Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 

100 vuotta naisten elämää ja tekoja -juhlanäyttely
11.10.–31.12.2011

Juhlanäyttely maakuntakirjastoissa


Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

  • 11.–22.10.2011 Tampereen pääkirjasto Metso
  • 25.10.–10.11.2011 Jyväskylän pääkirjasto
  • 15.–28.11.2011 Kouvolan pääkirjasto
  • 1.–30.12.2011 Turun pääkirjasto


Tunnetko Alexandra Gripenbergin ja Lucina Hagmanin? Tiedätkö, mistä naisasianainen Maikki Friberg väitteli vuonna 1897? Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely 100 vuotta naisten elämää ja tekoja kertoo naisten tasa-arvon historiasta Suomessa. Juhlanäyttelyssä esitellään naisjärjestöjen vuosikymmenien uurastusta sen eteen, että suomalaiset naiset saisivat oman huoneensa, oikeudenmukaisen tilan yhteiskunnassa. Helsingissä Sederholmin talon tunnelmallisissa huoneissa esillä ollut juhlanäyttely lähtee lokakuussa kiertämään maakuntakirjastoja Tampereelle, Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun. Laajasta näyttelystä on valikoitu kuhunkin kirjastoon oma kokonaisuutensa.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisasiaa ajava Naisjärjestöjen Keskusliitto perustettiin vuonna 1911. Nykyään siihen kuuluu 62 jäsenjärjestöä ja yhteensä yli 400 000 jäsentä. 100 vuotta naisten elämää ja tekoja -juhlanäyttely muistuttaa, että naisjärjestöjen sinnikäs työ on johtanut moniin yhteiskunnallisiin uudistuksiin, kuten naisten äänioikeuteen ja vaalikelpoisuuteen, äidin ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen, naisten koulutuksen ja uramahdollisuuksien avautumiseen sekä työskentelyyn naisten ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee jatkossakin naisjärjestöjen panosta tasa-arvotyön ja hyvinvoinnin suunnannäyttäjänä.

Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa historiantutkija, FT Maritta Pohls. Näyttelyarkkitehtuuri on Tarja Kunttusen käsialaa. Näyttelyssä on jaossa juhlakirja, joka tarjoaa näkökulmia tasa-arvokehityksen vaiheisiin nostamalla esiin tunnettuja ja unohdettuja naisia sekä heidän rohkeita tekojaan naisten aseman parantamiseksi. Näyttelyn aikana voi kirjastojen tiloissa tutustua myös naisjärjestöjen ja -tutkijoiden järjestämiin yleisötilaisuuksiin, joista löytyy lisää tietoa alapuolelta.

 

Luentoja ja yleisötilaisuuksia

Tampere

Ti 11.10. klo 18–20 (Martikainen-sali): FM Heidi Kurvinen (Oulun yliopisto) esittelee väitöskirjatutkimustaan "Naistoimittajat median voimakentillä 1960- ja 1970-lukujen Suomessa". (Akateemiset Naiset)

Ke 12.10. klo 17 (Martikainen-sali): "Tuntematon emäntä" -elokuvan esitys. Elina Kivihalmeen elokuva kertoo oman aikamme ihmisille niistä elinehdoista, joiden varassa maaseudulla asuneet äitimme ja isoäitimme ponnistelivat sotavuosina 1939–45. (Pirkanmaan Keskustanaiset)

Ti 18.10. klo 1820 (Martikainen-sali): Onko sukupuolella väliä politiikassa? YTT Jaana Kuusipalo ja YTT Tuula Juvonen (Tampereen yliopisto) 

Ke 19.10.klo 17–20 (Luentosali 4): Tasa-arvo kriisialueilla. Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Eva Biaudet pohtivat tasa-arvoa ja naisten ja lasten asemaa kriisialueilla. Kokemuksiaan sodasta avaa Deborah Funmi Mupapa (EOAW Empowernment of African Women). Kommenttipuheenvuoron pitää Maryan Abdulkarim (Somaliliitto). Järjestäjät: Tampereen Seudun Vihreät Naiset. Yhteistyökumppanit: Vihreät Naiset, Naisten pankki, EOAQ Empowernment of African Women, Somaliliitto.

Pe 21.10. klo 18
 (Martikainen-sali): Kuka oli Elsa Heporauta? (Tampereen Kalevalaiset Naiset)

Jyväskylä

Ke 26.10. klo 16.30–20 (Minna-sali): Lottaperinneliitto esittäytyy. 

Ti 8.11. klo 18–20
: Kun rikkominen on tavoite – keskustelua naisten työelämän lasikatoista (Keskustanaisten Keski-Suomen piiri)

Kouvola

To 24.11. klo 17–19.00: Oikeus väkivallattomaan elämään (Naisten Linja Suomessa ry). Seminaarissa keskustellaan Kouvolassa tehtävästä työstä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.Ilmoittautumiset ti 21.11. mennessä (toimisto[at]naistenlinja.fi). Lataa ohjelma.

La 26.11. klo 10–15: Teemaseminaari perusturvasta (Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset & Kokoomuksen Naisten Liitto). Ilmoittautumiset 18.11. mennessä/Hanna-Leena Tasanen (etunimi.sukunimi@kokoomus.fi).
10.00 Aamukahvit: kahvi, tee ja voileipä
10.30 Seminaari alkaa:
Tervetulosanat, Helena Puolakka ja kansanedustaja Lenita Toivakka
Teema-alustus ja keskustelu perusturvasta, kansanedustaja Lenita ToivakkaJaloittelutauko
Teema-alustus ja keskustelu perustulosta, kansanedustaja Sanna Lauslahti12.30 Lounas
13.15 Tutustuminen juhlanäyttelyyn
13.30 Valtakirjojen vastaanotto
14.00 Kaakkois-Suomen Kokoomusnaisten piirikokous
15.00 Kokous päättyy

Turku


Järjestä oheisohjelmaa kirjastojen tiloissa!

Toivomme, että paikalliset jäsenjärjestöt järjestäisivät näyttelyn aikana yleisölle avoimia tilaisuuksia kirjastojen tiloissa. Näin saamme näkyvyyttä sekä upealle, historialliselle näyttelylle että naisjärjestöjen tärkeälle työlle. Helsingissä näyttelylle puitteet tarjonnut Sederholmin talo on ollut vilkas järjestöjen ja näyttelyvieraiden kohtaamispaikka, jossa on järjestetty luentoja ja keskustelutilaisuuksia mm. EU:n tasa-arvopolitiikasta, puutarhanhoidosta ja naisten arjesta. 

Sydämellisesti tervetuloa osallistumaan Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuoteen!

Aikataulu ja paikkakunnat:

  • 11.–22.10.2011 Tampereen pääkirjasto Metso
  • 25.10.–10.11.2011 Jyväskylän pääkirjasto
  • 15.–28.11.2011 Kouvolan pääkirjasto
  • 1.–31.12.2011 Turun pääkirjasto

Tilojen vuokraaminen

Kirjastojen tiloissa voi järjestää luentoja ja keskustelutilaisuuksia. Tilat varataan suoraan kirjastosta, ja Naisjärjestöjen Keskusliitto maksaa vuokran (laskutusosoite: Naisjärjestöjen Keskusliitto, Fredrikinkatu 39 C 22, 00120 Helsinki). Kirjastojen kahvilat auttavat mielellään mahdollisten tarjoilujen järjestämisessä, joista järjestöt itse vastaavat. Ilmoitattehan lisäksi ystävällisesti järjestösihteerille ohjelman tiedot ja aikataulun!

Lisätietoja: järjestösihteeri Katja Laaksonen, etunimi.sukunimi@naisjarjestot.fi, p. 09 494 217

Tampereen pääkirjasto Metso

Pietilä-saliin mahtuu 200 henkeä, Martikainen-saliin 35 henkeä ja Luentosali 4:ään 23 henkeä. Tiloja voi varata vahtimestareilta, p. (03) 5656 4001.

Yhteystiedot:
Pirkankatu 2
PL 152
33101 Tampere

Jyväskylän kaupunginkirjasto

Minnansalissa on 200 istumapaikkaa, Pieneen luentosaliin mahtuu 70 henkeä. Tiloja voi tiedustella numerosta (014) 266 4099.

Yhteystiedot:
Vapaudenkatu 39–41
PL 50
40100 Jyväskylä

Kouvolan kaupunginkirjasto

Auditorioon mahtuu n. 60 henkeä. Varaukset hoitaa Tarja Ihalainen, p. 020 615 8455.

Yhteystiedott:
Salpausselänkatu 33
45100 Kouvola

Turun kaupunginkirjasto

Studioon mahtuu 80 henkeä. Tilavarauksen voi tehdä Turun kaupunginkirjaston verkkolomakkeella tai p. 040 160 3615. Kirjasto pyytää lisäksi täyttämään tapahtumatietojen ilmoituslomakkeen markkinointia ja tiedotusta varten. Ilmoituslomake lähetetään viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtuman alkua sähköpostitse osoitteeseen viestinta.kaupunginkirjasto[ät-merkki]turku.fi tai osoitteeseen Turun kaupunginkirjasto/Viestintä, Linnankatu 2, 20100 Turku.

Yhteystiedot:
Linnankatu 2
20100 Turku

 

Naisten huoneet – elämää ja tekoja 
9.3.–28.8.2011

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely Naisten huoneet – elämää ja tekoja kertoo naisten tasa-arvon historiasta Suomessa. Näyttely esittelee naisjärjestöjen vuosikymmenien uurastusta sen eteen, että suomalaiset naiset saisivat oman huoneensa, oikeudenmukaisen tilan yhteiskunnassa. Vuonna 1757 valmistuneen kantakaupungin vanhimman rakennuksen, Sederholmin talon, tunnelmallisissa huoneissa nostetaan esille tunnettuja ja unohdettuja naisia ja heidän rohkeita tekojaan naisten aseman parantamiseksi. Lämpimästi tervetuloa!


Sederholmin talo

Aleksanterinkatu 18, Helsinki
Puh. (09) 3103 6529 

Avoinna:

ke–su klo 11–17
to klo 11–19
ma ja ti suljettu

Opastusvaraukset:

Kesäkuu–elokuu, p. (09) 3103 6529

Guidebokningar:

Juni–augusti, tel. (09) 3103 6529

Guided visits:

June–August, tel. (09 3103 6529


VAPAA PÄÄSY!

 
1, 3T, 3B ja 4


  

Naisten huoneet

Naiset täyttävät Sederholmin talon 9.3.–28.8.2011. Näyttely Naisten huoneet –100 vuotta elämää ja tekoja juhlistaa Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotista historiaa. Tule tutustumaan merkittäviin naisiin, jotka ovat olleet rakentamassa suomalaista tasa-arvoa. Näyttelyssä kerrotaan sitkeästä, vuosikymmeniä kestävästä uurastuksesta tärkeiksi koettujen asioiden eteen. Näyttelyssä nostetaan esille unohtuneita henkilöitä ja niitä, joiden nimi on edelleen kaikkien huulilla. Näyttelyssä muistellaan rohkeita tekoja naisten aseman parantamiseksi.

Tyttö on syntynyt – ihanaa!

Suomessa synnyttäminen ja syntyminen on turvallista, mutta tähän tilanteeseen pääsemiseksi on tehty todella paljon työtä. Kätilöyhdistykset ovat toimineet turvallisen synnytyksen ja vauvan hyvinvoinnin puolesta vuodesta 1898 lähtien. Tuolloin vielä harvalukuiset kätilöt näkivät työssään, miten äidit ja vauvat menehtyivät synnytyksissä ja alkoivat vaatia asian parantamista. Vielä vuonna 1940 suomalaisten äitien kuolleisuus oli Kansainliiton laatiman tilaston mukaan teollistuneen maailman korkeimpia. Tilanne parani vasta 1960-luvulla, kun kätilö avusti lähes jokaisessa synnytyksessä ja suurin osa synnytyksistä tapahtui sairaalassa.

Monissa maissa ei ole yhtä hyvä tilanne eivätkä tyttövauvat ole yhtä tervetulleita kuin pojat. Suomalaiset naiset tekevät mm. Unifemin kautta työtä tyttöjen aseman parantamiseksi.

Luetaan yhdessä, olemmehan samanlaisia

Me suomalaiset olemme ylpeitä lukutaidostamme. Tytöt ja pojat saavat täysin yhtäläisen peruskoulutuksen. Suomen maahanmuuttajissa sen sijaan on satoja täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Suuri osa heistä on naisia, joko pienten lasten äitejä tai iäkkäitä. He jäävät usein koulutuksen ulkopuolelle lasten- ja perheenhoidollisista syistä. Luetaan yhdessä -verkostossa vapaaehtoiset naiset opettavat maahanmuuttajanaisia. Samalla kun maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen edistyy elämän eri alueilla, opettaminen taas laajentaa opettajien näkemyksiä ja elämänpiiriä.

Suuri osa Luetaan yhdessä -opettajista on akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Näyttelyssä Kympin tytöt ovat saaneet ihan oman huoneen. Sieltä löytyvät erää Suomen vanhimmista naisyhdistyksistä.

Pienessä on ison alku

Suomalaiset naiset auttavat naisia mm. Acehissa, Liberiassa, Gambiassa, Karjalassa, Tuvalussa, Kiribatissa ja Ruandassa. Suomalaista media-alan ammattitaitoa viedään Afganistaniin. Sierra Leonessa tuetaan naisten selviytymistä sodasta. Burkina Fasossa huristelee marttaneuvoja. Malawissa autetaan naisia, joiden keskuudessa äitiyskuolleisuus on yhtä suurta kuin se oli Suomessa sata vuotta sitten.

Naisten nuukailuosaamisella on jo ikiaikaiset perinteet. Martat ja Marthat ovat tehneet siitä taidetta. Tiesitkö, että kun pesulämpötila nousee 40 asteesta 60 asteeseen, energiankulutus kaksinkertaistuu. Osaatko kypsyttää aamupuuron kylmälaukussa? Kasvisten syönti on paljon ekologisempaa kuin lihansyönti. Kun saat aamulla kotiin palaavalta horsman, voit tehdä siitä ruokaa.

Kriisejä on monenlaisia

On suuria kansallisia kriisejä, sotia ja ympäristökatastrofeja. On välivaltaa kotona, kouluissa ja työpaikoilla, hakkaamista tai henkistä nujertamista. On väkivaltaa itseä kohtaa, ryyppäämistä ja itsensä loppuun ruoskimista.

Naiset auttavat ylläpitämällä kriisivalmiutta tai huoltamalla joukkoja. Naiset auttavat muistuttamalla, että kenenkään ei tarvitse alistua pahoinpitelyyn. Naiset auttavat ulos kierteestä. Naiset kertovat oman hyvinvoinnin ja terveydestä huolehtimisen tärkeydestä.

Hankalia uraportaita pitkin

Miten niihin vallan kammareihin päästään? Joudutaanko sinne sattumalta? Ovatko siellä vain parhaista parhaat? Onko naisille edes sopivaa pyrkiä valtaan?

Läpi lasikaton huone esittelee naisia naisammateissa, naisia miesammateissa, naisia ammateissa, naisia liike-elämässä, naisia maailman huipputehtävissä, ensimmäisiä ja kehittäjiä, vaatijoita ja tyytyviä, enimmäkseen tyytyväisiä.

Itseensä uskominen ja hyvät verkostot auttavat uralla eteenpäin. Hyvä peruskunto ei koskaan ole pahasta. Voimisteluliitto Svoli on tarjonnut sitä suomalaisille naisille jo 100 vuotta.

Äänestä naisasianaista!

Runsas sata vuotta toimintaa eduskunnassa on tehnyt suomalaisista naisista politiikan osaajia. Naiskansanedustajat aloittivat kanssasisartensa aseman parantamisen heti ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa 1907. He tekivät aloitteen kätilölaista heti 1907. He vaativat avioliiton solmimisen ikärajan nostamista 15 ikävuodesta 17 ikävuoteen ja sukupuolielämän sallitun aloitusiän nostamisesta 12 ikävuodesta 15 ikävuoteen.

Näistä ja muista perusasioista edettiin ajan myötä vaatimuksiin oikeudesta päästä aviomiehen holhouksesta tai oikeudesta tulla nimitetyksi kaikkiin virkoihin. Naisten aseman kohentaminen vaatii edelleen napakkaa otetta päätöksentekoon, muistuttavat Eurooppanaiset ja eri puolueiden naisjärjestöt.

Tule katsomaan, mitä yhteistyöllä voi saada aikaan. Tule ihmettelemään, miten rohkea Alexandra Gripenberg tai Maikki Friberg uskalsi olla, miten vaadittiin ensikoteja ja katurauhaa, miten syötettiin puoli miljoonaa ihmistä keskellä elintarvikepulaa tai miten luotiin liikeyrityksiä.

Teksti: Maritta Pohls
Julkaistu Helsingin kaupunginmuseon Sofia-lehdessä (1/2011)

 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
  • Minna
  • Laukku-kirja
  • KalevaKoru_logo
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy