Naisjärjestöjen Keskusliiton kommenttipuheenvuoro, pääsihteeri Terhi Heinilä
Kiitos tilaisuudesta, aivan erinomaisista puheenvuoroista ja mahdollisuudesta tuoda Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemyksiä.
Demokratia, rauha ja vakaus kulkevat tasa-arvon kanssa käsi kädessä. Samoin tasa-arvo osaltaan kasvattaa rauhaa ja vakautta. Jos rauha järkkyy, niin ensin se kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin. Meidän tulee vahvistaa rauhaa ja vakautta tasa-arvon keinoin. Erityisesti nykyisessä kansainvälisesti epävarmassa tilanteessa on tärkeää vahvistaa naisten oikeuksia. Mitkä ovatkaan Euroopan koventuneen turvallisuustilanteen vaikutukset naisten oikeuksiin?
SUOMI YK:N IHMISOIKEUSNEUVOSTON JÄSENENÄ
Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. On tärkeää, että naisten oikeudet ovat Suomen ihmisoikeusneuvostotyön painopiste. Suomella on nyt erityinen vastuu nostaa esiin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien ja naisihmisoikeuspuolustajien teemoja ja ottaa globaalia tarkastelunäkökulmaa Suomen tilaisuuksissa ja ulostuloissa CSW-istunnossa.
Erityisenä huolena on naisten oikeuksien tilanne ihmisoikeuksia polkevissa maissa. Olemme nähneet näiden maiden joukon lisääntyvän vuosi vuodelta.
AFGANISTANIN NAISET
Suomella on vastuu tukea Afganistanin naisten oikeuksien puolustajia, näin otti yhdessä yössä kantaa Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 57 jäsenjärjestöä, kun äärijärjestö Taleban kaappasi vallan Afganistanissa viime elokuussa. Samoin mm. presidentti Tarja Halonen johdollaan julkaisi yhdessä muiden maailman naisjohtajien kanssa vetoomuksen naisten ja tyttöjen oikeuksien suojelemiseksi Afganistanissa. Vetoomuksessa vaadittiin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä naisten yhdenvertaisen osallistumisen takaamista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä rauhanprosessissa. Mietimme, mitä vetoomukset hyödyttävät vaikeassa tilanteessa. Keskustelimme myös Afganistanin naisten oikeuksien aktivistien kanssa. Lupasimme, että emme unohda heitä.
Talibanin valtaannoususta Afganistanissa tulee pian kuluneeksi puoli vuotta. Tilanne on, vaikean humanitaarisen tilanteen lisäksi, edelleen akuutti erityisesti maahan jääneille naisihmisoikeuspuolustajille. YK:lle on raportoitu sukupuolittuneista uhkauksista, pidätyksistä, katoamisista ja kuolemista. Osa on pystynyt jatkamaan arvokasta työtään, mutta osa on joutunut piiloutumaan tai pakenemaan. Moni pelkää henkensä edestä.
Tyttöjen tulee voida käydä koulua turvallisesti, oppisisältöihin tulee kiinnittää huomiota, heidän tulee voida olla myös miesopettajien opetuksessa. Yhdysvaltain naisten kansainvälisten oikeuksien lähettiläs Melanne Verveerin tilaisuudessa viime viikolla kuulimme, että esimerkiksi eteläisen Afganistanin provinssin alueella on opettajia 11 0000, joista 16 naisia ja heistä vain yhdellä opettajan pätevyys.
Suomi on päättänyt nostaa Afganistanin tilanteeseen perustuen pakolaiskiintiötä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pakolaiskiintiötä ei voida käyttää Afganistanin naisihmisoikeuspuolustajien auttamiseen. Toivomme tähän muutosta.
On tärkeää, että Suomi pitää esillä tulevassa CSW:ssä Afganistanin naisihmisoikeuspuolustajien oikeuksia, heidän humanitaarista tilannettaan sekä tyttöjen ja naisten oikeutta koulutukseen Afganistanissa. Onko Suomen ja kansainvälisen yhteisön mahdollista järjestää etäkoulua, on tärkeä kysymys.
ANTIGENDER, VAHVAT VIESTIT SUOMELTA
Myös alati vahvistuva antigender-liike edellyttää ilmiön tunnistamista ja vahvoja viestejä Suomelta. Valmisteluissa päätösasiakirjasta varmasti joka päivä näkyy.
Naisjärjestöjen Keskusliiton 110-vuotisjuhlassa puhunut pitkäaikainen aiempi komissaari Cecilia Malmström muistutti meitä: Tasa-arvon globaalin takapakin suhteen meidän tulee olla varuillaan. Taantumukselliset arvot eivät istu Pohjoismaiden pitkään tasa-arvoperinteeseen, mutta yksikään maa ei ole niiltä täysin turvassa – varsinkin kun taaksepäin vievä kehitys tapahtuu pikkuhiljaa.
UN Womenin varapääjohtaja Åsa Regner piti Naisjärjestöjen Keskusliiton 110-vuotisjuhlassa tilannetta naisten oikeuksien suhteen monella tapaa kriittisenä ja nosti myös naisjärjestöjen roolia nostaa teemoja keskusteluun CSW:ssä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestää antigender-teemaisen tilaisuuden 11.4. – Naisjärjestöt tasa-arvon taantumusta vastaan.
NAISJÄRJESTÖT RESILIENSSIN TEKIJÖINÄ
Seurasimme viime CSW:ssä Covid-pandemian raskaita vaikutuksia tasa-arvon takapakkiin globaalisti. Tilanne tänä vuonna; jo viime vuonna naisten oikeuksien tilanne heikentynyt merkittävästi, tasa-arvon saavuttamisen takapakki, naisiin kohdistuvan väkivallan varjopandemia… On mielenkiintoista kuulla UN Womenin arvio siitä kuinka kauan nykytahdilla kestäisi sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen maailmassa.
Uusi pääjohtaja Sima Sami Bahous vieraili joulukuussa Suomessa. Miten näkyy CSW:ssä uuden pääjohtajan työn alku?
SUOMEN SITOUTUMINEN FEMINISTISEEN ULKOPOLITIIKKAAN – TASA-ARVO VAATII TEKOJA JA NÄKYVYYTTÄ
Suomen tekemiä valintoja tarkkaillaan. Olemme saaneet pääministerin ja naisvetoisen hallituksen vuoksi laajasti kansainvälistä näkyvyyttä.
CSW:ssä usein erottuvat maat, jotka ovat ilmoittautuneet feministisen ulkopolitiikan kannattajiksi ja maat, jotka ovat ottaneet käyttöön suostusmusperiaatteen seksuaalirikosten tunnusmerkkinä.
On hieno hetki, että meillä uusittu seksuaalirikoslainsäädäntöesitys on näinä hetkinä hallituksen infossa ja luovutetaan eduskunnan käsittelyyn.
Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä Suomen on aika sitoutua feministiseen ulkopolitiikkaan.
Meillä Naisjärjestöjen Keskusliitosta on ensi tiistaina mahdollisuus esitellä ulkoministeriön alaisen kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnalle sen gender-työryhmän sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävän ulkopolitiikan suositukset. Jos IONK niin päättää, esittelemme nämä suositukset ulkoministeriölle.
Ruotsin ohella mm. Kanada, Ranska, Meksiko, Saksa ja Espanja ovat julistautuneet feministisen ulkopolitiikan toimijoiksi. Erona on erityisesti laaja-alaisuus ja systemaattisuus, jolla tasa-arvoa viedään eteenpäin.
Feministisen ulkopolitiikan avulla saadaan ulkopolitiikalle selkeä toimintasuunnitelma ja seurantajärjestelmä. Samalla Suomi voi selvästi osoittaa kuuluvansa niihin maihin, jotka edistävät naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
GENERATION EQUALITY – MITEN NÄKYY CSW:SSÄ
Viime vuonna CSWn lisäksi UN Women järjesti kaksi muuta suurta Generation Equality -tapahtumaa yhteistyössä Meksikon ja Ranskan kanssa. Pääministeri Sanna Marin oli näkyvästi mukana Pariisissa. Saimme Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Nadia Muradin Suomeen IGEP-palkintojenjakoon ja turkkilaisen naisjärjestön valtioneuvoston kansainvälisen IGEP-voittajaksi.
Toivomme, että Suomi tekee tulevassa CSW:ssä tiivistä yhteistyötä IGEP-palkinnonsaajien kanssa: Equality Now, globaalisti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, We will stop femicide, turkkilainen naisjärjestö, molemmat rohkeita toimijoita.
Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat Suomen ulkopolitiikan ja YK:n ihmisoikeusneuvostojäsenyyden politiikan prioriteetteja. Pidämme erinomaisina kokouksen alussa esiin nostettuja Suomen CSW-pääviestejä ja saavutettuja nostoja EU:n esityksiin. Toivomme Suomelta näkyvyyttä ja rohkeita ulostuloja, suunnannäyttäjänä toimimista. Olemme osaltamme valmiita Naisjärjestöjen Keskusliitosta olemaan tässä työssä mukana.