Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 

Blogi

28.09.2017

Ovatko järjestöt tulevaisuudessakin yhteiskunnan kivijalka ja millä edellytyksillä?

Pääsihteeri Terhi Heinilän puhe Miina Sillanpään Seuran "Järjestöt – yhteiskunnan kivijalka vai katoava voimavara?" -seminaarissa 28.9.2017

Ystävä rakas, tahdotko olla mukana rakentamassa tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa? Näin kysyi 38 vuotta kansanedustajana toiminut, ensimmäinen naispuolinen ministerimme Miina Sillanpää. Ja Miinahan rakensi! Kansalaisvaikuttajana Sillanpää oli huimaavan vahva ja vaikuttava ja hänen luottamustehtävien luetteloaan kuvataan ylenpalttiseksi. Kuten hyvin tiedämme, Miina Sillanpää toimi uranuurtajana naisliikkeessä, erityisesti palvelijattarien, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantamiseksi, perusti Suomeen ensikodit. Tätä arvokasta työtä jatkaa osaltaan Miina Sillanpään säätiö ja seura ja Ensi- ja turvakotien liitto.

Olemme satavuotiaassa Suomessa suurelta osin hyvin onnekkaassa asemassa, voimme yhdistää perheen ja työn, kouluttautua toivomallamme tavalla. Kunnioitamme suuresti Miinaa ja hänen kaltaisiaan naisia, jotka aivan erilaisissa, vaativissa olosuhteissa ovat kehittäneet maatamme, päätös päätökseltä. Yksin emme mekään olisi tuolloin pärjänneet. Naisjärjestöjen synnystä Suomessa saamme kiittää paljolti kansainvälistä kehitystä, muun maailman suffragetteja, joiden jalanjäljissä suomalaiset astelivat.

Yhteiskuntamme tasa-arvon kehitys kiinnostaa edelleen suuresti myös kansainvälisesti. Esimerkiksi viime aikoina tapaamani tasa-arvotoimijat mm. Turkista, ja Japanista kiinnittivät erityistä huomiota siihen miten tähän on päästy - ja miten he osaltaan voisivat kehittää maataan, usein perinteisissä ja vaikeissakin olosuhteissa.

Naisten tasavertainen osallistuminen yhteiskuntaan on Suomen brändi maailmalla. Naisten ja tyttöjen oikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ovat Suomen ulkopolitiikan painopiste ja viimeksi esillä YK:n 72. yleiskokouksessa Suomen valtiojohdon puheenvuoroissa ja osa Agenda 2030:n toimintaohjelmaa Suomessa.

Naisjärjestöillä on ollut suuri merkitys sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja yhteiskuntamme kehitykseen. Naisjärjestöjen Keskusliitto on perustettu vuonna 1911 ja siihen kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa toimii 400 000 jäsentä, valtaosin naisia. Osaavat ja vaikuttavat naiset vaalivat ja rakentavat yhdessä tasa-arvoista ja kestävää yhteiskuntaa on tavoitteemme. Edistämme naisten oikeuksia ja asemaa, sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Vanhin jäsenjärjestömme on Käkisalmen kaupungin rouvasväen yhdistys, jo reilusti yli 160-vuotias ja samalla ensimmäinen suomenkielinen naisyhdistys maassamme.

Tässä ajassa on ollut rohkaisevaa huomata, että monet naisjärjestöistä lisäävät jäsenmääräänsä, hyvänä esimerkkinä mm. Marttaliitto. Naisjärjestöt, suuret ja pienet, antavat Suomessa asuville naisille osaltaan turvaverkon, jonka soisimme jokaisella olevan.

Uusia naisjärjestöjä perustetaan kaiken aikaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto on saanut viime vuosina monia uusia jäseniä, viimeksi mm. Mothers in Business ry, elokuva-, tv- ja media-alan ammattilaisten WIFT Finland ry, Rusetti – valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys ry, Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja Monika-Naiset liitto ry.

Jäsenistössämme on toki järjestöjä, joiden väki ikääntyy ja jäsenkatokin vaivaa. Toimintatapojen kehittäminen, hallinnon uudistaminen ja järjestön tavoitteiden jatkuva peilaaminen yhteiskunnalliseen kehitykseen on meille kaikille tärkeää ja yhteinen haasteemme.

Erityisesti haluamme painottaa jäsenjärjestöjen yhteistyötä. Verkottuminen, toisten tukeminen, yhteiset viestit naisjärjestöjen, muiden kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa on välttämättömyys. Haluamme nostaa esiin naisten ja naisasian moninaisuutta! Ja olla kiinni ajankohtaisissa kysymyksissä.

On muistettava, että edistyksellinen naisten asema ja sukupuolten tasa-arvo ei ole kerralla saavutettu positio, joka säilyisi entisellään itsestään. Tasa-arvo onkin kaikesta tehdystä työstä huolimatta ottanut viime aikoina takapakkia. Populismi on lisääntynyt, arvot ja asenneilmapiiri kiristyneet, eriarvoistuminen ja syrjäytyminen periytyvät liian usein seuraavalle sukupolvelle.

Pidämme välttämättömänä, että taloudelliset ja poliittiset päätökset arvioidaan myös naisten kannalta. Jo Minna Canth ajoi aikoinaan samapalkkaisuutta. Naisjärjestöt kantavat edelleen huolta koulutusalojen, työmarkkinoiden ja palkkojen jakautumisesta sukupuolen mukaan. Naisten vähäinen osuus matemaattisten aineiden opiskelijoista ja teknologia-alojen työntekijöistä uhkaa jättää naiset digitaalisen murroksen altavastaajiksi.

Ajankohtaisina aiheina yhteiskunnallisessa tasa-arvokeskustelussa ja päätöksenteossa ovat esimerkiksi perhevapaauudistuksen valmistelu ja sote-uudistuksen sukupuolivaikutukset. Tällä hetkellä naiset käyttävät yli 90 prosenttia perhevapaista. Naisten osallistuminen tasavertaisesti työelämään edellyttää perhevapaajärjestelmän rakennemuutosta ja isille kiintiöityjen perhevapaiden pidentämistä.  Sote-uudistuksen vaikutukset naisiin työntekijöinä ovat valtavat, kun yli 200 000 naista vaihtaa työnantajaa. 70 prosenttia naisten yrityksistä on ollut sosiaali- ja terveysalalla. Miten käy pienten jäljelle jäävien yritysten?

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Euroopan unionin perusoikeusviraston mukaan 47 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä Suomessa asuvista naisista on kohdannut fyysistä, psyykkistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Myös naisiin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt.

Naisjärjestöt ovat toimineet väkivaltaa vastaan koko olemassaolonsa ajan. Suomi ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen kaksi vuotta sitten ja nyt valmistellaan ensimmäistä kertaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaohjelmaa. Euroopan unioni hyväksyi Istanbulin sopimuksen viime kesänä.

Monet meille uudet tasa-arvon teemat ovat usein vaiettuja. Viimeksi tällä viikolla meidät kuulijat pysäytti göteborgilaisen Nora Adinin puheenvuoro Svenska Kvinnoförbundetin järjestämässä tilaisuudessa. ”Ymmärsin 6-vuotiaana päiväkodissa, että minun pitää varoa puhumasta pojille, 12-vuotiaana aloin suunnitella pakoa kotoa. Lyönnit muuttuivat yhä kovemmiksi, pelkäsin että kuolen. 18-vuotiaana jätin kotini pysyvästi ja sain uuden identiteetin. Näin tapahtui myös kolmelle serkulleni.” Kun Ruotsissa kunniaväkivaltaa kohdannut siirretään uudella nimellä uuteen kaupunkiin viranomaisten avustamana, Suomesta on lähdettävä omin neuvoin pakoon maailmalle. Pelkästään Monika-Naiset liitto on viime vuoden aikana auttanut 33 kunniaväkivaltaa kokenutta ja usein pakkoavioliittoon määrättyä. Suomi tuomitsee jyrkästi lapsiavioliiton, mutta samalla sallimme vuosittain noin 12 tytön avioituvan alaikäisenä erivapaudella.

Uskon, että näihin teemoihin myös Miina ja Minna olisivat puuttuneet.  Ja olen varma., että tarvitsemme edelleen naisspesifejä järjestöjä.

Taloustilanne ja tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat suuresti naisiin ja naisjärjestöihin. Säästöjä on tehty koulutuksesta, järjestöiltä ja tasa-arvotyöstä. Samaan aikaan tehtäviä siirtyy lisää kolmannelle sektorille. Naisjärjestöt toimivat valtaosin hyvin pienillä resursseilla muuhun järjestökenttään verrattuna. Esimerkiksi Naisjärjestöjen Keskusliiton jo ennestään tasoltaan matalaa valtionapua on leikattu minimiin. Hankerahoitus ja muu tuki on toiminnan elinehto.

Olemme yhdessä saaneet pienillä resursseilla, laajalla vapaaehtoistyöllä ja paksulla selkänahalla paljon aikaiseksi. Raja on kuitenkin vastassa. Se, että naisjärjestöjen toiminta on jatkossakin yhteiskunnan kivijalka ja että tasa-arvo säilyy Suomen keskeisenä arvona, edellyttää riittävää resursointia.

100-vuotias Suomi haluaa olla kansalaistoiminnan esimerkki, naisten oikeuksien mallimaa. Haluamme juhlia kaikkia tasa-arvon kallisarvoisia saavutuksia, mutta myös osaltamme toimia tulevaan ja täyttää Suomen kansainvälisiä velvoitteita naisten oikeuksien edistämiseksi.

Olemme todella iloisia siitä, että Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 100 tasa-arvotekoa –hankkeessa on vuosina 2016 - 2017 tehty yli 90 uutta ja konkreettista tekoa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Lisää tekoja tulee joka päivä. 100 tasa-arvotekoa -hankkeella on 38 organisaation sektorirajat ylittävä kumppaniverkosto, johon kuuluu mm. kansalaisjärjestöjä, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Kunniatoimikuntaa johtaa presidentti Tarja Halonen. Tasa-arvotekoja ovat tehneet mm. naisjärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt, ministeriöt,  työmarkkinajärjestöt, kaupungit, oppilaitokset, tiedotusvälineet ja yritykset. Esimerkkeinä voisin mainita Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaiden naisten kestävät konstit –hankkeen pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevien ikääntyvien naisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi; Ensi- ja turvakotien liiton osallistavan näyttelyn Tarinakengät, joka tekee naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa ja siitä selviytymistä näkyvämmäksi; Marttaliiton viestintäkampanjan 118-vuotisen historian tasa-arvoteot jokaiselta vuodelta; Mothers in Business puolestaan rohkaisee tyttöjä teknisille ammattipoluille; Monika-Naiset laajentaa matalan kynnyksen palveluja maahanmuuttajataustaisille naisille verkkoon ja Tehy kampanjoi nollatoleranssia raskaussyrjinnälle.

Ulkoministeriön tasa-arvoteko on yli 150 erillistä tekoa, joista vastaa valtaosa Suomen suurlähetystöistä maailmalla. Puolustusvoimat tekee tutkimuksen vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten kokemuksista palveluksen tasa-arvosta. Oulun yliopisto on tutkinut lukiolaisten ainevalintojen merkitystä yliopistojen opiskelijavalinnassa; Yle on mm. rakentanut ensimmäistä kertaa naisten ja miesten joukkuelajien kotimaisen tasa-arvoisen televisioinnin ja uutisoinnin, nk. mestaruusputken. Olemme näistä kaikista tärkeistä ja arvokkaista tasa-arvoteoista ja kaikesta yhteistyöstä tasa-arvon lisäämiseksi ja naisten näkyvyyden nostamiseksi itsenäisyyden juhlavuonna hyvin kiitollisia. 

Naisjärjestöt ovat taatusti olleet yksi yhteiskuntamme kivijaloista, eivätkä todellakaan ole aikeissa muuttua katoavaksi voimavaraksi.

Juhlitaan suomalaista kansalaistoimintaa ja naisjärjestöjen saavutuksia ja turvataan tuleva työ tasa-arvon puolustamiseksi. Laitetaan liput liehumaan tulevana lauantaina Miina Sillanpään elämäntyön ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi! Olette kaikki lämpimästi tervetulleita juhlimaan tasa-arvotekoja Helsingin yliopiston juhlasaliin 10. marraskuuta!

 


Kommentit:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti:

Sähköpostiosoite (ei näytetä kommentin yhteydessä) *

Nimimerkki *

Kommenttisi *


28.11.2017

Tasa-arvosta taas kuuminta hottia?


27.11.2017

Miksi kotityöt uuvuttavat? Harjoittelijamme pro gradu metakotityöstä


20.10.2017

Rintojen omatarkkailu – pieni suuri asia


06.10.2017

Naisjärjestöille saatava lisää resursseja


06.10.2017

Aktiivinen naisjärjestösyksy


08.09.2017

Tasa-arvoteot tuottaneet tulosta


14.04.2017

Me ja maailman naiset #yhdessä


03.12.2016

Sukupuolten tasa-arvo kirjattava maakuntalakiin!


11.11.2016

105 vuotta naisten oikeuksien puolesta


06.10.2016

Suomi100 on myös naisten!


07.09.2016

Rakennamme tasa-arvoisempaa elämää


07.09.2016

Mikä on sinun tasa-arvotekosi?


15.04.2016

Naisten voimaannuttaminen parantaisi globaalia kansantaloutta neljänneksellä


05.02.2016

Vuosi 2016


 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy