Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 

Lausunnot

08.11.2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi



Maakuntauudistus


Tasa-arvon edistämisvelvoite maakuntalakiin 

Tasa-arvolaki koskee HE:n mukaan myös maakuntia. Maakuntien tulee siten kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tasa-arvolaki edellyttää myös, että maakuntien tulee työnantajina edistää edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että maakuntalaissa ei HE:n mukaan ole säännöstä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Laki on pitkälti tekninen ja säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, mutta tasa-arvon edistämistavoite maakuntalakiin kirjattuna painottaisi tasa-arvotyön merkitystä maakuntien koko toimintakentällä ja vaikuttaisi myös mm. HE:n 103§:n mukaiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että vaikka sosiaali-ja terveydenhuolto tulee olemaan maakuntien toiminnoista keskeisin, maakunnille tulee kuulumaan runsaasti myös muita tehtäväaloja, joissa sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulma on keskeinen.[1] 


Sukupuolten tasa-arvo maakuntien rakenteisiin ja strategioihin  

Nykyisissä maakunnissa ei olla tietoisia viranomaisia koskevasta tasa-arvolain velvoitteesta edistää sukupuolten tasa-arvoa ja niistä puuttuvat myös rakenteet ja käytännöt tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvo näkyy nykyisissä maakuntaohjelmissa huonosti eikä maakunnilla ole toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia. HE:n 35 §:n mukaan maakunnilla tulee olla lakisääteiset maakuntastrategiat, jotka toimivat maakuntavaltuuston ohjausvälineenä maakunnan johtamisessa. Ehdotuksen mukaan maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakuntastrategian sisällöllinen ulottuvuus on hyvin laaja ja kattaa käytännössä maakunnan koko toiminnan.  Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja maakuntien tulee laatia ja toteuttaa toiminnalliset ja henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat. Tasa-arvon edistämistavoite voitaisiin sisällyttää tähän säännökseen.

  

Edellä esitetystä johtuen Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että maakuntiin luodaan uudistuksen yhteydessä toimivat rakenteet ja budjetoidaan riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämiselle ja että maakuntalakiin kirjataan tasa-arvon edistämisvelvoite.

 

Naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen toteuduttava uudistuksessa

Maakuntalain toimielinten kokoonpanoa koskevaan säännökseen ollaan sisällyttämässä viittaus tasa-arvolakiin (HE 30§). Tasa-arvolakia on tarkoitus muuttaa nyt lausunnolla olevan lakipaketin yhteydessä niin, että maakuntia koskevat jatkossa samat kiintiö- ja tasapuolisen edustuksen säännökset kuin muita julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttäviä toimielimiä (ml. virastot, laitokset ja luottamushenkilöistä koostuvat valtio- ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden johto- ja hallintoelimet). Tämä on tarpeen, jotta tilanne on selkeä maakuntien toimielinten osalta. Maakuntien ylin päätösvalta tulee HE:n mukaan olemaan maakuntavaltuustoilla. Naisia valitaan kuntien valtuustoihin vähemmän kuin heidän ehdokasosuutensa perusteella voisi odottaa. Naisia on myös kunnallisten toimielinten puheenjohtajistossa vähemmän kuin kyseisten toimielinten jäsenistössä.  Maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi laaditun hallituksen esitysluonnoksen sukupuolivaikutusten arvioinnissa oletetaan, että naiset tulevat olemaan aliedustettuina myös maakuntavaltuustoissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että naisten ja miesten tasapuolinen edustus turvataan epäsuorasti valituissa maakuntahallinnon toimielimissä ja niissä toimielimissä, joita tasa-arvolain kiintiösäännös ei koske. On myös vältettävä sitä, että tulevien maakuntien johtotehtävät muodostuvat nykyisen kaltaisesti miesvaltaisiksi ja pidettävä huoli siitä, että maakuntien, niiden hallinnon ja palvelulaitosten johtotehtävät jakautuvat tasaisesti naisten ja miesten kesken myös siten, että naisia saadaan myös ylimpiin johtotehtäviin. Maakuntauudistus ei saa vähentää naisten valtaa, kuten esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä on tapahtunut.

  



Sote-uudistus


Sukupuolten tasa-arvo huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää hyvänä, että laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on huomioitu sukupuolten tasa-arvon edistämistavoite säännöksessä, joka koskee valtakunnallisia tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle (HE:n 27§). Tämän säännöksen perusteella määritellään tavoitteet, jotka valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi valtakunnallisesti ja tarvittaessa erikseen kullekin maakunnalle. Tämä säännös antaa hyvän ja pysyvän pohjan tasa-arvonäkökulman huomioimiseksi maakuntien työssä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyen.

  

Sote-uudistus vaikuttaa laajasti naisiin 

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus vaikuttaa laajasti sekä sote-palveluita käyttäviin kansalaisiin että sote-palveluissa työskentelevään henkilöstöön ja sen asemaan. Noin 220 000 sote-alan työntekijää siirtyy uudistuksen yhteydessä maakuntien palvelukseen. Kaikista julkisissa ja yksityisissä sote-palveluissa työskentelevistä henkilöistä naisia on noin 90 % ja kuntien sote-palveluissa yli 90 %, joten siirtymä vaikutuksineen kohdistuu suureksi osaksi naisiin.

  

Palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta on huolehdittava 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain ensisijaisena tarkoituksena on HE:n 1§:n mukaan väestön hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ja tätä kautta väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Lain tarkoituksena on myös luoda asianmukaiset edellytykset hoitoon tai palvelujen piiriin pääsylle ja sille, että koko maassa on saatavilla riittävästi ja yhdenvertaisesti palveluja sekä palveluja tarvitsevien ihmisten tarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset huomioon ottava palvelurakenne. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 §:ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin.

  

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehditaan uudistuksen yhteydessä eri väestöryhmät ja niiden tarpeet huomioiden. Esimerkiksi vanhojen naisten joukossa on paljon palveluja tarvitsevia, joiden pääsy palveluihin vaarantuu ellei palveluita ole saatavilla lähipalveluina. Sama koskee myös lapsiperheitä ja kaikkia autottomia niillä alueilla, joilla joukkoliikenne ei ole toimiva tai kattava.

  

Uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat naisiin

On myös huomioitava, että palvelujen kokoaminen suuriin kokonaisuuksiin vaikuttaa myös henkilöstöön ja merkitsee esimerkiksi työmatkan pitenemistä sote-palveluissa työskenteleville, joista suurin osa on naisia. Jo nyt esimerkiksi kätilöiden yhdensuuntainen työmatka on keskimäärin 100 kilometriä ja pitenee jatkossa synnytyssairaaloiden lakkauttamisten myötä. Keskusliitto huomauttaa, että palvelujen keskittäminen ja työmatkojen piteneminen voivat vaikuttaa negatiivisesti naisten työelämään osallistumiseen, jos työssäkäyntiin vaadittavan auton ostamiseen ei ole varaa tai pitkät työmatkat vaikeuttavat työn ja perheen yhteensovittamista. Palveluiden keskittämisellä voi siten olla välittömien vaikutusten ohella laajempia, epäsuoria negatiivia tasa-arvovaikutuksia sekä palveluiden käyttäjiin että henkilöstöön.

  

Sote-alan henkilöstön palvelussuhteiden ehdot turvattava 

Maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun voimaanpanolain 14 §:n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyy maakuntien palvelukseen. Liikkeenluovutus ei vaikuta välittömästi henkilöstön asemaan, mutta sen takaama suoja päättyy vuoden 2020 lopussa. Tämän jälkeen on vaarana, että siirtyneen henkilöstön palvelussuhteiden ehdot ja palkkaus huononevat. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että tällä on vaikutusta sekä sote-alan houkuttelevuuteen että laajemmin palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin. Tällä hetkellä sote-alalla työskentelevien naisten työsopimuksista määräaikaisia on noin 22 prosenttia ja miesten 25 prosenttia. On vaarana, että valinnanvapauden toteuttaminen kasvattaa määräaikaisten työsopimusten määrää ja lisää irtisanomisia sote-alalla.

  

Hoidon ja hoivan laatu sekä henkilöstön jaksaminen varmistettava

Sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on säästää sote-palveluiden kustannuksista. Maakuntauudistuksen ja soten järjestämisuudistuksen HE:n suvauksessa on katsottu, että suurin osa 3 mrd € säästötavoitteesta tulisi saavuttaa henkilöstökustannuksista. Keskusliitto varoittaa, että säästöjen kohdistaminen henkilöstöön voi vaikuttaa huonontavasti sekä henkilöstön jaksamiseen että hoidon ja hoivan laatuun. 

 

Naisyrittäjien asema turvattava  

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat naisyrittäjien toiseksi suurin toimiala. Naisten osuus sote-alan yrittäjistä on yli 70 % ja suurin osa (98 %) sote-alan yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen mikroyrityksiä. Uudistuksen yhteydessä on vaarana, että naisten omistamat pienet yritykset häviävät kilpailutuksissa suurille, monikansallisille yrityksille. Maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi laaditun hallituksen esitysluonnoksen sukupuolivaikutusten arvioinnin mukaan naisyrittäjien määrää sosiaali- ja terveysalalla on rajoittanut kuntien ostopalveluiden kehitys, joissa kunnat hankkivat sosiaali- ja terveyspalvelunsa suurilta, kansainvälisiltä yrityksiltä. Suuret kansainväliset ketjut ovat myös ostaneet pieniä, naisten omistamia yrityksiä. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää pienten sote-alan yritysten aseman turvaamista palveluntarjoajien kilpailutuksissa. Naisille ja sukupuolten tasa-arvolle tärkeiden hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituksen turvaamiseksi on huolehdittava myös siitä, että palveluja tuottavat yritykset noudattavat vastuullisia verokäytäntöjä.

  

Sukupuolivaikutukset huomioitava uudistuksen kaikissa vaiheissa 

Lakipaketista on tehty laaja sukupuolivaikutusten arviointi. Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että uudistusten etenemisen ja toteuttamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että nyt tehdyn sukupuolivaikutusten arvioinnin tulokset otetaan huomioon myös käytännössä. Lisäksi tarvittaessa sukupuolivaikutuksia on arvioitava uudelleen uudistuksen edetessä ja sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon naisnäkökulma ja naisten terveyden erityispiirteet.


Helsingissä 8.11.2016

 

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

 


    

Lisätietoja:   Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila@naisjarjestot.fi

                 Eva Biaudet, puheenjohtaja, eva.biaudet@eduskunta.fi

                 Elina Suonio-Peltosalo, varapuheenjohtaja, elina@suoniopeltosalo.fi

                 Terttu Utriainen, varapuheenjohtaja, terttu.utriainen@ulapland.fi

                

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 59 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. 



[1] Maakuntiin siirtyviä tehtäviä ovat työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Esimerkiksi työvoimapalveluiden työntekijöistä yli 80 prosenttia on naisia, jolloin TE-palveluihin kohdistuvat mahdolliset henkilöstöuudistukset vaikuttavat suurelta osin naisiin.

 


 


 


 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
  • Minna
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy