Hyvät Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -hankkeen koulutetut, hankkeen vetäjät ja te kaikki liikunnan ja urheilun tasa-arvotyöstä kiinnostuneet,
Olemme varmasti kaikki suurella mielenkiinnolla seuranneet Yhdysvaltojen politiikan viimeaikaisia tapahtumia. Yhdysvalloissa kesti 232 vuotta, että nainen valittiin varapresidentiksi. Näin sanoi varapresidentti Kamala Harris puheessaan juuri vaalien tuloksen selvittyä: ”Olen ensimmäinen nainen tässä virassa, mutta en tule olemaan viimeinen. Sillä jokainen pikkutyttö tänään näkee, että tämä on mahdollisuuksien maa. Ja sukupuolesta riippumatta maamme on lähettänyt lapsille selkeän viestin. Unelmoikaa kunnianhimoisesti, johtakaa vakaumuksellisesti, ja nähkää itsenne tavalla, jolla muut eivät ehkä näe teitä yksinkertaisesti, koska he eivät ole nähneet teitä sillä tavalla aikaisemmin. Tietäkää, että osoitamme teille suosiota joka askeleellanne.”
Tasa-arvon puolesta on tehtävä jatkuvasti työtä, sukupolvesta toiseen. Emme ole valmiita. Kohtaamme myös uusia haasteita. Tasa-arvolla ja naisten aseman parantamisella on myös aktiiviset vastustajansa. On huomattava, että pelkästään Euroopan unionissa on yli 500 populistista, naisten oikeuksia systemaattisesti polkevaa liikettä. Retoriikka ei ole vierasta Suomessakaan. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva vihapuhe on valitettavan tuttua meilläkin. Olemassa oleva tilanne vaatii nopeaa reagointia ja hereillä oloa.
On tärkeää, että olemme saaneet viime aikoina lisää tutkittua tietoa suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteista, mm. tuloksia seksuaalisesta häirinnästä urheilussa ja naisten ja tyttöjen haasteista kehonkuvassa. Saadut tulokset seuraavat jo pitkään tiedettyjä kansainvälisiä tutkimustuloksia.
Samalla on tärkeää jokaisessa lajissa, jokaisessa liitossa ja seurassa, tarkastella sitä, millaisia erityispiirteitä tyttöjen ja naisten urheiluun ja siinä harrastamiseen ja valmentautumiseen liittyy. Tyttöjen polku on osin erilainen, haasteet omanlaisiaan, ja siihen tarvitaan erilaista tukea kuin ehkä usein on ajateltu.
Naisten rooli valmennuksen huippupaikoilla ja joukkueiden eri tehtävissä on usein rajallinen. Paljon upeaa työtä tehdään jo nyt, laajennetaan näkemystä ja viedään sitä eteenpäin.
Millainen olisikaan Suomi ilman urheilevia ja liikkuvia naisia? Haastamme Naisjärjestöjen Keskusliitosta kaikki kuntavaaliehdokkaat valitsemaan itselleen sopivat 10 tasa-arvotekoa kuntiin. Yksi teoista on: Urheilun tilat ja avustukset jaetaan tasa-arvoisesti. Haastamme tulevat kuntapäättäjät mukaan avaamaan kriteereitä ja käytäntöjä liikunnan ja urheilun tilojen ja avustusten jakamisessa.
Järjestimme Naisjärjestöjen Keskusliitosta Helsingin kaupungin kaikkien apulaispormestarien kanssa viime viikolla kunnanjohtajien naisverkoston tilaisuuden. Vain viidennes kunnanjohtajista on naisia, useimmiten pienten kuntien johdossa. Kunnat kohtaavat monia haasteita talouden ja koronaepidemian suhteen. Erityisesti pienemmissä kunnissa ei vaikuta aina olevan helppoa nostaa esiin sukupuolten tasa-arvon kysymyksiä. Suurissa kaupungeissa taas tehdään vahvaa tasa-arvopolitiikkaa.
Olen ymmärtänyt, että paikallistasolla urheiluseuroissa tilanne voi olla usein vastaava. Olen itse tehnyt pitkään työtä urheilussa ja siirtynyt naisjärjestötyöhön vuonna 2014. Jotenkin olen ajatellut, että tasa-arvotyön tekeminen olisi vuosien saatossa helpottunut. Olenkin hyvin huolissani niistä saamistani viesteistä, että tasa-arvon edistäminen eri urheilun tasoilla kohtaa edelleen vastustusta, eivätkä toimijat saa aina ansaitsemaansa tukea.
Urheilujärjestöissä ja seuratasolla toimivat naiset, me olemme pitkään olleet kärsivällisiä, kouluttautuneet, vaikuttaneet, verkostoituneet kansallisesti ja kansainvälisesti. Emme jaksaisi enää odottaa. Näen, että nyt on aika muutokselle. Tähän tarvitsemme urheilun johdon tukea.
On huomattava, että tasa-arvotyön tekeminen vaatii laajaa osaamista, sitkeyttäkin. Tasa-arvon puolesta toimivia ei tule jättää yksin. Vetoan urheilujärjestöihin pitämään kiinni näistä erinomaisista nyt koulutetuista osaajista. On tärkeää, että sukupuolten tasa-arvo urheilussa otetaan normaaliksi osaksi ja ajattelutavaksi kaikessa urheilun ja liikunnan toiminnassa eikä sitä häivytetä laajempien käsitteiden alle.
Tasa-arvotyön huomioon ottaminen ja kehittäminen urheilussa on pitkään perustunut hankkeisiin. Näkisin tärkeänä, että nyt tämä keväällä päättymässä oleva hanke naisten tukemisessa ja voimaannuttamisessa urheilun johtotehtäviin, jollain tapaa voisi jatkua osana vakiintunutta toimintaa. Tasa-arvotyön resursointi on turvattava. Tasa-arvotyön valtavirtaistaminen osaksi kaikkea toimintaa, nuorisoliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua on keskeistä.
Media on jo ainakin osin mukana muutoksessa. Olemme saaneet tasa-arvotekojen työn kautta olla mukana Yle Urheilun tasa-arvoteossa, naisten urheilun nostamisessa samalle viivalle miesten kanssa. Tästä on hyvä jatkaa!
Suomi johti kansainvälistä naisurheiluverkosto IWG:tä vuosina 2010-2014. Tällä hetkellä yli 600 kansainvälistä urheilujärjestöä ja muuta tahoa on allekirjoittanut IWG:n Brighton plus Helsinki tasa-arvosuositukset. Meiltä Suomesta oli vaikuttava delegaatio paikalla Botswanassa seitsemännessä maailmankonferenssissa 2018. Nyt valmistellaan 2022 konferenssia Aucklandiin, varmasti näinä aikoina myös etäyhteydellä järjestettäväksi. Tämän jälkeen on mahdollista, että IWG palaa Eurooppaan.
Pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa aktiivista ja näkyvää kansainvälistä tasa-arvotoimintaa ja valmistautuu huolella vain vähän yli vuoden päästä järjestettävään maailmankonferenssiin.
Vuonna 2017 pidimme IWG-ryhmän kokousta Tokiossa ja mm. Japanin Olympiakomitea ja Paralympiakomitea allekirjoittivat Brighton plus Helsinki -suositukset. Viimeaikainen viesti japanilaisilta tasa-arvotoimijoilta on muistuttanut meitä, että Suomen esimerkki ja yhteistyö kannattelevat heitä edelleen valmistauduttaessa mahdollisesti järjestettäviin Tokion olympialaisiin ja paralympialaisiin.
Olimme Suomesta aloitteentekijöitä IWG-puheenjohtajakaudella Euroopan unionin urheilun tasa-arvon strategisten suositusten valmistelemiseksi. Nyt suositusten edellisen kauden päättyessä, olemme valmistelemassa EU:n korkean tason työryhmässä tulevia suosituksia ja varmastikin myös aiempien suositusten toimeenpanoa. Tämä työ on vasta alkamassa.
Meillä on paljon mahdollisuuksia ja meillä on suuri vastuu. Suomalaisen urheilun tulee muistaa kansainväliset odotukset. Meitä pidetään roolimallina.
Olette lämpimästi tervetulleita osallistumaan 16. helmikuuta aamulla järjestettävään Tehdään enemmän, tehdään paremmin -urheilun tasa-arvon webinaariin. Tavoitteena on sitouttaa urheilun johto naisten urheilun edistämiseen ja erityisesti mahdollistamaan naisten osallistuminen urheilun päätöksentekoon. Samalla keskustelemme mitä vaikutuksia koronalla on ollut naisten kilpa- ja huippu-urheiluun ja miten tästä mennään yhdessä eteenpäin.
Tilaisuuden järjestävät Naisjärjestöjen Keskusliitto, Helsingin kaupunki ja Yle Urheilu ja mukana yhteistyössä on laaja joukko muita tahoja. Kutsujina tilaisuuteen ovat presidentti Tarja Halonen, ministerit Annika Saarikko ja Thomas Blomqvist, Helsingin kaupungin apulaispormestari Nasima Razmyar ja Yle Urheilun päällikkö Joose Palonen.
Olen hyvin vaikuttunut siitä työstä, jota Naiset johtajina liikunnan ja urheilun pelikentillä -hankkeessa kokonaisuudessaan ja paikallistasolla on tehty naisten johtajuuden tukemiseksi.
Uskon, että tämä koulutus on monella teistä uskomattoman hieno ja mahdollisesti maailmaa muuttava. Usein kun tasa-arvon teemoja pohtii tarkemmin, myös oma maailmankuva laajenee. Se voi muuttaa pysyvästi omaa tapaa ajatella, toimia ja tehdä työtä.
Näen suomalaiselle urheilulle ja liikunnalle hyvin merkityksekkäänä sen, että näin suuri joukko, 60 paikallistasolla toimivaa naista on kiinnostunut ja kouluttautunut urheilun johtotehtävissä. Teidän osaamisenne ja aktiivisuutenne säteilee seurassanne ja alueellanne. Toimikaa verkostoissa, kerätkää puolestanne laajat joukot mukaan toimintaan.
On keskeistä, että te, urheilun strategiseen johtamiseen kouluttautuneet, voitte toteuttaa oppejanne. Hyvä urheiluväki, rekrytoikaa, kilpailkaa tästä upeasta osaamisen potentiaalista!
Viime viikolla Kamala Harris jatkoi seuraavasti: ”Minulla oli kunnia tulla valituksi ja seistä samalla kaikkien niiden naisten harteilla, jotka tulivat ennen minua. Olemme rohkeita, pelottomia ja kunniahimoisia. Me emme vain unelmoi, me teemme. Me emme vain ajattele mitä
olisi voinut olla, me tiedämme mitä voi tulla. Meillä tulee olla rohkeus nähdä kriisin yli, tehdä mikä on vaikeaa, tehdä mitä on hyvää.”
Jatketaan näillä ohjeilla myös täällä Suomessa. Kiitos ja kaikkea hyvää tulevaan, tulkaa mukaan 16. helmikuuta, pysykää terveinä!