Hyppää sisältöön

Kunniapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttilan puhe Hiidenveden Zonta-kerhon 10-vuotisjuhlassa

Hyvät juhlivan Hiidenveden Zonta-kerhon puheenjohtaja, jäsenet ja hyvä juhlayleisö!

Naisjärjestön Keskusliiton kunniapuheenjohtajana minulla on suuri ilo ja kunnia onnitella teitä juhliessanne kerhonne 10-vuotista toimintaa. Samalla haluan lämpimästi kiittää teitä arvokkaasta työstänne sekä tasa-arvon että hyväntekeväisyystyön saralla. Olette tehneet maailmasta parempaa paikkaa elää. Kerhotoimintanne on ollut erittäin aktiivista ja merkittävää hyväntekeväisyystyötä niin täällä paikallisesti Vihdissä kuin myös maailmanlaajuisesti.

Samalla kerhotoimintanne on ollut jäsenille hauskaa yhdessä tekemistä, mukana on ollut paljon naurua, iloa ja ihanaa jännitystä. Olette olleet hyvin aikaansaavia voimanaisia. Toimintanne on ollut hyvin ennakkoon suunniteltua. Sitä on ohjannut määrätietoisuus, mistä kertovat toimintanne vetovoima, tehovoima ja vaikutusvoima. Kaunis kiitos tähänastisesta työstänne naisten oikeuksien puolesta ja onnea teille alkavalle uudelle vuosikymmenelle.

Hyvät juhlivat Zontasisaret!

Suomalaisen sukupuolten välisen tasa-arvotyön ja samalla kansanvallan kivijalka on luotu maailman radikaaleimmalla eduskuntauudistuksella v. 1906. Naiset saivat ensimmäisenä maailmassa oikeuden asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja saivat toisena maailmassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Siirryttiin säätyvaltiopäivistä, jolloin 12 %:lla suomalaisista oli ollut äänioikeus, yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaan kansanvaltaan. V. 1907 vaaleissa valitut 19 naiskansanedustajaa ovat olleet ja ovat maailmahistorian ensimmäiset suorilla vaaleilla valitut parlamentaarikot.

Kesti vuosikymmeniä puolueiden aktivoida naisia ehdokkaiksi vaaleihin. Tässä asiassa naisjärjestöt ovat tehneet erittäin tärkeää vaikuttamistyötä puolueissaan. Naisia piti rohkaista ja kannustaa mukaan päätöksentekoon. Naisten merkittävä aktivoituminen työelämään tapahtui kunnallisen päivähoitojärjestelmän toteuduttua 1970-luvulla. Se antoi naisille mahdollisuuden käydä kodin ulkopuolella töissä ja monelle naiselle myös työpaikan päivähoidon piirissä.

Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa naiskansanedustajien määrä laski ollen 52, prosentteina 26. Aloittaessani eduskuntaurani v. 1983 vaaleissa naisia valittiin 62. prosenteissa 31. Nykyisessä eduskunnassa naisten osuus on 94, prosentteina se on 47. Nykyinen eduskunta on historiamme naisvaltaisin.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus v. 2007-2011 oli maailman naisvaltaisin. Meitä naisministereitä oli 12 ja miehiä 8. Tästä seurasi ns. mieskansanedustajien vastarintaliike eduskunnan valinnoissa. Se näkyi puhemiesten vaaleissa. Puhemiehet olivat sen vaalikauden kaikki miehiä!

Suomessa on otettu merkittäviä askelia sukupuolten tasa-arvon tiellä. Ne on tehty naisjärjestöjen ja naiskansanedustajien tiiviillä yhteistyöllä. Unohtaa emme saa miesedustajienkaan panosta tasa-arvon edistämisessä, yhdessä niitä päätöksiä on tehty. Niistä saavutuksista saamme olla ylpeitä.

Pohjoismaisten naisjärjestöjen soluttautumiseen perustuva vaikuttamistyö:

Miehillä on ollut vuosikymmeniä ennen meitä naisia omat kerhonsa ja klubinsa, jotka ovat kasvattaneet miesten keskinäistä solidaarisuutta. Mies tukee aina kaveriaan, toista miestä, oli toimintatapa, kun aloitin politiikassa 1970-luvulla. Naiset eivät olleet tottuneet samalla tavalla yhdessä viemään naisia eteenpäin päättäjiksi.

Siihen olemme kyllä nyt jo oppineet. Naiset ovat oppineet yhdistämään voimansa yli puoluerajojen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjoismaiden naispoliitikkojen ns. soluttautumisteoria on mahdollistanut uudistuksia tasa-arvon tiellä. Naispoliitikko voi olla yhtä aikaa sekä ministeri ja kansanedustaja mutta myös oman naisjärjestönsä puheenjohtaja. Naisjärjestöjen vaikuttajanaiset ovat soluttautuneet poliitikoiksi ja päättäjiksi pystyen sitä kautta kehittämään naisille tärkeitä asioita kuten sukupuolten tasa-arvoa, työelämän ja perhe-elämän parempaa yhteensovitusta, siinäkin on vielä kehitettävää.

Samaan aikaan eurooppalaiset sisaremme European Women´s Lobbyssa voivat vain vedota poliitikkoihin tavoitteidensa edistämiseksi, mutta naisjärjestönaiset eivät voi toimia samaan aikaan poliittisina päättäjinä. Kuinkahan kauan kestää, kun he tiedostavat tämän pohjoisen mallin tuloksellisuuden? Minulla olisi vaikka kuinka paljon omakohtaisen työni kautta tulleita kokemuksia naisjärjestötyön edistämisestä Puolassa, Baltian maissa, Venäjällä, Ranskassa ja pohjoismaissa.

Tästä siirrynkin varsinaiseen teemaani kokemuksiini vaikuttamisesta. Olen saanut kansalta valtakirjan 9 kertaan eduskuntaan ja kerran Euroopan parlamenttiin. Päivääkään en siitä ajasta vaihtaisi pois. Monessa olen saanut olla mukana.

Vaikuttamistyöstäni on paljon esimerkkejä. Poimin niistä tähän kaksi: molemmat tärkeitä naisjärjestötyön tekijöille.

Aloitan vaikuttamiskokemuksestani tasa-arvolain säätämisessä eduskunnassa Esko Ahon hallituskaudella 1991-95. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle niin, ettei lakiesityksessä ollut molempien sukupuolten 40 %:n edustuksen siis tasa-arvon turvaavaa kiintiöpykälää. Ahon hallituksesta sellainen esitys ei olisi mennyt läpi. Tasa-arvoministeri Elisabeth Rehnin johdolla me naiskansanedustajat päädyimme ajamaan kiintiöpykälän lisäämistä tasa-arvolakiin eduskuntakäsittelyssä. Sitä lobbaustyötä varsinkin oman ryhmäni mieskollegojen kanssa en unohda koskaan. Kiintiöpykälä lisättiin ja hankkeemme onnistui.

Vaikuttamistyössä tärkeintä on päättäjien saumaton ja hyvä yhteistyö, luottamus yli puoluerajojen. Naisjärjestöillä on paljon yhdistäviä yhteisiä tavoitteita kuten esim. tasa-arvotyö, ihmisoikeudet mukaan lukien naisiin kohdistuva väkivalta. Nämä yhteiset tavoitteet mahdollistavat niiden yhdessä edistämisen. Soluttautumiseen perustuva naiskansanedustajien yhteistoiminta on tuottanut paljon hyviä tuloksia.

Toinen vaikuttamistyöni tulos: Eduskunnan juhliessa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100 vuotisjuhlaa v. 2006, olin varapuhemiehenä valmistelemassa 100 vuotisjuhlaistunnon juhlapäätöstä yhdessä puhemies Paavo Lipposen kanssa. Siinä neuvotteluissa puhemies Lipponen yhtyi naisjärjestöjen ehdotukseen turvata naisjärjestötyön pysyvä rahoitus lakisääteisellä valtionavustuksella. Tästä valtionavustuksesta tehtiin eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa juhlapäätös kesäkuussa 2006. Valtion talousarviossa varataan vuosittain juhlapäätöksen mukainen rahoitus Naisjärjestöjen Keskusliitolle ja Monikanaisille.

VAIKUTTAMISEN EVÄÄT:

Eduskunnan lainsäädäntötyö tehdään valiokunnissa. Niissä vaikuttamaan pystyt myös erittäin paljon, jos olet aktiivinen, otat selvää asioista ja valmistelet sekä perustelet muutosehdotuksesi hyvin. Tämän lisäksi sinulla pitää olla hyvät luottamussuhteet kaikkiin hallituspuolueiden kansanedustajiin siinä valiokunnassa, jossa toimit. Yhdessä heidän kanssaan toimien saat tarvittavia muutoksia lakiesityksiin. Siinä on tärkeinä tehdä se työ yhdessä, pitää esityksen antanut ministerikin hyvin kartalla muutoksista.

Kansanedustajan työ on ollut minulle yhteiskunnan kehittämistyön jatkuvaa oppimista, korkeakoulua mutta samalla myös ihmissuhdepolitiikan korkeinta opiskelua. Kansanedustajana pystyt paljonkin vaikuttamaan, jos hoidat ihmissuhteesi hyvin, huomioit kaikki ja tuet vastavuoroisesti kollegojesi hankkeitakin! Se antaa työhön paljon uutta sisältöä ja samalla näet työsi tulokset.

Vaikuttaminen EU-tasolla on oma iso haasteensa. Sielläkin pärjäät hyvin, kun ensin hankkiudut oikeiden ihmisten kanssa yhteistyöhön. Itse tein valtavasti henkilökohtaista työtä ministerikolleegojeni ja meppien kanssa pitääkseni heihin jatkuvaa yhteyttä. Lähestymistapana pitää aina ensin olla kiinnostus toisen jäsenmaan ministerin agendaan. Miten voisin auttaa yhdessä toimien hänen tavoitteitaan tästä pitää aloittaa? Sen jälkeen, kun hänen tavoitteensa on käyty läpi ja olen luvannut niille tukeni, on minun vuoroni esittää Suomen tarpeet ja pyytää niille tukea.

Yhteisten asioiden hoitaminen, politiikka on yhteistyötä ihmisten kesken ja kanssa. Hyvät yhteistyösuhteet, keskinäinen luottamus ovat sen tärkeimmät rakennuspuut. Muistakaa naiset aina tukea toinen toisianne. Yhteistyömme on tärkein voimamme:

Vielä kerran lämpimät onnitteluni Hiidenveden Zonta-kerholle juhlapäivänä.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.