Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja Kukka Lehmusvirta,
hallituksen jäsenet,
hyvät juhlavieraat,
”Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa.”
Näin kirjoitti Suomen Naisyhdistyksen Kuopion osaston ensimmäinen sihteeri, toimittaja ja kirjailija Minna Canth. Suomen Naisyhdistyksen toiminta oli aloitettu vuonna 1884 nimellä ”Yhdistys naisen aseman parantamiseksi”. Miten toiminnan tavoitetta olisi voinut tuon selvemmin sanoakaan!
Minulla on ilo onnitella Naisjärjestöjen Keskusliiton puolesta 135-vuotiasta Suomen Naisyhdistystä ja toivottaa teille kaikille erinomaista kansainvälistä naistenpäivää. Lämpimät onnittelumme merkityksellisestä työstänne naisten oikeuksien puolesta ja saavutuksista sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi. Tunnen suurta kunnioitusta ajatellen näiden vuosien naisia ja kaikkia teitä, jotka olette sitoutuneet naisille tärkeisiin asioihin ja tehneet pitkäjänteistä työtä. Naisten asian puolesta toimiminen on varmasti tuonut kaikille meille inspiraatiota ja merkitystä elämään.
Järjestöjemme suhde on ollut kautta aikojen tiivis. Kun Naisjärjestöjen Keskusliitto, tuolloin nimeltään Suomen Naisten Kansallisliitto, vuonna 1911 perustettiin, oli Naisyhdistys ensimmäinen keskusliiton jäsenjärjestö ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja Aleksandra Gripenberg.
Vain vuosi perustamisen jälkeen vuonna 1885 Suomen Naisyhdistykselle laadittiin moderni ohjelma, jonka tavoitteet olivat 1900-luvun suffragettien ja nykyajan feminisminkin mittarilla tarkasteltuina rohkeita ja huippuluokkaa. Suomen Naisyhdistys vaati naisille perintöoikeutta, oikeutta akateemiseen ja ammattikoulutukseen ja samaa palkkaa samasta työstä – jos on samat tiedot ja sama taito. Avioero haluttiin mahdolliseksi, myös pahoinpitelyn ja suuren juoppouden perusteella, ja tietenkin vaadittiin naisille äänioikeutta. Näistä tavoitteista voimme edelleenkin olla suuresti ylpeitä!
Suomen Naisyhdistyksen tavoitteet osuivat silmiimme, kun valmistauduimme Naisjärjestöjen Keskusliitossa tämän kevään eduskuntavaaleihin. Naisyhdistyksen tuolloin asettama toive äänioikeudesta toteutui parissakymmenessä vuodessa. Naiset ovat myös saaneet oikeuden kouluttautua ja tehdä työtä vailla miehen holhousta. Hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu. Mutta totta, työtä on edelleen tehtäväksi, sillä osa tuolloin asetetuista tavoitteista odottaa edelleen toteuttamistaan.
Tasa-arvo on viime vuosina ottanut Suomessa takapakkia. Suomi on viime joulukuussa julkistetun Maailman talousfoorumin tasa-arvoindeksin sijoituksissa pudonnut mitalisijoilta neljänneksi Islannin, Norjan ja Ruotsin taakse. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallan tasa-arvo on taantunut.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 60 jäsenjärjestöä, ovat laatineet ja hyväksyneet yksimielisesti hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2019-2023 Naiset vapaiksi – Tasa-arvo vaatii tekoja. Vaadimme tasa-arvon takapakin pysäyttämistä ja konkreettisia tekoja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta!
Nyt on meneillään vaikuttamisen supervuosi. Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuus on parhaillaan käynnissä, tulossa eduskuntavaalit, Euroopan parlamentin vaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuus. On välttämätöntä, että sukupuolten tasa-arvo on esillä näissä keskusteluissa.
Suomi on monissa kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen muiden Pohjoismaiden esimerkin ja yleisen pohjoismaisen tasa-arvokehityksen mukaisesti.
Jotta muiden Pohjoismaiden tasolle päästään, tasa-arvon toteutuminen vaatii Suomessa seuraavia tekoja:
- tulevaan hallitukseen on nimettävä puolet naisia ministereiksi, myös hallituksen avainpaikoille. Usein unohtuu, että Suomessa nainen on toiminut pääministerinä vähän yli vuoden ajan, mies 100 vuoden ajan; ulkoministerinä 5 vuoden ajan, mies 95 vuoden ajan.
- Edelleen tavoitteena on Suomen Naisyhdistyksen vuonna 1885 tavoitteissan linjaama samapalkkaisuus. Esitämme, että Suomeen on säädettävä Islannin mallin mukainen samapalkkalaki.
- Perhevapaat on uudistettava
- Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Joka kolmas nainen joutuu lähisuhteessa väkivallan uhriksi. Toimet naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja poistamiseksi ovat riittämättömiä. Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus on toimeenpantava täysimääräisesti.
- Suostumus on lisättävä rikoslakiin raiskauksen tunnusmerkiksi. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttava.
- Seksuaaliselle häirinnälle työpaikoilla on saatava nollatoleranssi.
- Suomen on sitouduttava kaikilla tasoilla seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien eteenpäin viemiseen.
On huomattava, että eduskunta hyväksyi vasta pari viikkoa sitten Suomen Naisyhdistyksen 134 vuotta sitten esittämän vaatimuksen ja Naisjärjestöjen Keskusliiton pitkään ajaman alaikäisten avioliittojen kieltämisen. Tähän saakka vuosittain yli 10 tyttöä on, viime vuosina oikeusministeriöltä erivapauden avioitua alle 18-vuotiaina.
Vaikka olemme vaatineet kansainvälisesti lapsiavioliittojen kieltämistä, emme olleet ennen viime viikkoja tähän itse puuttuneet. Naisjärjestöjen ajama pakkoavioliittojen mitätöiminen jätettiin kuitenkin lakimuutoksesta edelleen pois.
Naisten terveys on olennainen osa ihmisoikeuksia eivätkä voi täysin toteutua ilman riittäviä terveyspalveluita. Maamme vanhustenhoidon tila on karu. Sekä hoidossa olevista vanhuksista että kohtuuttoman työtaakan ja vastuun alle jäävistä hoitajista valtaosa on naisia. Naisten sosiaali- ja terveyspalveluille on turvattava riittävät resurssit. Ikääntyvät naiset tarvitsevat inhimillistä kohtelua ja hyvää hoivaa. Hoitohenkilöstö tarvitsee riittävät resurssit, tukipalvelut ja koulutusta.
Suomen Naisyhdistys perustettiin yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten esikuvien mukaisesti.
Tällä hetkellä kansainvälinen kehitys naisten oikeuksien suhteen on monella tapaa huolestuttavaa. Presidentti Trump on mm. sanonut, että Yhdysvalloissa abortin ottaneita naisia tulisi rangaista ja saanut voimaan nk. Global Gag Rule -asetuksen, joka leikkaa rahoitusta kansainvälisistä perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveysohjelmista.
On myös huomattava, että Venäjällä naiset jätettiin kotona tapahtuvan väkivallan armoille, kun perheväkivalta poistettiin rikoslaista vuonna 2017. Jos luita ei väkivallassa rikkoudu eikä väkivallan voida todistaa kestäneen yli vuoden ajan, ei vankilatuomiota tule. Jos oikeus on uhrin puolella, voi tekijä saada sakkotuomion, mutta tätä tapahtuu vain harvoin.
Konservatiiviset arvot ovat nousseet Euroopassa. Erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vastustavat ryhmät ovat kasvattaneet voimiaan. Esimerkiksi Agenda Europe -liike on vahvistunut EU:n sisällä. Liikkeen tavoitteena on ”palauttaa luonnollinen järjestys Eurooppaan”, eli kieltää mm. aborttioikeus, vähemmistöjen oikeudet, avioero, ehkäisy ja seksuaalikasvatus. Vastaavia liikkeitä on Euroopassa lähes 500.
Kaikki tämä on saanut aikaan laajan naisten vastaliikkeen, sen, että naiset lähtivät kaduille ympäri maailmaa. Pelkästään Yhdysvalloissa naisten marsseihin 2017 osallistui 5 miljoonaa ihmistä. Yhdysvaltojen kongressivaaleissa viime marraskuussa ehdolla oli ennätysmäärä naisia ja erityistä oli vaalissa läpi menneiden naisten moninaisuus: edustajainhuoneeseen valittiin ensimmäisen alkuperäisväestöön kuuluvat naiset, ensimmäiset musliminaiset, ensimmäinen pakolaisnainen ja ensimmäiset alle kolmekymppiset naiset.
Parina viime vuonna on keskusteltu naisten oikeuksista enemmän kuin koskaan. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa vastustavan, globaaliksi vallankumoukseksi kuvatun #metoo -kampanjan vaikutukset näkyvät ympäri maailman. Vaikutukset ovat olleet uskomattoman suuret. Suomessakin häirintää on selvitetty laajasti aina mm. eduskuntaa, ulkoministeriötä, puolustusvoimia, kouluja, kulttuuri- ja urheiluelämää myöten.
Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.
Naisten oikeudet, naisten ihmisoikeudet ovat kuten vuonna 1884 edelleen kansainvälisesti kiinnostavia ja tunteita herättäviä. Osallistumme ensi viikolla Suomen delegaation ja naisjärjestötoimijoiden kanssa YK:n naisten asema -toimikunnan 63. istuntoon YK:n päämajassa New Yorkissa. Kokoukseen osallistuu 8000 naista ympäri maailmaa. Vaikka haasteita riittää, nämä naiset eivät vaikene.
Hyvä juhlaväki,
Tänään meillä on aihetta juhlia jo tehtyä työtä ja Suomen Naisyhdistyksen merkittävää panosta naisasian ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Olemme saaneet tehdä tasa-arvotyötä Naisyhdistyksen rinnalla, ja katsomme nyt toiveikkaina kohti seuraavia yhteistyön vuosikymmeniä. Jatkakaamme periksi antamatta työtä naisten oikeuksien täysimääräiseksi toteutumiseksi. Toimitaan yhdessä naisjärjestöissä yhteisten tavoitteiden puolesta!
”Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu.”
Kiitos.