ONKO EU MYÖS NAISTEN?

#NAISETVAPAIKSI – EU tarvitsee tasa-arvotekoja!

Sukupuolten tasa-arvo on nostettava keskeiseksi
osaksi Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteita

Suomen on edistettävä sukupuolten tasa-arvoa
Euroopan unionissa ja sen politiikassa

Nainen valittava Suomen komissaariksi

Toimet naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
ovat välttämättömiä Euroopan unionissa

Suomi on tunnettu Euroopan unionissa sukupuolten tasa-arvon ja naisten
oikeuksien edelläkävijänä, ja Suomi on perinteisesti yltänyt kärkisijoille
jäsenmaiden keskinäisessä vertailussa. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten
oikeudet ovat viime vuosina ottaneet takapakkia Euroopan unionissa ja monissa sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien Suomessa. Myös Euroopan unionin politiikassa suunta on ollut se, että tasa-arvotavoitteita ja -toimia on heikennetty.

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että tasa-arvo nostetaan keskeisesti
agendalle niin Suomen EU-puheenjohtajakaudella kuin Euroopan unionin politiikassakin. Nyt on aika toimia, sillä EU:n tulevien vuosien painopisteitä määritellään uuden komission kauden alkaessa ja uutta rahoituskehystä ollaan valmistelemassa. Suomella on ensiluokkainen mahdollisuus vai-kuttaa Euroopan unionin tulevaan suuntaan ja tasa-arvokehitykseen. Suomi on EU puheenjohtajamaa heinäkuusta joulu-kuuhun 2019 ja europarlamenttivaalien jälkeen valitaan uusi Euroopan komissio.

1. Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun 2019. Sukupuolten tasa-arvon tulee olla Suomen EU-puheenjohtajakauden läpileikkaava teema. Suomen tulee esittää Euroopan unionille ja EU-jäsenvaltioille uusia, konkreettisia avauksia naisten oikeuksien edistämiseksi ja tasa-arvon sisällyttämiseksi laajasti EU:n politiikkaan. Sen lisäksi sukupuolten tasa-arvo on nostettava yhdeksi Suomen EU puheenjohtajakauden prioriteettiteemaksi.

2. Suomen on toimittava EU:ssa naisten oikeuksien puolustamiseksi taantumuksellisia arvoja ja populismia vastaan. On hyvin
huolestuttavaa, että naisten ihmisoikeudet, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, on kyseenalaistettu monissa EU-jäsenvaltioissa.

Suomen on tärkeää pysyä mukana etujoukoissa naisten oikeuksien puolesta ja jatkaa todellisia toimia profiloitua sukupuolten tasa-arvon mallimaana. Suomen on turvattava naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ja vaikutettava niiden toteutumiseksi.

• Suomen on tehtävä aloite, että Euroopan komissiolle laaditaan vahva tasa-arvon strategia. Tasa-arvon strategia on laadittu aikaisempina vuosina, mutta poikkeuksellisesti vuosille 2016-2019 tehtiin vain löyhempi sitoumus. Euroopan komissio tarvitsee vahvan sukupuolten tasa-arvon strategian.
• Seuraava EU:n rahoituskehys valmistellaan vuosille 2021-2027. Euroopan unionin rahoitusohjelmissa tulee olla selkeästi tasa-arvoa edistäviä tavoitteita, ja tasa-arvo tulee sisällyttää myös läpileikkaavana periaatteena rahoituskehykseen. Unionin budjetin ja rahoitusohjelmista jaettavan tuen sukupuolivaikutukset tulisi arvioida avoimesti, jotta naiset voisivat nähdä EU:n päätösten koskettavan heitäkin. Merkittävä osa rahoituksesta kohdistuu tällä hetkellä miesvaltaisille sektoreille.
• Eurooppa-neuvosto linjaa keväällä ja kesällä 2019 Euroopan unionille uuden strategisen ohjelman 2019-2024 viiden vuoden prioriteetteineen. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava Euroopan unionin tuleviin linjauksiin, ja tasa-arvoa poikkileikkaavana periaatteena on vahvistettava EU:n päätöksenteossa.

3. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että Suomi valitsee seuraavaksi komissaariksi naisen. Sukupuolten tasa-arvon tulee näkyä komissaarivalinnoissa. Suomi on kuulunut Euroopan unioniin jo 24 vuotta, mutta komissaarina ei ole kertaakaan ollut naista.

Suomen on otettava mallia muista Pohjoismaista: kaikki Ruotsin kolme komissaaria ovat olleet naisia, ja Tanskan kahdeksasta komissaarista naisia on ollut neljä. Suomen lisäksi vain kuudella muulla maalla ei ole vielä ollut yhtään naista komissaarina.

4. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että Suomen on näytettävä hyvää esimerkkiä Istanbulin sopimuksen toimeenpanossa ja varattava sille riittävät resurssit. Suomen tulee EU-puheenjohtajakaudellaan
edistää sitä, että EU ratifioi Istanbulin sopimuksen.

Euroopan neuvosto on laatinut yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (nk. Istanbulin sopimus). Se on ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova sopimus, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. On erittäin
huolestuttavaa, että Istanbulin sopimuksen ratifiointi ja toimeenpano on herättänyt vastustusta osassa EU-maissa. Suomessa sopimus tuli voimaan 2015, mutta toimintaohjelman toimeenpanoon ei Suomessakaan ole osoitettu tarpeeksi resursseja.

Suomen on EU-puheenjohtajakaudellaan huolehdittava, että tulevissa EU:n rahoitusohjelmissa huomioidaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja turvataan sille tarvittavat resurssit. Euroopan unionin on tartuttava toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Noin puolet EU:n alueella asuvista naisista on kokenut sanallista, fyysistä tai internetissä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. 22 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa parisuhteessa. Suomi on yksi EU:n väkivaltaisimmista maista naisille. Suomessa lähes puolet naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään ja miltei kolmannes altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle. Oikeus väkivallattomaan elämään kuuluu kaikille.