Ministeri Hanna Kosonen,
hyvät ystävät,
Suuri kiitos vuoden 2019 Piikkarit-pääpalkinnosta. On todella hienoa saada tämä merkittävä tunnustus sukupuolten tasa-arvon roolimallina toimimisesta liikunnassa ja urheilussa. Olen itse saanut loistavan mallin ja tuen niin monilta toimijoilta.
Yhteistyössä IWG-puheenjohtaja Raija Iisalo-Mattilan sekä kansallisen ja kansainvälisen verkoston kanssa johdimme kansainvälistä IWG-naisurheiluverkostoa ja järjestimme 6. IWG-maailmankonferenssin 2014 Helsingissä. Järjestövaikuttajien Birgitta Kervisen, Peter Tallbergin, Maija Innasen, Pirjo Rusasen, Ulla-Maija Paavilaisen ja monien muiden kanssa aloitimme kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitumisen ja urheilun naisjohtajuuden edistämisen yli 20 vuotta sitten.
Olen saanut ilokseni viime vuosina vaikuttaa tiiviissä yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliitossa puheenjohtaja Eva Biaudet’n kanssa. Yhteinen roolimallimme presidentti Tarja Halonen on tukenut naisten oikeuksien edistämistä ja urheilussa toimivia naisia koko uransa ajan. Tahdon osaltani viedä tätä saamaani tukea eteenpäin.
Minulla on ollut ilo työskennellä uskomattoman upeiden tiimien kanssa. Moni heistä on edennyt kansallisesti tai kansainvälisesti urheilun johtotehtäviin. Se jos mikä lämmittää sydäntä!
Vastuumme on laajempi kuin vain kansallinen. Saavutimme näkyvällä kansallisella yhteistyöllä merkittäviä kansainvälisiä liikuntapoliittisia asemia ja pääsimme mukaan johtamaan Euroopan liikuntapolitiikkaa. Suomi on saanut tasa-arvotyön kautta vaikutusvaltaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen liikuntapolitiikkaan. Tämä työ palkittiin myös KOK:n maailman tasa-arvopalkinnolla 2017. Urheilun tasa-arvotyön saralla Suomesta on tullut monille esimerkkimaa.
IWG-puheenjohtajakaudellamme aktivoimme kansainvälisten urheilujärjestöjen ja lajiliittojen johtajia mukaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Nostimme esiin naisten moninaisuutta, vammaisten naisten ja maahanmuuttajataustaisten naisten osallistumista ja seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien edistämistä. Vuonna 2014 päivitetty IWG:n Brighton plus Helsinki -julistus sisältää suosituksia politiikkatoimiin urheilussa. Sen on tällä hetkellä allekirjoittanut 550 kansainvälistä urheilujärjestöä.
Kun kiersimme maailmalla kertomassa IWG:n tavoitteista, naiset tulivat usein meille sanomaan, että IWG on muuttanut heidän elämänsä. Nämä naiset eivät olleet koskaan ajatelleet, että liikunta ja urheilu voisi olla heillekin mahdollista. Vähän kuin huomaamatta tämä kansainvälinen tasa-arvotyö muutti myös minun elämäni.
IWG:n lisäksi Piikkarit-suositukset, Euroopan neuvoston ja Eurooppalaisten urheilujärjestöjen ENGSO:n pitkäaikainen tasa-arvon edistäminen ovat ohjanneet suomalaista tasa-arvotyötä. IWG:n suosituksia tukevat Kansainvälisen olympiakomitean 25 suositusta sukupuolten tasa-arvon vahvistamiselle urheilussa.
Hyviä asioita on viime aikoina tapahtunut! Yleisradio osallistui Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeeseen tasa-arvoistamalla naisten ja miesten urheilun uutisointia, esimerkkinä naisten jääkiekon ja jalkapallon MM-kilpailujen televisioinnit. Tämän vuoden alussa Ylen johto sitoutui uutis- ja ajankohtaissisällöissään 50-50 -tavoitteeseen. Näistä tasa-arvoteoista otti mallia myös Helsingin Sanomat.
Suomen Palloliitto laati tänä syksynä samanlaiset sopimukset naisten ja miesten maajoukkueille. Suomen Voimisteluliitto vastaa maamme suurimmasta tyttöjen johtajakoulutuksesta, josta moni hyötyy paitsi voimistelussa, myös koulutuksessa ja työelämässä. Suomen olympiakomitea kiinnittää hankkeissaan huomiota naisten johtajuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on liittänyt lajiliittojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat mukaan tulosperusteiseen resurssienjakoon.
Sukupuolten tasa-arvo on ottanut kuitenkin Suomessa viime vuosina takapakkia. Lokakuussa julkistetussa Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn indeksissä Suomen sijoitus laski EU-maista neljänneksi.
Pekingin naisten oikeuksien julistuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Naisjärjestöjen Keskusliiton juuri julkistetun Peking+25 -järjestöraportin valmisteluun osallistui kanssamme yli 40 kansalaisjärjestöä. Vaikka monilla alueilla on 25 vuoden aikana menty eteenpäin, on hätkähdyttävää huomata se laaja epätasa-arvo, joka yhteiskuntamme eri osa-alueilla edelleen vallitsee. On tärkeää, että suositukset huomioidaan hallitusohjelmaa toteutettaessa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa laadittaessa.
Urheilussa naisten määrä päätöksenteossa ei ole meillä merkittävästi muuttunut onnistuneista hankkeista ja kansainvälisestä työstä huolimatta. Olympialajien lajiliittojen puheenjohtajista naisia on 14 prosenttia, hallitusten ja lajiliittojen jäsenistä alle kolmasosa.
Lähes kolmannes lajiliitoista ei ole palkannut yhtään huipputason naisvalmentajaa. Vielä kertaakaan urheilun kattojärjestön puheenjohtaja tai pääsihteeri ei ole ollut nainen. Urheilutoimittajista van murto-osa on naisia. Tyttöjen valmennuksen erityispiirteet eivät kaikissa lajeissa saa ansaitsemaansa huomiota ja resursseja.
Jotta tasa-arvo voi toteutua liikunnassa ja urheilussa, on urheiluliikkeen johdon hankkeiden lisäksi sitouduttava kokonaisvaltaisesti sukupuolten tasa-arvoon sekä rakenteiden ja johtamistapojen muutokseen. Tasa-arvon tulee olla läsnä kaikilla toiminta-alueilla, ei vain paperilla ja puheissa.
Urheilujärjestöillä tulee olla rohkeutta ja tahtoa tehdä jatkuvia tasa-arvotekoja, lisätä moninaisuutta ja tukea tasa-arvon puolesta työtä tekeville. Urheiluliikkeen on puututtava aiempaa systemaattisemmin seksuaalisen häirinnän, väkivallan ja kaiken syrjinnän poistamiseksi erityisesti lajiliitoissa.
Urheilujärjestöjen on välttämätöntä toimeenpanna pikaisesti IWG:n ja kansainvälisen olympiakomitean suositukset. Teimme aloitteen ja olimme valmistelemassa Euroopan komission strategiset suositukset urheilun tasa-arvolle vuosille 2014-2020. Niiden toteutuminen tulee arvioida ja ne tulee uudistaa.
Koen myös, että urheilujärjestöjen on välttämätöntä tiivistää yhteistyötä valtionhallinnon kanssa urheilun tasa-arvokysymyksissä ja vaikuttaa yhdessä kansainvälisesti. Kuinka valmistaudumme tulevaan IWG-konferenssiin? Mitä tuloksia olemme valmiita esittelemään Suomesta 2,5 vuoden kuluttua?
Ministeri, hyvät ystävät,
Olen vaikuttunut viime aikaisesta nuorten naisten esiintulosta. Meillä on ennätysmäärä nuoria naisministereitä. Meillä palkituissa on neljä upeaa urheilun roolimallia. Tyttöjen koulutuksen puolesta maailmalla puhuu Malala Yousafzai, naisten turvaamiseksi sodissa ja kriiseissä Nadia Murad, maailman nuoret ja vaikuttajat ilmastonmuutosta vastaan inspiroi Greta Thonberg.
Yksi heistä on Yhdysvallat MM-voittoon johdattanut Megan Rapinoe. Megan sanoi maailmanmestaruuden jälkeen viime heinäkuussa Manhattanilla seuraavasti: ”Tunnen, että meidän jokaisen vastuulla on käyttää kaikki mahdollisuudet tehdä hyvää maailmassa, yrittää tehdä yhteiskuntamme paremmaksi, tehdä yhteistyötä, toimit sitten aktivistina tai urheilijana. Tehkää mitä voitte, tehkää mitä teidän tulee tehdä. Astukaa ulos itsestänne, olkaa enemmän, olkaa parempia, olkaa suurempia kuin olette koskaan aiemmin olleet.”
”Olen itse tehnyt työtäni kokien, että sillä on ollut merkitystä Suomessa ja myös kansainvälisesti. Työstäni olen saanut paljon sisältöä myös muuhun elämääni.
Olen ylpeä saamastani huomionosituksesta. Itse olen huomannut ja kokenut monella tapaa, että olen osaltani saanut asioita aikaiseksi tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa. Olen otettu siitä, että tämä työ noteerataan tänään vastaanottaessani kovasti arvostamaani Piikkarit-palkintoa. Tämä on minulle erittäin tärkeä hetki.”
Paljon on vielä tehtävää. Pidetään yhteisenä tavoitteenamme myös meillä Suomessa: ollaan enemmän, ollaan parempia.
Kiitos!