Hyppää sisältöön

Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan puhe ma 16.11.2020 Naisjärjestöjen vuosikokouksessa

Hyvä puheenjohtaja Eva, varapuheenjohtajat ja jäsenjärjestöjen syyskokousedustajat!

On suuri ilo ja kunnia saada puhua teille arvoisat NJKL:n jäsenjärjestöjen vaikuttajanaiset. Samalla lausun suuret kiitokseni NJKL:n päättäjille valinnastani  järjestön puheenjohtajaksi v. 2007. Niitä 9 vuotta, jonka aikana sain johtaa Suomen suurinta naisjärjestöä, en unohda koskaan. Saimme yhdessä toimien paljon aikaan. Toteutimme yhdessä eduskunnan kanssa sopien eräiden naisjärjestöjen lakisääteisen valtionavun v. 2007.  Itsenäisyyden 110-vuotisjuhlavuonna 2016 perustettiin naisille suunnattu teknologian ja talouden 100 000 euron suuruinen innovaatiopalkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran 01.06.2017.

Pohjoismaisten naisten suurta viisautta on ollut ja on edelleen yhdistää voimamme tekemällä rohkeasti yhteistyötä yli poliittisten ja järjestöllisten rajojen.   Soluttautuminen yhteistoimintaan poliittisten päättäjien; ministereiden ja kansanedustajien kanssa on mahdollistanut monien tasa-arvotavoitteiden toteutumisen. Kannustan TEITÄ jatkamaan tällä tuloksellisella yhteistyön saralla. Haluan lämpimästi kiittää teitä NJKL:n tässä kokouksessa esitellystä viime vuoden loistavasta tuloksesta niin toiminnan kuin taloudenkin saralla. Samalla onnittelen juuri valittuja hallituksen jäseniä.

Palautan mieliin vuoden 1993. Ahon hallitus oli antanut eduskunnalle tasa-arvolaista esityksen, josta puuttui ns. kiintiöpykälä. Hallituksesta emme saaneet sitä läpi. Sovimme tasa-arvoasioista vastaavan ministerin Elisabeth Rehnin kanssa pykälän lisäämisestä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Pääsiassa me naisjärjestötyössä mukana olevat kansanedustajat teimme käännytystyön ja saimme pykälää vastustaneet miehet sen taakse. Se työ oli kasvattavaa ja mieltä avartavaa. Kiintiötä tarvitsevat miehetkin, se turvaa molempien sukupuolten tasapuolisen edustuksen päätöksenteossa.

Hyvät vaikuttajanaiset!

Muutama sana tämän ajan haasteistamme. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen yksi häpeäpilkku. Olemme tilastojen valossa väkivaltainen maa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kattavan tutkimuksen keinoin yritettävä löytää ne juurisyyt, miksi näin tapahtuu. Tutkimustyötäkin on tehty mutta nyt tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua tämän vakavan ongelman ratkaisemiseksi.

Väkivaltaan tulee jatkossa puuttua aina. Naisiin kohdistuva väkivalta on rikos ja sen estämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Uhrien matalan kynnyksen palvelut ja turvakotipaikat ovat tärkeitä. Niihin tulee panostaa ja niiden rahoitusta on lisättävä.

Suosittelen naisten väkivalta-asioiden keskittämistä yhdelle vastuutaholle, joka ottaa vastuun ongelman kokonaisvaltaisesta selvittämisestä juurisyyt mukaan lukien. Täten löydetään myös keinot ongelman ennaltaehkäisemiseen.

Toinen huolestuttava kehitys; nuorten syrjäytyminen johtaa moniin muihin ongelmiin. Mielenterveysongelmat erityisesti tytöillä aiheuttavat koulunkäynnin keskeytymistä. Nuorten ahdistuminen on yleistynyt.

Ammattikoulun hallituksen puheenjohtajana osallistun aktiivisesti syrjäytymisongelman ehkäisyyn. Peruskoulusta valmistuu 10 %:ia siis vajaat 7000 nuorta joka vuosi, joilta puuttuvat riittävät luku- ja kirjoitustaidot.  Tämä ongelma on ratkaistava ensimmäisenä. Tämä perustaitojen puuttuminen on syrjäytymisen alku. Luku- ja kirjoitustaidon paikkaaminen toisen asteen opintojen yhteydessä vie voimavaroja ammatilliselta koulutukselta. Siis peruskoulun on tämä ongelma hoidettava!

Rikollisjengien yleistyminen on vakava turvallisuusuhkamme. Heidänkin kohdallaan tarvitaan ensimmäisenä juurisyiden selvittäminen. Mikä on osallistumisen perussyy tähän rikollisjengien toimintaan ?  Erityisen tärkeää on myös ongelmien ennaltaehkäisy. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee luotettavan ihmissuhteen, aikuisen, johon turvautua ja ratkoa omia kasvun haasteitaan. Nuorten voitava kokea tulleensa huomioiduksi, hyväksytyksi ja tärkeiksi ihmisinä. Itsetunnon vahvistaminen on kasvatuksen tärkeimpiä tavoitteita. Kehu nainen päivässä oli meillä aikanaan sloaganina. Nyt tarvitsemme sloaganin kehu lapsi tai nuori päivässä!

Samapalkkaisuuden edistäminen on ollut naisjärjestöjen työlistalla vuosikymmeniä. Itse olin aikanaan kolmessakin eri työryhmässä tätä asiaa ratkomassa. Lain mukaan: samasta työstä saman työnantajan palveluksessa on maksettava samaa palkkaa. Työmarkkinajärjestöt ovat sen toteutumisessa avainasemassa.

Tilanne on kuitenkin ajautunut kolmikannassa pahaan solmuun, eikä työmarkkinapöydässä ole tästä lain tavoitteen toteuttamisesta kyetty yhdessä sopimaan. Tämän aamun uutinen naisvaltaisen hoitoalan työn halpuuttamisesta pisti suorastaan vihaksi. Kutsumus ja hoivavietti eivät yksin riitä. Hoitoalalle tarvitaan tuhansia työntekijöitä lisää. Hoitoalan asenteiden ja työn arvostuksen on muututtava. Muutoin edessämme on katastroofi.

Tämän päivän yhteiskunnassa elämme yltäkylläisen hyvinvoinnin keskellä, joka kuitenkin jakautuu epätasaisesti. Keskuudessamme on yli 100 000 lasta, jotka elävät köyhyydessä. Joka päivä perheessä joudutaan laskemaan, mihin rahat riittävät. Tämä ainakin minua puhuttelee erittäin syvältä.

Sota-ajan lapsena olen elänyt niukkuuden aikaa. Ruoka oli säännöstelyssä, kahvi ja sokeri kortilla. Elettiin omavaraistaloudessa. Nälkää ei koettu, kun ruoka tuotettiin itse. Polkupyörän ostin sokerijuurikkaan harvennusrahoillani. Omilla rahoilla hankkimaa pyörääni en unohda koskaan!

Vaikka oli niukkaa, kotonani ei ollut puutetta lasten kasvatuksessa rajoista eikä rakkaudesta. Omia vanhempia kunnioitettiin ja toteltiin. Nämä lapsuuden kokemukset opettivat vastuunottoon, ei meillä ollut vain oikeuksia, oli myös velvollisuuksia kullakin meistä kantokykymme mukaan. Tämän päivän yltäkylläisuus, kaiken saaminen valmiina on hämärtänyt ihmisten omaa vastuuta itsestään ja tekemisistään.

Korona-aika on pistänyt ihmisten arvoja uuteen järjestykseen. Terveys ja terveysturvallisuus ovat nousseet tärkeimmiksi. Kodeissa perheen yhteinen aika on lisääntynyt. Se on lisännyt ihmisten hyvinvointiakin. Osassa perheitä ongelmat ovat lisääntyneet, kun kodin ulkopuolinen turvaverkko ei olekaan toiminut eri syistä.

Lopuksi Hyvä puheenjohtaja Eva ja jäsenjärjestöjen vaikuttajanaiset!

Sydämellinen, lämmin virtuaalinen halaukseni kiitoksena teille jokaiselle tästä kunniapuheenjohtajuudesta, jonka arvokkaan nimityksen juuri sain teiltä. Koen tämän suureksi arvostukseksi ja kiitokseksi tekemästäni työstä. Olen tätä työtä tehnyt sydämestäni nauttien asioiden edistymisestä. Olen tästä kunniapuheenjohtajuudesta aivan liikuttunut! KIITOS

Lupaan tehdä parhaani tässä tehtävässä ja olen teidän käytettävissä aina tarvittaessa. Tulen osallistumaan kokouksiinne ja seuraan työtänne teitä tukien ja kannustaen. Tasa-arvotyö on työtä ihmisten yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta. Tälle työlle on valtava tarve jatkossakin.

Meidän Naisten tärkein voima on tinkimätön asioihin perehtyminen, ihmisten arjen vahva tuntemus sekä empaattinen kyky ratkaisuhakuisesti yhteistyöllä edistää yhteisiä tavoitteitamme yli puolue- ja muiden rajojen.  Työsarkaa meillä riittää. Maailma olisi paljon oikeudenmukaisempi ja ihmisläheisempi paikka, jos naiset johtaisivat sitä.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.