Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 
 

Naisjärjestöjen sote-klinikka: Naiset kantavat suhteettoman suuren osan sote-uudistuksen kustannuksista 

Naisjärjestöjen sote-klinikka – tarkastelussa sote-uudistuksen työllisyys- ja tasa-arvovaikutukset

3. toukokuuta 2017 Eurooppasalissa

Naisjärjestöjen Keskusliiton ja 16 yhteistyökumppanin yhteinen kevättapahtuma Naisjärjestöjen sote-klinikka kokosi naisjärjestöjen edustajia, naisyrittäjiä sekä poliittisia päätöksentekijöitä tasa-arvoteemaiseen ja naisnäkökulmaiseen sote-keskusteluun. Tilaisuus herätti paljon mielenkiintoa, ja saimme paitsi salin täyteen yleisöä, myös useita aiheesta kiinnostuneita seuraajia suoran striimin ääreen netissä.

Sote-klinikan alussa osallistujilla oli kahvitarjoilun ohessa tutustua Naisjärjestöjen Keskusliiton ja TANEn 100 tasa-arvotekoa -hankkeen sote-teemaisiin tekoihin. Tekojaan Eurooppasalin aulassa olivat esittelemässä Tunne rintasi ry (rintojen omatarkkailusta muistuttava Omakuu-mobiilisovellus), Maria Akatemia (Keijun varjo -hanke), Omaishoitajat (mentorointiohjelma yhteistyössä Suomen sairaanhoitajaliiton kanssa) sekä Endometrioosiyhdistys (oirepäiväkirja- ja kuukautissovellus Moona).

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet avasi seminaarin muistuttamalla, että hallituksen esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia naisiin sote-palvelujen käyttäjinä, työntekijöinä ja palveluntuottajina. Palvelujen käyttäjien näkökulmasta on välttämätöntä, että tulevassa mallissa palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa kiinnitetään huomiota erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin: ”Olemme huolissamme siitä, että monimutkainen palvelutuottajamalli ja palvelujen digitalisaatio voivat vaikeuttaa esimerkiksi ikääntyvien, vammaisten ja maahanmuuttajataustaisten naisten palveluihin pääsyä. Tiesittekö esimerkiksi, että Tilastokeskuksen mukaan valtaosa 74 vuotta täyttäneistä, joista valtaosa on naisia, ei ole koskaan käyttänyt internetiä?”. Erityisen suurten muutosten kohteena ovat naisvaltaiset sote-alojen työpaikat ja pienet sote-yritykset. Naisjärjestöt ovat huolissaan työntekijöiden palkkauksen ja muiden työehtojen huonontumisesta ja pitkällä aikavälillä kielteiset vaikutukset palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin. Uudistuksen sukupuolivaikutuksia olisi arvioitava jatkuvasti uudistuksen edetessä, ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon naisnäkökulma ja naisten terveyden erityispiirteet.

Avauspuheen jälkeen kuulimme projektipäällikkö Liisa Ketolaiselta 100 tasa-arvotekoa -hankkeen ajankohtaiset kuulumiset. Tekoja on tähän mennessä julkaistu jo lähemmäs 70, viimeisimpinä muun muassa Espoon kaupungin uusi tasa-arvopalkinto ja opetus- ja kulttuuriministeriön haaste urheilun tasa-arvon kehittämiseksi. Tekoja ovat tekemässä hyvin monenlaiset organisaatiot: yritykset, ministeriöt, yliopistot, kunnat sekä tietenkin järjestöt ja erityisesti naisjärjestöt.

Tilaisuuden keynote-puhuja, tohtori Karen Newbigging Birminghamin yliopistosta toi keskusteluun sukupuolinäkökulman Englannissa toimeenpantuihin sote-reformeihin. Tutkijan näkökulmasta näyttää siltä, että terveyttä on pitkään pidetty oikeutena, mutta nyt se on alettu nähdä hyödykkeenä. Samanaikaisesti ihmisiä vastuutetaan oman terveytensä ylläpidosta. Englannin mallin hyvänä puolena Newbigging piti kattavaa palaute- ja valvontaverkostoa, johon palveluiden käyttäjiä osallistetaan aktiivisesti. Myös henkilökohtaisen budjetin on nähty parantavan naisten kokemusta kontrollista omaan terveyteen kohdistuvissa päätöksissä. Tästä huolimatta naiset kantavat suhteettoman suuren osan uudistusten kustannuksista. Leikkaukset ovat siirtäneet budjetin pääpainon pois haavoittuvassa asemassa olevilta ryhmiltä yleisiin palveluihin.  Hoivavastuuta siirretään enenevissä määrin julkiselta sektorilta pois, jolloin palvelu on ostettava tai tehtävä itse. Toisaalta vaikeutetaan työn ja perheen yhteensovittamista keskittämällä erityispalveluja ja sosiaalihuoltoa. Uudistukset ovat luoneet Englantiin epävarmat työmarkkinat, jossa palkat ovat matalia ja nollatuntisopimukset yleisiä. Puheensa lopuksi Newbigging esitti työkaluja tasa-arvotyöhön uudistusten aikana ja niiden jälkeen: on pidettävä huolta, että naisten asema ja sukupuolten tasa-arvo pysyvät poliittisella agendalla, luotava vankat toimintaedellytykset sosiaalipalveluille, ylläpidettävä ja kehitettävä vahvaa järjestösektoria sekä arvioitava, valvottava ja julkaistava tietoa uudistusten vaikutuksista naisiin palveluiden käyttäjinä ja työntekijöinä.

Englannin esimerkkien jälkeen vuorossa oli puheenvuoro seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluista uudessa sote-mallissa. Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja ja NJKL:n hallituksen jäsen Millariikka Rytkönen esitti seminaarin yleisölle osuvan vertauskuvan: uudistusta rakennetaan kuin lapsi palapeliä, asettelemalla reunat kohdalleen ja runnomalla sitten jäljelle jääneet palaset tavalla tai toisella kehysten sisään. Toisaalta Rytkönen näki uudistuksen myös mahdollisuutena luoda uusia rakenteita ja tuoda naisten käyttämiä sote-palveluja saman katon alle: ”Me naiset tarvitsemme hyvin paljon laajempia palveluja kuin pelkän äitiys- ja lastenneuvolan. Ehkäisy, keskeytykset, keskenmenot, vaihdevuodet, myös seksitaudit ja gynekologisten tautien seuranta voitaisi koota samaan paikkaan.”

Sote-klinikan päättäjäkaartia täydensi kansanedustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen Sirkka-Liisa Anttila. Anttila käsitteli puheessaan myös eduskunnan käsittelyssä olevaa maakuntalakia, johon ei nykyisellään sisälly tasa-arvopykälää: ”Se on sinne rakennettava, yhteistyöllä yli puoluerajojen – vain niin voimme taata, että sukupuolivaikutukset tulevat arvioiduiksi maakunnan talousarviossa, strategiassa ja toiminnassa”. Anttila kehotti puheessaan naisia myös asettumaan ehdolle maakuntavaaleissa. Itse uudistuksessa huolestuttavaa on tiukka aikataulu, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa kaaokseen vuonna 2019. Ratkaisuna esitettiin siirtymäaikojen lisäämistä, joka mahdollistaisi uudistuksen huolellisemman ja kokonaisvaltaisemman toteutuksen. Anttila vahvisti puheenvuorossaan, että sote-alan naisvaltaisuus tekee sote-uudistuksesta myös palkkatasa-arvo- ja työllisyyskysymyksen.

Tilaisuuden loppupuolikkaalla, niin kutsutulla sote-klinikkaosuudella, ääneen pääsivät naisjärjestöjen edustajat ja sote- ja tasa-arvoasioihin perehtyneet kansanedustajat. Sote-klinikan ajatuksena oli tarjota jäsenjärjestöille sekä hanke- ja yhteistyökumppaneille mahdollisuus tuoda esiin oma näkökulmansa sote-uudistukseen ja sen vaikutuksiin heidän edustamiinsa naisryhmiin. Järjestöjen kysymyksiin, toiveisiin ja huoliin olivat vastaamassa kansanedustajat Tuula Haatainen, Arja Juvonen, Heli Järvinen ja Sari Sarkomaa. Keskustelua moderoivat Eva Biaudet ja Naisjärjestöjen Keskusliiton järjestösihteeri Anniina Vainio.

Palvelunkäyttäjän näkökulmasta keskustelu osoitti, että uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia palvelujen tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. ”Edellytämme, että saatavuudessa ja saavutettavuudessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Monika-Naiset Liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen toi esille sote-uudistuksen vaikutuksen maahanmuuttajanaisiin. ”Suuri huolemme on, osataanko sote-uudistuksessa ottaa huomioon näiden haavoittuvien ryhmien tarpeet väkivallan ennaltaehkäisyssä ja kotoutumisessa, parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta vai vahvistaako uudistus eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta tuottavia rakenteita?” Zonta International Piiri 20:ta edustava varatuomari Tuulikki Petäjäniemi puolestaan muistutti ikäihmisten olevan sekä sosiaali- että terveyspalveluiden suuri käyttäjäryhmä. Mitä vanhempiin ikäluokkiin siirrytään, sitä suuremmaksi kasvaa naisten osuus väestöstä ja siten myös palveluiden käyttäjistä. ”Lähipalvelut ovat ikääntyneille tärkeitä, sillä etäällä olevat palvelut eristävät ja heikentävät osallisuutta. Myös jatkuvuus ja pysyvyys ovat ikäihmisille tärkeitä ja ne tulisi ottaa huomioon palveluiden laatukriteereissä hinnan ohella. Hoitopaikka ei saa vaihtua palveluntuottajan vaihtumisen seurauksena.” Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija ja vammaisjärjestöjen naisverkoston edustaja Tiina Lappalainen oli huolissaan vammaisten naisten valinnanvapaudesta ja sote-palvelujen esteettömyydestä. ”Digitalisaatiosta halutaan ratkaisuja moneenkin palveluun. Toisia ihmisiä se auttaa, mutta toisille se tuo lisää kynnyksiä palvelun toteutumiseen. Miten tieto, tekstin selkeys ja välineet saadaan saavutettaviksi?” Vammaisille naisille on tarjottava esteetön pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin kuten mammografiaan, papa-kokeisiin ja raskaudenseurantaan. Lappalainen muistutti myös, että sote-uudistusta koskevassa päätöksenteossa on hyödynnettävä asiantuntijatietoa sekä työntekijä- ja käyttäjäryhmien kokemustietoa.

Keskusteluun otettiin osaa myös hoito- ja hoivatyön tekijöiden näkökulmasta. ”Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. On huolehdittava siitä, etteivät sote-menoja rajoitettaessa kärsijöinä ole hoivatyötä tekevät naiset”, huomautti vuorollaan lastenlääkäri ja Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n hallituksen jäsen Tiina Tuomela. ”Kustannukset eivät saa siirtyä hoivatyötä tekeville naisille huononevien palkkojen, työn kuormittavuuden ja palkattoman hoivatyön kasvun muodossa.” Suomen sairaanhoitajaliitto kantaa huolta henkilöstön kuulemisesta uudistuksen valmistelussa. Liiton puheenjohtaja Nina Hahtela huomautti sairaanhoitajien kokevan, ettei henkilöstöä ole kuultu riittävästi uudistusta valmisteltaessa. Myöskään uudistuksen vaikutuksista työhön ja työpaikkoihin ei ole tiedotettu riittävästi. ”Enemmistö sairaanhoitajista pelkää uudistuksen vähentävän sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja ja lisäävän epätyypillisten työsuhteiden määrää. On todennäköistä, että yhtiöittämisen ja valinnanvapauden seurauksena määräaikaisten ja nollatyösopimusten sekä vuokratyön osuus kasvaa, mikä heikentää naisten työsuhteiden ehtoja entisestään”, huomautti Hahtela.

Kuten Eva Biaudet alkupuheenvuorossaan pohti, sote-alalla toimivien naisyrittäjien ja järjestöjen kohdalla sote-uudistus tarkoittaa mittavaa toimintakentän muutosta, jonka riskinä on, että varsinkin pienet toimijat jäävät ulkomaisomisteisten suuryritysten jalkoihin. Naisyrittäjiä ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:tä edustanut yrittäjä Kirsi Miss Salpakankaan Lääkintävoimistelu oy:stä peräänkuulutti pienyrittäjien toimintaedellytysten turvaamista:  ”Tuleeko pienyrittäjistä suurten sote-keskusten kiireapulaisia? Vai pitääkö alkaa ketjuuntumaan ja myydä yrityksemme isommille toimijoille, jotta pysyisimme mukana?” Toinen uhka on maksusetelin hinnan asettaminen niin alhaiseksi, ettei pienillä toimijoilla ole varaa tuottaa palvelua. Uuden sote-mallin ja maakunnan palveluntuottajille osoittamien kriteerien tulee mahdollistaa myös pienten toimijoiden pääsy markkinoille.

Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille puhujille, panelisteille ja yleisölle!

Tilaisuuden koko ohjelma on katsottavissa tallenteena tästä. Sote-klinikan keskustelut koostettiin kannanotoksi, joka julkaistiin Naisjärjestöjen Keskusliiton nettisivuilla 11.5. Tutustuthan myös seminaarin kuvagalleriaan!

Naisjärjestöjen sote-klinikan järjestäjänä toimi Naisjärjestöjen Keskusliitto yhteistyökumppaneinaan Eurooppanaiset ryLastentarhanopettajaliitto ryMonika-Naiset liitto ryNaistoimittajat rySuomen Akateemisten Naisten Liitto rySuomen Naisyhdistys rySuomen sairaanhoitajaliitto rySuomen Kätilöliitto rySuomen Yrittäjänaiset ryTunne rintasi ryZonta International Piiri 20 ryNaisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS rySuomen KuntaliittoSuomen YK-liittoVammaisfoorumi ja Vammaisjärjestöjen naisverkosto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton uutiskirje 3/2017

 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
  • Minna
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy