Arvoisat puhujat ja hyvä yleisö,
Tervehdys Brysselistä, on hienoa päästä mukaan tähän korkea-arvoiseen tilaisuuteen näin videon välityksellä. Minua pyydettiin lyhyesti kertomaan Euroopan tilanteesta tasa-arvon osalta.
Euroopan komission urheilun tasa-arvoasioiden korkean tason työryhmä, jossa Terhi Heinilä oli Suomesta mukana, luovutti hiljattain suosituksensa urheilusta vastaavalle komissaari Mariya Gabrielille. Suosituksissa on konkreettisia toimenpide-ehdotuksia koskien kuutta pääaihealuetta, mukaan lukien naisten asema johtopaikoilla ja valmennuksessa, median rooli ja naisten urheilun näkyvyys mediassa, naisurheilun taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus sekä Suomessakin erittäin ajankohtainen turvallinen ja häirinnästä sekä muusta epäasiallisesta käytöksestä vapaa urheilu. Toimenpiteitä on osoitettu sekä urheiluliikkeelle eri tasoilla, komissiolle että jäsenvaltioille. Johtajuuden osalta viesti urheiluliikkeelle on: tarvitaan 50% naisia johtopaikoille. Lisäksi muun muassa toimikausien rajoittaminen hallituspaikoilla on keskeinen ehdotus. Suosituksissa on myös kahdeksan läpileikkaavaa teemaa, jotka näkisin erittäin keskeisinä muutoksen mahdollistamiselle. Tarvitaan tasa-arvon valtavirtaistamista kaikkeen toimintaan, sekä muun muassa tasa-arvovaikutusten huomioimista budjetoinnissa. Tasa-arvotyö ei voi olla vain oma erillinen saarekkeensa.
Myös kansainvälisen olympiakomitean, KOK:n, suosituksissa on pitkälti samat aihealueet kuin komission vastaavissa. KOK:n lajiliitoille ja kansallisille olympiakomiteoille asetettu tavoite on vähintään 30% molempia sukupuolia päätöksentekopaikoilla. Miksi nämä tavoitteet ja kiintiöt sitten ovat niin tärkeitä? Käytännönesimerkki niiden toimivuudesta on Euroopan olympiakomiteoiden sääntömuutos parin vuoden takaa. Uudistettujen sääntöjen mukaan EOC:n hallituksessa tulee olla 30% molempia sukupuolia mikä tarkoittaa 5 jäsentä 16 paikkaisessa hallituksessa. Viimevuotisissa vaaleissa sääntömuutos johti kuitenkin siihen, että naisehdokkaita asetettiin ennätysmäärä ja lopulta hallitukseen valittiin 7 naista vaaditun 5:n sijaan. Ja mikä merkittävintä, ketään heistä ei valittu kiintiösäännön turvin, vaan suoraan heidän äänisaaliinsa mukaisesti!
Olemme itse Euroopan Olympiakomiteoiden EU-toimistossa juuri lanseeranneet EU:n Erasmus+ -ohjelman tukeman projektin nimeltä GAMES tasa-arvosta urheilujohtamisessa, jota minulla on ilo vetää. KOK:n sekä arvovaltaisten asiantuntijoiden, kuten professori emerita Kari Fastingin, lisäksi mukana projektissa on kahdeksan kansallista olympiakomiteaa: Belgia, Irlanti, Kreikka, Latvia, Pohjois-Makedonia, Saksa, Tšekki ja Turkki. Maiden moninaisuus osoittaa, että asia on agendalla Euroopan eri kolkissa. Merkittävää on, että kaikkien näiden olympiakomiteoiden johto on sitoutunut tekemään itselleen tasa-arvon toimintaohjelman naisten määrän nostamiseksi johtopaikoilla projektin aikana. Projektissa keskeisenä on pureutua ensinnäkin tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin ja toisekseen toimintakulttuuriin.
Yhdessä ylimmän johdon sitoutumisen kanssa näen nämä keskeisinä tekijöinä muutokseen ja toivoisinkin niistä keskustelua myös tänään: Ensinnäkin, onko tasa-arvo urheilussa strategisena, läpileikkaavana painopisteenä 2) Näkyykö se konkreettisena toimintana ja rakenteellisina muutoksina 3) sekä kulttuurin muutoksena. Vaikka Suomi maakulttuurin osalta on moneen muuhun maailman kolkkaan verrattuna edellä, uskoisin, että urheilukulttuurin ja järjestöjen organisaatiokulttuurin osalta tehtävää riittää. Ja koska ”culture eats strategies for breakfast” muutosta tarvitaan kipeästi myös toimintakulttuurin ja -tapojen osalta.