Hyvä ministeri ja te kaikki Tasa-arvopäivien osallistujat,
Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa osaltaan olla rakentamassa tasa-arvoista Suomea, on tehnyt sitä jo pian 110 vuoden ajan. Tuleva vuosi on Naisjärjestöjen Suomi -juhlavuosi – paras kaikille! Vietämme sitä 65 jäsenjärjestön ja kumppanitahojen kanssa vaikuttaen, ilolla, rohkeasti ja moninaisesti.
Järjestömme kysymys on:
Mielestäni Naisjärjestöjen Suomi -juhlavuoden tärkein tasa-arvoteema on
- naisiin kohdistuva väkivalta
- päätöksenteko ja kuntavaalit
- hoivavastuun epätasainen jakautuminen
- naisten moninaisuuden huomiointi
Mutta miten tehdään maailman vaikuttavinta tasa-arvopolitiikkaa?
Yhteistyöllä ja eteenpäin menevällä otteella, sitoutuen ja systemaattisuudella.
Olemme Suomessa siinä onnekkaassa asemassa, että meillä yhteistyö tasa-arvotoimijoiden kesken on vaivatonta, toimivaa ja vapaata hierarkiasta. Meidän on mahdollista pitää yllä jatkuvaa vuoropuhelua. Koemme, että ääntämme kuullaan.
Omalta osaltamme lisäämme yhteistyötä tekemällä tasa-arvotekoja. Erityisen iloisia olemme vakiintuneeksi käytännöksi tulleista teoista. Niistä esimerkkeinä täälläkin esillä olleet Ylen tasa-arvoinen uutisointi, Aamulehden sukupuolineutraalit ammattinimikkeet, järjestämämme säännölliset päätoimittajien tasa-arvokeskustelut, kunnanjohtajien naisverkoston luominen ja yhteiskunnan eri alojen korkean tason vaikuttajien sitoutuminen tasa-arvotekojen foorumin työhön.
Hallitusohjelmassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on naisjärjestöjen pitkään ajamia ja odottamia kunnianhimoisia tasa-arvokirjauksia. Haluamme osaltamme olla tukemassa tätä työtä. Odotukset ovat suuret. Tasa-arvoa ei kuitenkaan rakenneta yhdessä päivässä. Mutta ellei toimita nyt, niin milloin sitten. Emme halua odottaa toista 110 vuotta. Otetaan yhdessä tasa-arvon harppaus!
Tasa-arvotyö ei synny itsestään. Näemme, että naisjärjestöillä on tässä työssä keskeinen rooli. Emme pärjää ilman, että meillä on vahvoja järjestöjä, jotka ajavat tasa-arvopolitiikkaa. Pelkkä tahto ei riitä, tarvitaan toimia.
Pidämme myös ratkaisevana tasa-arvo- ja naisliikkeen yhtenäisyyttä. On tärkeää, ettemme hajaannu. Emme toivo vastakkainasettelua. Meidän tulee keskittyä siihen, joka yhdistää. Ja samalla hyvin tietoisina siitä, että olemme kaikki erilaisia ja moninaisia.
Tällä hetkellä on monia lainsäädäntöuudistuksia etenemässä, erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan alueella.Naisjärjestöjen Keskusliitolla on ollut mahdollisuus osallistua mm. oikeusministeriön naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman työhön, jonka taustalla ovat Istanbulin sopimuksen suositukset ja toimeenpanoa seuraavan GREVIOn huomautukset Suomelle.
On kuitenkin huomattava, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiset lainsäädäntöuudistukset kulkevat oikeusministeriön valmistelussa omaa tietään. Usein sanotaan, että lainsäädännön tulee olla neutraalia. Naisten erityiskysymykset tulee huomioida meneillään olevassa lainsäädäntövalmistelussa.
Naisjärjestöt ovat pitkään ajaneet seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta. Lausuntokierroksella on juuri ollut oikeusministeriön asettaman työryhmän esitys, joka ei tässä muodossa mielestämme riittävästi muuta asetelmia. Toivomme, että meillä nyt lausuntoja käsiteltäessä on mahdollisuus käydä ratkaisuvaihtoehdoista syvää ja perusteellista keskustelua oikeusministerin ja valmistelijoiden kanssa.
Meistä on syytä pohtia vakavasti sitä voisiko Ruotsin jo valittu malli olla meidänkin ratkaisumme. Tuntuu oudolta, että meillä Ruotsin kanssa olisi eri normit siitä mitkä ovat raiskauksen tunnusmerkit ja missä menee rikollisen teon raja.
Tulevassa lainsäädäntövalmistelussa tulee toimia paremmin, pohjoismaista mallia on seurattava. On keskeistä, että jo valmisteluvaiheessa kuullaan naisjärjestöjä ja asiantuntijoita, meillä on monia erinomaisia kuten professorit Kevät Nousiainen, Terttu Utriainen ja Johanna Niemi.
Pidämme välttämättömänä, että turvakotipaikat tuplataan ja naisjärjestöjen tarjoamien matalan kynnyksen palveluiden aliresursointi korjataan. Toivoisimme väliaikatietoja sovittelun käyttöä lähisuhdeväkivaltatapauksissaselvittävän työryhmän valmistelusta.
Pidämme välttämättömänä, että hallitusohjelmassa mukana olleita, koronaepidemian selvästi viivästyttämiä uudistuksia toimeenpannaan mahdollisimman pian, erityisesti perhevapaajärjestelmän ja translain uudistamiseksi.
Talouden ja työllisyyden suurista linjoista ei tule päättää ilman näkemystä niiden sukupuolivaikutuksista.
Samapalkkaisuus ja siihen liittyvien toimien kuten palkka-avoimuuden edistäminen ei ole kolmikannan valmistelussa valitettavasti edennyt toivomallamme tavalla. Tässä suhteessa meneillään oleva hallituksen valmistelu palkkojen avoimuuden lisäämiseksi on tervetullutta.
Maailman vaikuttavin tasa-arvotyö vaatii myös resursseja. Olemme viime kuukausina tehneet valtavasti työtä naisjärjestöjen rahoituksen puolustamiseksi. On tärkeää, että hallituksessa on yhteisymmärrys siitä, että nyt hallituksen budjettiehdotuksessa olevaan ennätysmäisen alhaiseen naisjärjestöjen momentin summaan ollaan täydentävän talousarvion yhteydessä tekemässä lisäys. Tämän lisäksi joudumme jälleen turvautumaan eduskunnan tukeen. Jätämme aloitteen ja toivomme, että pääsemme ensi vuonna tämän vuoden tasolle.
Tasa-arvotyössä on tärkeää muistaa kansainvälisen yhteistyön merkitys. Tiedämme, että Suomen ratkaisuja ja lainsäädäntöuudistuksia seurataan maailmalla tarkasti. Meidän tulee jatkaa vahvaa sukupuolten tasa-arvon esillä pitämistä Suomen EU-politiikassa. Tiivis pohjoismainen yhteistyö on tärkeää ja tulossa on ensi vuonna Suomen Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajakausi.
Erityisesti näin Pekingin naisten oikeuksien julistuksen 25-vuotisjuhlavuonna on itsestään selvää, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon on oltava osa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa. On tärkeää, että valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon yhdeksi ilmiöksi yhdenvertaisuuden ohella on nostettu sukupuolten tasa-arvo. Olemme tähän osaltamme puheenjohtaja Eva Biaudet’n johdolla olleet vaikuttamassa ja luvanneet selvittää feministisen ulkopolitiikan mallia.
Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä maailman vaikuttavinta tasa-arvopolitiikkaa.