Naisjärjestöjen Keskusliitto on huolissaan aluevaltuustoille jätetyistä aloitteista, joissa hoitohenkilökunnalle ehdotetaan oikeutta kieltäytyä hoitamasta raskaudenkeskeytystä haluavaa potilasta, mikäli potilaan henki ei vaarannu. Aloitteita on jätetty vuoden 2023 aikana Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Satakunnan aluevaltuustoihin.
Kanta-Hämeen aluevaltuuston mukaan raskaudenkeskeytyksistä kieltäytymisiä on ollut erikoissairaanhoidon sairaalatyössä harvoin ja henkilöstön osalta asiat on “järjestetty työnjaollisesti.” Valtuusto päätti myös jatkossa “työnjaollisin toimin turvaamaan työntekijän oikeuteen uskonnon- ja omantunnonvapauden nojalla kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin, mikäli potilaan henki ei ole vaarassa.” Satakunnan ja Etelä-Karjalan aluevaltuustot selvittävät asiaa.
Miksi aloitteet ja päätökset ovat ongelmallisia? Tässä neljä syytä:
- Aloitteet ja päätökset ovat ristiriidassa aborttioikeuden kanssa, joka on turvattu laissa. Aborttilain mukaan raskaudenkeskeytys voidaan tehdä 12. raskausviikon loppuun saakka yksin raskaana olevan pyynnöstä ja se tulisi lain mukaan tehdä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Hoitohenkilökunnan oikeus kieltäytyä abortin suorittamisesta vaarantaa yksilön oikeuden saada raskaudenkeskeytys ja oikeuden saada keskeytys mahdollisimman aikaisin. Tämä voi olla ongelma etenkin pienemmillä hyvinvointialueilla.
- Hyvinvointialueiden valtuustoilla ei ole toimivaltaa päättää, että osa henkilökunnasta voidaan vapauttaa velvollisuudesta osallistua raskauden keskeyttämiseen. Tämä kuuluu työnantajan päätösvaltaan. Aluevaltuustojen tehtävät eivät sisällä suoraan työnantajalle kuuluvia tehtäviä. Raskaudenkeskeytys kuuluu hyvinvointialueen terveydenhuollon tehtäviin, ja aborttioikeuden tulee toteutua yhdenvertaisesti kaikilla hyvinvointialueilla.
- Suomea sitoo kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joissa turvataan mm. oikeus turvalliseen aborttiin. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valvontaelin on yleiskommentissaan no. 22 selventänyt artiklan 12 edellyttävän sopimusvaltioita mm. liberalisoimaan rajoittavat aborttilait ja takaamaan naisille ja tytöille pääsyn turvalliseen aborttiin. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan valtioiden ei tule asettaa uusia rajoituksia abortille, ja Euroopan parlamentti on vuonna 2022 kehottanut jäsenvaltioita puolustamaan oikeutta turvalliseen ja lailliseen raskaudenkeskeytykseen sekä kunnioittamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.
- Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on päätöksessään vuonna 2020 linjannut, että kätilöiltä voidaan odottaa raskaudenkeskeytysten hoitamista osana ammatillisia tehtäviä. EIT:n päätöksen mukaan kyse ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaaman uskonnonvapauden, vakaumuksen ja omantunnonvapauden loukkauksesta tai uskontoon perustuvasta syrjinnästä, mikäli aborttioikeus perustuu lakiin ja työnantajalla on päätösvalta työtehtävistä.
Euroopan parlamentti on aborttioikeuden turvaamiseksi ehdottanut, että oikeus raskaudenkeskeytykseen sisällytetään Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, ja Ranskassa aborttioikeuden sisällyttäminen perustuslakiin on parhaillaan lainsäätäjien käsittelyssä. Naisjärjestöjen Keskusliitto on ehdottanut, että Suomi tekee saman ensimmäisenä Pohjoismaana.
Lisätietoja:
Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Karoliina Tikka, puh. 050 377 0003, [email protected]
Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen asiantuntija Annika Hinkkanen, puh. 050 546 6688, [email protected]