Sekä EU:lla että Kansainvälisellä olympiakomitealla on suositukset liittyen tasa-arvoon urheilussa. Molemmat itse asiassa käsittelevät samoja aihealueita: 1) naisten osuutta johtopaikoilla, 2) naiset valmentajina, 3) median roolia ja naisten urheilun näkyvyyttä mediassa sekä 4) turvallista ja häirinnästä sekä muusta epäasiallisesta käytöksestä vapaata urheilua. Myös tyttöjen ja naisten osallistuminen urheiluun on yhtenä painopistealueena. KOK:n suosituksissa on mukana myös resurssien allokointi sekä muun muassa palkintorahojen tasa-arvoisuuden edistäminen.
EU:n nykyiset suositukset vuodelta 2014 laadittiin vuotta 2020 silmällä pitäen ja tavoitteena oli, että urheilun hallituspaikoilla olisi vuoteen 2020 mennessä 40% molempia sukupuolia kansallisen tason urheilujärjestöissä ja kansainvälisissä järjestöissä puolestaan 30%.
Kuten hyvin tiedämme näitä tavoitteita ei ole saavutettu ja myös EU:n puolelta suositusten toimeenpanon edistäminen on jäänyt viime vuosina taka-alalle. Työ on kuitenkin saamassa uutta tuulta purjeisiin. Tasa-arvo on yleisesti yksi Von der Leyenin komission keskeisistä poliittisista painopisteistä, jota ohjaa EU:n yleinen tasa-arvostrategia. On merkittävää, että itse asiassa myös urheilu on mainittu tässä EU:n yleisessä tasa-arvostrategiassa. Edistääkseen kehitystä urheilun alalla, komissio asetti hiljattain urheilun tasa-arvoasioiden korkean tason työryhmän, jossa myös Terhi Heinilä on Suomesta mukana. Ryhmän tehtävänä on miettiä jatkotoimia urheilun tasa-arvon edistämiseksi. Vahva toive tälle uudelle EU:n korkean tason työryhmälle on, että se keskittyisi työssään suositusten sijaan konkreettisiin toimiin, joilla tasa-arvoa saadaan eteenpäin.
Kansainvälisen olympiakomitean suosituksissa tavoite on että päätöksentekopaikoilla olisi molempia sukupuolia 30%. KOK:n itsensä osalta positiivista kehitystä on tapahtunut viime vuosina. Tokion suunnitellut kesäkisat ovat urheilijoiden osallistumisen osalta ensimmäiset tasa-arvoiset; naisia on 49% urheilijoista. KOK myös edellyttää, että joka maalla pitää olla sekä naisia että miehiä joukkueessa, mikä ei ole ollut mikään itsestään selvyys joidenkin maiden kohdalla. KOK:n jäsenistä naisia on tällä hetkellä 37,5%. Tämän osalta parannus on ollut merkittävä sillä vielä vuonna 2014 naisten osuus oli 21 %. (Agenda2020 lanseerauksen jälkeen.) KOK:n hallituksessa naisia on nyt noin 1/3 ja komissioissa lähes puolet.
Myös Euroopan olympiakomiteat hyväksyi vuosikokouksessaan viime marraskuussa sääntömuutoksen, jonka mukaan EOC:n hallituksessa tulee olla 30% molempia sukupuolia. Tämän vuotisissa vaaleissa tullaankin valitsemaan vähintään 5 jäsentä molemmista sukupuolista 16 paikkaiseen hallitukseen. Tämän päätöksen merkittävyydestä kertoo se, että ensimmäinen nainen EOC:n hallitukseen valittiin vuonna 2013.
Kuten hyvin tiedämme myös haasteita on eikä tasa-arvo ole valmis: jo Tokion olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Morin hiljattaiset kommentit osoittavat tämän. Yksi haasteista on saada aikaan muutos laajemmin olympialiikeessä: sekä kansallisella tasolla että lajiliitoissa. Esimerkiksi Euroopan 50 kansallisesta olympiakomiteasta viidellä on tällä hetkellä naispuheenjohtaja. Myös kansainvälisten ja eurooppalaisten lajiliittojen osalta tilanne vaihtelee todella suuresti. Muutamat lajit, muun muassa rugby ja yleisurheilu, ovat kuitenkin ottaneet tasa-arvon keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi ja tilanne hallituspaikoilla on muuttunut tai muuttumassa merkittävästi. Kyse onkin yleensä ylimmän johdon sitoutumisesta ja tahtotilasta: if there is a will, there is a way.
Suomi on ollut vuosikymmeniä aktiivinen toimija tasa-arvon edistämisessä kansainvälisellä tasolla ja vahvasti vaikuttamassa myös edellä mainittuihin suosituksiin. Suomi nähdään monesti edelläkävijämaana ja Suomen tietotaitoon ja osaamiseen luotetaan. Mutta mikä onkaan tasa-arvon todellinen tila Suomen urheilujärjestöissä? Heitänkin täältä kuvainnollisesti pallon sinne ja kysyn toteutuuko EU:n tavoite 40%:sta molempia sukupuolia hallituspaikoilla? Tai toteutuuko edes KOK:n tavoite 30%:sta?
Tehdään yhdessä, tehdään paremmin, jotta nämä tavoitteet toteutuvat.
Heidi Pekkola,
Deputy Director, the EU Office of European Olympic Committees