä nostaa Euroopan neuvoston suositusten ja Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle. Istanbulin sopimuksen edellyttämiä matalan kynnyksen palveluita on lisättävä.
• Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että turvakotien rahoitus nostetaan viipymättä tasolle, joka mahdollistaa koko maan kattavan turvakotiverkoston toiminnan.
• Turvakotipalveluiden kansallisia laatusuosituksia vuoden 2017 aikana uudistettaessa on kuultava naisjärjestöjä ja vammaisia naisia, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia naisia ja maahanmuuttajanaisia edustavia tahoja.
• Nykyinen turvakotilaki mahdollistaa turvakotiin hakeutumisen myös lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvista syistä. Käytäntöä ole Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemyksen mukaan syytä muuttaa.
• Uudistuksen yhteydessä on varmistettava selkeät hoitopolut turvakotijakson jälkeisiin avopalveluihin. Avopalveluissa tulee olla tietoa ja osaamista naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
• Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhteydessä onkin huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa työskentelevällä henkilöstöllä on riittävät tiedot naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten auttamisesta.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan perustellusti pitää Suomen suurimpana ihmisoikeusongelmana. Jopa 47 prosenttia suomalaisnaisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään ja miltei kolmannes on altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle. Suomi on saanut eri sopimusvalvontaelimiltä ja muilta toimijoilta lukuisia huomautuksia naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja riittämättömistä toimenpiteistä väkivallan kitkemiseksi. Lisäksi Suomesta on lähtenyt CEDAW-komitealla kaksi valitusta perheväkivallasta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ehdottaa, että uudessa turvakotilaissa käytettäisiin lähisuhdeväkivallan sijaan Istanbulin sopimuksen terminologiaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta. Naisiin kohdistuva väkivalta on sukupuolistuneen syrjinnän muoto, joka estää naisia nauttimasta ihmisoikeuksistaan täysimääräisesti.  Liudennettaessa naisiin kohdistuva väkivalta lähisuhde- tai perheväkivallaksi, häivytetään näkyvistä väkivallan taustalla piilevät sukupuolten epätasa-arvoiset valtasuhteet ja se fakta, että sukupuoleen perustuva väkivalta kohdistuu miehiä useammin naisiin ja tyttöihin. Puhe lähisuhde- ja perheväkivallasta vaikuttaa negatiivisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtautumiseen, ilmiön sukupuolistuneen luonteen ymmärtämiseen ja siihen liittyvän osaamiseen. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää huolestuttavana sitä, että esityksessä uudeksi turvakotilaiksi käytetään pääsääntöisesti väkivallan sukupuolistuneen ulottuvuuden häivyttävää ilmaisua ´lähisuhdeväkivalta´, vaikka valtaosa lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta kohdistuu naisiin ja vaikka myös turvakotien asiakkaat ovat pääsääntöisesti naisia (93 prosenttia) ja lapsia.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että turvakotipaikkojen määrä nostetaan viipymättä Euroopan neuvoston suositusten ja Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja että Istanbulin sopimuksen edellyttämiä matalan kynnyksen palveluita lisätään. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja siten sitoutunut tarjoamaan väkivaltaa kokeneille helposti saatavilla olevia tukipalveluita. Istanbulin sopimuksen myötä Suomen tulee perustaa matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on oltava esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa. Suomen tulee sopimuksen perusteella myös merkittävästi lisätä seksuaalisen väkivallan uhrien palveluita sekä turvakotipaikkoja. Suomessa on kuitenkin yhä liian vähän turvakotipaikkoja sekä kansainvälisiin suosituksiin että väkivallan uhrien tarpeisiin nähden: meillä on koko maassa 23 valtion rahoittamaa turvakotia ja noin 140 perhepaikkaa, kun niitä Euroopan neuvoston suositusten mukaan tulisi väkilukuun suhteutettuna olla 500.  Lisäksi turvakotien alueellinen jakautuminen on epätasaista, mikä asettaa eri alueilla asuvat naiset eriarvoiseen asemaan avun saamisen suhteen.  Riittämätön turvakotipaikkojen määrä luo väkivaltaa kohdanneille naisille turvattomuutta, altistaa väkivallan jatkumiselle ja uhkaa siten väkivallan uhrin ja usein myös hänen alaikäisten lastensa henkeä, terveyttä ja hyvinvointia.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että turvakotien rahoitus nostetaan viipymättä tasolle, joka mahdollistaa koko maan kattavan turvakotiverkoston toiminnan ja turvaa naisten ihmisoikeuksia.  Naisjärjestöjen Keskusliitto toivoo, että vastaisuudessa sallituksi tulisi kokonaiskustannusten täyttä määrää vastaavan valtionavustuksen myöntäminen turvakodeille. Keskusliitto katsoo, että turvakotitoiminta täyttää valtionavustuslain esitöissä todetun yhteiskunnallisten tavoitteiden hyödyllisyyden. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää oikeansuuntaisena kehitystä, jolla pyritään kasvattamaan turvakotitoiminnan määrärahoja vuosina 2016—2019 kahdella miljoonalla eurolla vuosittain 17,5 miljoonaan euroon. Keskusliitto huomauttaa kuitenkin, että kahden miljoonan sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut viiden miljoonan euron lisäystä turvakotipalveluiden määrärahoihin vuonna 2017 ja että koko maan kattavan turvakotiverkoston ylläpidon on arvioitu maksavan noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Määrärahojen taso on siten lisäyksenkin jälkeen riittämätön, mikä todetaan myös hallituksen esityksessä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto toivoo, että turvakotipalveluiden kansallisia laatusuosituksia vuoden 2017 aikana uudistettaessa kuullaan lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneiden järjestöjen ja tahojen lisäksi myös naisjärjestöjä sekä vammaisia naisia, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia naisia ja maahanmuuttajanaisia edustavia tahoja, jotta näiden ryhmien tarpeet tulevat turvakotipalveluissa huomioiduiksi. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että useiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten tarpeet jäävät turvakotipalveluissa täyttämättä. Vammaisten naisten kokema väkivalta on huomattavasti muuta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yleisempää ja esimerkiksi sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen lisää naisten riskiä altistua väkivallalle. Myös maahanmuuttajanaiset ovat väkivallan uhreina usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Turvakotipalveluiden kansallisista laatusuosituksista (2013) puuttuu tällä hetkellä vammaisia naisia ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia naisia sekä maahanmuuttajataustaisia naisia koskevat suositukset.

Esityksen mukaan turvakotipalvelut rajataan jatkossa entistä selvemmin lähisuhdeväkivallan uhreille. Nykyinen turvakotilaki mahdollistaa turvakotiin hakeutumisen myös lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvista syistä eikä tätä käytäntöä ole Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemyksen mukaan syytä muuttaa. Vaikka Suomessa on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, on turvakotipalveluita käytetty myös ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa lausunnossaan hallituksen esityksestä uudeksi turvakotilaiksi, että kaavailtu rajaus on selkeä huononnus ihmiskaupan uhrien näkökulmasta ja ehdottaa, että osalle turvakodeista annettaisiin mahdollisuus erikoistua väkivaltaa kohdanneiden ihmiskaupan uhrien auttamiseen. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa ehdotusta. Lisäksi Keskusliitto pitää tärkeänä, että ihmiskaupan uhrien lisäksi myös väkivaltaa kohdanneilla turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla henkilöillä on pääsy turvakotiin, kuten hallituksen esityksessä todetaan.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että uudistuksen yhteydessä varmistetaan selkeät hoitopolut turvakotijakson jälkeisiin avopalveluihin. Avopalveluissa tulee lisäksi olla tietoa ja osaamista naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Hallituksen esityksen mukaan ennen voimassa olevaa turvakotilakia järjestöjen turvakotipalveluista oli selkeä hoitopolku turvakotivaiheen jälkeisiin avopalveluihin. Lain voimaantulon jälkeen siirtymä turvakodista avopalveluihin ei ole enää ollut yhtä joustava kuin aikaisemmin. Lisäksi esityksessä todetaan, ettei mitään turvakotipalvelun jälkeistä erikoistunutta lähisuhdeväkivallan palvelua tällä hetkellä ole maankattavasti tarjolla vaan avopalvelut ovat pitkälti järjestöjen varassa, ja palvelujen rahoitus pohjautuu edelleen rahapelien tuottoihin. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalveluja on järjestettävä lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen.  Palvelut on kuitenkin tarkoitettu järjestettäväksi olemassa olevien palveluiden puitteissa, jossa ei ole välttämättä tietoa ja osaamista vastata lähisuhdeväkivallan uhrien tuen tarpeisiin.  Näin ollen turvakotijakson jälkeinen erityinen tuki ja apu eivät esityksen perusteella aina toteudu tarkoituksenmukaisesti.

Hallituksen esityksessä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa tulee huomioida palveluja tarvitsevien erityistarpeet ja luoda rakenteet, jotka mahdollistavat avun ja tuen lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille. Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että turvakotiin pääsy on riippuvainen siitä, että väkivalta tunnistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Mikäli avun tarvetta ei tunnisteta, ei myöskään ohjaus turvakotiin toteudu. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhteydessä onkin huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa työskentelevällä henkilöstöllä on riittävät tiedot naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten auttamisesta. Nämä tekijät tulee Naisjärjestöjen Keskusliiton mukaan huomioida jatkossa myös turvakotipalveluiden tuottajille järjestettävässä valtakunnallisessa koulutuksessa sekä palveluntuottajilta vaadittavan täydennyskoulutuksen kriteeristössä. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhteydessä on lisäksi huolehdittava, että maakunnissa on riittävästi turvakotien toimintaan sopivia tiloja.

Lisätietoja:      

Eva Biaudet, puheenjohtaja eva.biaudet@eduskunta.fi 050 314 0205

Terhi Heinilä, pääsihteeri terhi.heinila@naisjarjestot.fi puh. 040 530 5544

Anniina Vainio, järjestösihteeri anniina.vainio@naisjärjestot.fi puh. 050 388 8868

www.naisjarjestot.fi www.facebook.com/naisjarjestot Twitter: @naisjarjestot #tasaarvo100


Helsingissä 27.4.2017

Eva Biaudet                                  Terhi Heinilä

Puheenjohtaja                             Pääsihteeri


 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
  • Minna
  • Laukku-kirja
  • KalevaKoru_logo
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy