Olen luvannut kertoa Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteutumisen haasteista ja prioriteeteista tulevina viitenä vuonna. Millaisena näemme, että tasa-arvo tulee olla, miten meidän on mahdollista edetä vuoteen 2015 mennessä.
”Jos syrjimme naisia, koko maailma kärsii. Jos nostamme naisia, koko maailman voittaa.” Näin meitä muistutti YK:n pääsihteeri Antonio Guterres YK:n naisten asema toimikunnan istunnon avajaisissa maaliskuussa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 60 jäsenjärjestöä, ovat laatineet ja hyväksyneet yksimielisesti hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2019-2023 Naiset vapaiksi – Tasa-arvo vaatii tekoja.
Moni asia on meillä hyvin, mutta näemme naisjärjestöissä, että nyt on aika lopettaa puhe siitä, että Suomi on tasa-arvon mallimaa. Sukupuolten tasa-arvo on ottanut viime Suomessa takapakkia:
Maailmanpankin vasta julkaistussa tilastossa naisten asemasta työelämässä Suomi on vasta sijalla 10. Samoilla pisteillä ovat muun muassa Viro, Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja. Syy Suomen heikkoon menestykseen on lainsäädäntö, joka mahdollistaa sen, että naiset käyttävät suurimman osan perhevapaista. Samoin Suomi on pudonnut Maailman talousfoorumin joulukuussa 2018 julkaisemissa tilastoissa.
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn tasa-arvoindeksillä mitattuna Suomen tasa-arvokehitys on ollut hitaampaa kuin aiemmin ja hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa kasvua on ollut 1 %-yksikkö, EU:ssa keskimäärin 4 %-yksikköä. Pitkän aikavälin trendi on Suomen osalta huolestuttava: tasa-arvotilanne on pysynyt pitkään lähes ennallaan ja moni EU-maa on kiilaamassa aivan Suomen rinnalle tai meistä ohi. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa kehitys taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallan osalta on mennyt taaksepäin.
Myös ajankäyttö sukupuolten välillä jakautuu aiempaa epätasa-arvoisemmin ennen kaikkea hoito- ja hoivavelvoitteiden osalta. Vaikka Suomen pisteet osaamisen alueella ovat nousseet, on opiskelualojen sukupuolenmukainen jakautuminen suuri haaste Suomessa. Koulutuksen segregaatiossa Suomi sijoittuu 28 EU-maan vertailussa sijalle 22.
Suomessa isät käyttävät 10 prosenttia vanhempainvapaista ja 7 prosenttia hoitovapaista. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka edellyttää sukupuoltaan korjaavilta lisääntymiskyvyttömyyttä.
Tiedämme, että konservatiiviset arvot ovat nousseet Euroopassa. Viime päivien gallupluvut kertovat konservatiivisten arvojen noususta naisten oikeuksien suhteen myös Suomessa.
EU:n sisällä esimerkiksi Agenda Europe -liike on vahvistunut. Liikkeen tavoitteena on ”palauttaa luonnollinen järjestys Eurooppaan”, eli kieltää mm. aborttioikeus, vähemmistöjen oikeudet, avioero, ehkäisy ja seksuaalikasvatus. Vastaavia liikkeitä on Euroopassa lähes 500.
Meillä on varoittavia esimerkkejä EU-jäsenvaltioista. Pääministeri Viktor Orban on perustanut perinteisiä perhearvoja vaalivan perhepoliittisen ohjelman, jolla toivotaan lisää unkarilaisia lapsia maasta viimeisen 10 vuoden aikana muuttaneiden 600 000 unkarilaisen tilalle. Pääministeri Orban vastustaa mm. maahanmuuttajia, naisten oikeuksien toteutumista ml. naisjärjestöjä ja muita kansalaisjärjestöjä, seksuaalivähemmistöjä, vapaata mediaa, kansainvälistä rahoitusta ja kansainvälistä koulutusta.
Kun viime viikolla tapasimme Viron naisliikkeen edustajia Helsingissä, emme vielä tienneet, että Viron hallitukseen ollaan näillä näkymin nimeämässä 17 ministeristä kaksi naista. Hallitusneuvottelujen aikana oikeistopopulistinen EKRE pyrki saamaan mukaan abortin kieltämisen muutoin kuin terveydellisistä syistä, mutta ei siinä onnistunut. Ohjelmaan kirjattiin kuitenkin hieman Unkarin tapaan perhesuunnittelun neuvontaohjelman laajentaminen. Naisten oikeuksia, ei edes naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ole hallitusohjelmassa mainittu.
PÄÄTÖKSENTEKO: TASA-ARVON TAKAPAKKI ON PYSÄYTETTÄVÄ
”Kun naiset ovat suljetut riveistä pois, on silloin toinen puoli ihmiskuntaa lamassa, ja luonnollisesti toinenkin puoli semmoisesta epäsuhtaisesta tilasta kärsii.” Näin kirjoitti Minna Canth, jonka syntymän 175-vuotisjuhlavuotta vietämme.
En voi olla ajattelematta tulevaa sunnuntaita ja eduskuntavaaleja, jotka tulevat paljolti linjaamaan seuraavan 5 vuoden tasa-arvon toteutumista. Kuten Pekingin julistuksessa sanotaan, naisten vaikutusvallan lisääminen ja heidän täysi ja tasavertainen osallistumisensa kaikilla yhteiskunnan aloilla, päätöksentekoprosessit ja vallankäyttö mukaan lukien, on välttämätöntä tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiseksi.
Uskomme vahvasti siihen, että naisten osallistuminen tasavertaisesti päätöksentekoon eduskunnassa ja hallituksessa parantaa naisten oikeuksien tilaa Suomessa. Mielestämme on vain oikein, että naiset saavat puolet paikoista. Naisten määrä kansanedustajina on lähes 30 vuoden ajan pysynyt noin 40 prosentissa. Vuonna 1991 valittiin 38 prosenttia naisia, tässä kuvassa mukana mm. presidentti Tarja Halonen, valtioneuvos Riitta Uosukainen, ministeri Elisabeth Rehn, kansanedustaja Satu Hassi ja NJKL:n puheenjohtaja Eva Biaudet. Haluamme saada 101 naista eduskuntaan.
Pidämme välttämättömänä, että tulevaan hallitukseen on nimettävä puolet naisia ministereiksi, myös hallituksen avainpaikoille ml. pääministeri, ulkoministeri ja valtiovarainministeri.
- Vuoteen 2017 mennessä naisten osuus itsenäisen Suomen ministereistä on ollut 12 prosenttia ja vain yhdessä hallituksessa on ollut naisenemmistö.
- Suomen pääministereinä on kuluneiden 101 vuoden aikana ollut 72 miestä ja kaksi naista. Naispääministerien hallituskausien yhteenlaskettu kesto on hieman yli vuoden. Miespääministerit ovat olleet vallassa yhteensä 100 vuotta. Nainen on ollut ulkoministerinä 5 vuoden ajan, mies 96 vuoden ajan.
- Vuonna 2017 OECD-maista vain Ruotsissa, Ranskassa, Sloveniassa ja Kanadassa oli naisenemmistöinen hallitus.
- Norjassa pääministeri, ulkoministeri ja valtiovarainministeri ovat kaikki naisia. Milloin näin voisi tapahtua Suomessa?
Tasa-arvotyön on oltava jatkuvaa, kunnianhimoista ja resursoitua. Tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen vaatii laajoja yhteiskunnallisia linjauksia ja rakenteellisia muutoksia. Meidän tulee toimia yhdessä sen puolesta, että sukupuolten tasa-arvo ja suuret uudistukset mainitaan hallitusohjelmassa ja että hallitus viipymättä aloittaa kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjelman laatimisen.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoon on varattava riittävät resurssit ja sen tulee kattaa YK:n Pekingin toimintaohjelman, CEDAW-sopimuksen ja Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen osa-alueet ja velvoitteet.
Pidämme välttämättömänä, että Suomi on näissä kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen. Olemme ylpeitä siitä, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat Suomen ulkopolitiikan prioriteetteja.
Sukupuolten tasa-arvon edistämisessä Suomen on verrattava itseään muihin Pohjoismaihin ja seurattava muita Pohjoismaita. Tarvitsemme kansallisia tasa-arvotekoja, keskeisiä uudistuksia, jotka oikeuttavat sukupuolen tasa-arvon ja naisten oikeuksien nostamisen esiin kansainvälisesti ja Suomen ulkopolitiikan prioriteettina ja ykkösbrändinä. Suomen toimia naisten oikeuksien suhteen seurataan tarkasti maailmalla. Meidän tulee huolehtia, että teemme sellaisia päätöksiä, joista voimme olla ylpeitä.
Jotta muiden Pohjoismaiden tasolle päästään, tasa-arvon toteutuminen vaatii Suomessa edellä mainittujen teemojen lisäksi seuraavia välittömiä tekoja:
TYÖELÄMÄ TARVITSEE TASA-ARVOA
- Vietimme juuri Suomen Naisyhdistyksen 135-vuotisjuhlaa. Naisyhdistys linjasi vuonna 1885 tavoitteensa, joista yksi oli samapalkkaisuus. Palkkaepätasa-arvo on edelleen yksi Suomen työmarkkinoiden sitkeimmistä tasa-arvo-ongelmista. Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että Suomeen on säädettävä Islannin mallin mukainen samapalkkalaki. Perusteettomat palkkaerot on poistettava. On arvokasta, että meillä on samapalkkaohjelma, mutta on muistettava, että siitä puuttuu selkeä työtä ohjaava numerollinen tavoite.
- Islannissa samapalkkalain avulla pystytään varmistamaan, että niin yksityinen puoli kuin julkinen sektori maksavat samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Noin 80 prosenttia Islannin työvoimasta kattavaa lakia tulee noudattaa rangaistussakon uhalla. Kaikki palkkatiedot ovat julkisia.
- Perhevapaat on uudistettava kunnianhimoisesti tasa-arvoisen vanhemmuuden ja työllisyyden edistämiseksi. Perhevapaiden aiheuttamat työuraan ja palkkakehitykseen liittyvät riskit kohdistuvat edelleen lähinnä naisiin.
- Nordea yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen tuoreet laskelmat kertovat, että isien perhevapaiden pitäminen on keskituloiselle perheelle myös aina taloudellisesti kannattavaa, jos äidillä on työpaikka, johon hän palaa kotihoidontuelle jäämisen sijaan.
Lasikatto on edelleen lujasti paikallaan monilla alueilla. Tapasimme tiistai-iltana naiskunnanjohtajia Vantaalla yhdessä kaupunginjohtaja Ritva Viljasen kanssa. Naisia on kunnanjohtajina tällä hetkellä 25 prosenttia, kun kuntien työntekijöistä naisia on 80 prosenttia.
Lasikatto on vastassa hämmästyttävän monilla muilla yhteiskunnan eri osa-alueilla, mm. yritysten liiketoimintajohdossa, perheyritysten hallituksissa, evankelisluterilaisessa kirkossa, puolustusvoimissa, turvallisuusalalla ja urheilun johtotehtävissä. Naisten tasavertaisia mahdollisuuksia päästä yritysten hallitusten jäseniksi ja muihin johtaviin asemiin on parannettava.
Meidän on nyt todella tartuttava maahanmuuttajataustaisten naisten asemaan, koulutukseen, kielitaitoon, työllistymiseen ja tasa-arvoon. Esimerkiksi Vantaalla vuoden 2030 jälkeen arvioidaan olevan 40 prosenttia asukkaista maahanmuuttajataustaisia. Naiset kokevat edelleen tuplasyrjintää. Tähän on puututtava.
Sosiaaliturva voi toimia turvaverkkona naisille
Sosiaaliturva oli CSW63:n pääteemana. ”Sosiaaliturva voi toimia turvaverkkona ja trampoliinina naisille”, sanoi CSW63-puheenjohtajana toiminut Geraldine Byrne Nason. Sosiaaliturvauudistus tullaan tekemään Suomessa tulevalla vaalikaudella. Pidämme Naisjärjestöjen Keskusliitossa tärkeänä, että uudistuksen sukupuolivaikutukset arvioidaan kestävällä tavalla.
NJKL perehtyy sosiaaliturvauudistukseen naisten näkökulmasta ja järjestää teemasta vuoden 2020 kevättapahtuman yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.
NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN ON LOPUTTAVA
- Naisiin kohdistuva väkivallan on loputtava. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen merkittävin ihmisoikeusloukkaus. Joka kolmas nainen joutuu lähisuhteessa väkivallan uhriksi. Toimet naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja poistamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.
- Nainen joutuu kumppaninsa surmaamaksi kolme kertaa miehiä useammin. Toiseksi yleisin henkirikostyyppi Suomessa on parisuhdekumppanin tai entisen kumppanin surmaama nainen (16 %). Meidän on jatkossa pystyttävä estämään lähisuhdeväkivallan aiheuttamat naisten surmat.
Suostumus on lisättävä rikoslakiin raiskauksen tunnusmerkiksi. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttava. Seksuaaliselle häirinnälle työpaikoilla on saatava nollatoleranssi.
On huomattava, että eduskunta hyväksyi vasta muutama viikko sitten Suomen Naisyhdistyksen 134 vuotta sitten esittämän vaatimuksen ja Naisjärjestöjen Keskusliiton pitkään ajaman alaikäisten avioliittojen kieltämisen. Tähän saakka vuosittain yli 10-15 tyttöä on saanut aiemmin Tasavallan Presidentiltä, viime vuosina oikeusministeriöltä erivapauden avioitua alle 18-vuotiaina. Vaikka olemme vaatineet kansainvälisesti lapsiavioliittojen kieltämistä, emme olleet ennen viime viikkoja tähän itse puuttuneet. Naisjärjestöjen ajama pakkoavioliittojen mitätöiminen jätettiin kuitenkin lakimuutoksesta edelleen pois.
Ihmiskaupan vastaista toimintaa on tehostettava, sen sukupuolivaikutukset arvioitava. Ihmiskaupan uhrien auttamiseksi tulee säätää erillislaki ja irrotettava ihmiskaupan uhrien auttaminen rikosprosessista.
Kunniaan liittyvä väkivallan ja sukuelinten silpomisen vastaista työtä on tehostettava: Sukuelinten silpominen on ihmisoikeusloukkaus ja Suomen rikoslain 21 luvun 6 §:n mukaan törkeä pahoinpitely, josta voidaan tuomita 1-10 vuodeksi vankeuteen. Myös tyttöjen vienti ulkomaille silvottavaksi luokitellaan rikokseksi.
Suomessa arvioidaan asuvan yli 10 000 silvottua tyttöä tai naista ja silpomisen riski koskettaa jopa 3000 tyttöä. Vaikka sukuelinten silpominen on rikoslain vastaista, verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomi on ainoa valtio, jossa silpomista ei ole erilliskriminalisoitu.
SUOMEN ULKOPOLIITTINEN LINJA
- Suomen ulkopoliittisen linjan on seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien edelläkävijänä ja puolustajana on oltava yhtenäinen kansallisesti, Euroopan unionissa ja globaalisti.
- Suomen kannat ovat naisten oikeuksissa ovat niin keskeisiä, että koko valtionjohdon tulee niitä poikkeuksetta tukea.
- On merkittävää, että Suomi on nostanut sukupuolten tasa-arvon edistämisen Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden ja kehityspolitiikan painopisteeksi.
- Kehitysmäärärahaleikkaukset ovat kuitenkin vähentäneet naisten ja tyttöjen oikeuksia edistävän työn rahoitusta 40 prosentilla.
- Suomen on palattava aiemmalle tasolle naisten oikeuksia edistävän kehitysyhteistyön rahoituksessa. Suomen on sitouduttava Euroopan unionin tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman tavoitteeseen ja sisällytettävä tasa-arvon tavoite vähintään 85 prosenttiin kaikista uusista kehitysohjelmista.
- Suomen tulee nostaa aiemmalle tasolle naisten oikeuksien edistävien kansainvälisten järjestöjen rahoitus. Muutoin ei kansainvälinen vaikutusvaltamme pysy samalla tasolla tulevina viitenä vuotta.
- Kehityspoliittinen toimikunta julkaisi viime vuonna ensimmäisen arvion tasa-arvon toteutumisesta Suomen kehitysyhteistyössä. Tämän mukaan tasa-arvon toteutuminen vaatii lisää ohjeistusta, koulutusta, osaamista ja työkaluja.
- Kuten KPT:n pj. Aila Paloniemikin raportin julkistuksen yhteydessä totesi, vahvan poliittisen tuen ohella naisten ja tyttöjen asema vaatii kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa ja seurantaa sekä pitkän aikavälin vaikuttamista ja visiointia.
- Myös yksityissektorin saamaa kehitysrahoitusta sekä pääoma- ja lainamuotoisia finanssisijoituksia tulisi tarkastella nykyistä johdonmukaisemmin sukupuolinäkökulmasta.
- Samoin naisjärjestöissä pidämme tärkeänä, että ministeriöillä tulee olla riittävät resurssit osallistua kattavasti sukupuolten tasa-arvon EU-työhön ja kansainvälisten sopimusten velvoittamiin raportointeihin.
- Suomi julkaisi keväällä 2018 kolmannen YK:n päätöslauselmaa 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus koskevan toimintaohjelman vuosille 2018–2021. Aikaisempien toimintaohjelmien osalta niiden toimeenpano Suomessa, erityisesti siviilikriisinhallinnassa, on toteutunut hyvin, mutta kansainväliseen ulottuvuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota
Suomi on tukenut kansallisten 1325 toimintaohjelmien luomista muun muassa Afganistanissa, Nepalissa ja Kosovossa. Tästä huolimatta 1325 toimintaohjelman asema ja poliittinen tuki Suomessa eivät näy tarpeeksi hauraiden valtioiden rahoituksessa.
Suomen tulee liittää naisten oikeudet myös tiiviiksi osaksi mm. YK:n turvallisuusneuvostolle järjestettyä vuosittaista koulutusta.
Ulkoministeriö, STM ja naisjärjestöt, toimimme tiiviisti yhteistyössä CSW-valmistelussa. Suomen näkyi aktiivisena toimijana YK:n naisten asema -toimikunnan istunnossa. Mielellämme toimimme yhteistyössä myös muussa kansainvälisessä vaikuttamisessa. On hienoa, että Suomi profiloituu kansainvälisellä tasa-arvopalkinnolla. Ja toivomme, että tämä IGEP-palkinnon saajat näyttävät korkean tason esimerkkiä naisten oikeuksien edistämisestä.
On myös tärkeää, että sukupuolten tasa-arvo nostetaan keskeisesti agendalle Suomen tulevalla EU-puheenjohtajakaudella.
PEKING + 25 -RINNAKKAISRAPORTOINTI
NJKL perinteiseen tapaan vastaa kansalaisjärjestöjen koordinoinnista Pekingin rinnakkaisraportin suhteen. Olemme iloisia siitä, että yli 20 järjestöä, sekä NJKL:n jäsenjärjestöjä että muita on lähtenyt mukaan valmistelemaan tätä yhteistä raporttia.
NJKL:n järjestöpäällikkö Anniina Vainio vastaa rinnakkaisraportin prosessista ja kokoamisesta, julkistetaan ensi syyskuussa.
Kiitos kaikesta erinomaisesta yhteistyöstä ulkoministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle, myös tässä prosessissa.
NAISET VAPAIKSI – TASA-ARVO VAATII TEKOJA
- Meillä on näihin edellä mainittuihin naisten oikeuksien kansallisiin uudistuksiin kaikki valmiudet ja mahdollisuudet. Niitä tarvitaan, jotta olemme kansallisesti, kansainvälisesti uskottavia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.
- Tarvitsemme päättäjien yksimielistä ja voimakasta sitoutumista naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.
- Jatkaaksemme näkyvää roolia, myös Suomen rahoituksella naisten oikeuksiin kansallisesti, kansainvälisille järjestöille ja kehitysyhteistyöhön on merkitystä.
- Meiltä odotetaan mm. Euroopan unionissa ja YK:n naisten asema -toimikunnassa rohkeaa, näkyvää ja eteenpäin vievää linjaa naisten oikeuksien edistämisessä.
- Me naisjärjestöissä haluamme, että Suomi voi jatkossakin olla todellinen moottori, joka vie sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia eteenpäin sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
- Tehdään tätä tärkeää työtä yhdessä.