Naisihmisoikeuspuolustajien tilanne on heikentynyt. Erityinen sukupuoleen kohdistuva häirintä ja väkivalta ovat kasvaneet huomattavasti YK:n vuosittaisen raportin mukaan. Vuonna 2015 Front Line Defenders tilastoi 30 murhaa, vuonna 2016 40 ja vuonna 2017 45. Kun siviiliyhteiskunnan tila kapenee, ihmisoikeuspuolustajien ja erityisesti naisten asema vaikeutuu.
Häirintä, kunnianloukkaukset ja valeinformaatiokampanjat ovat erityisen pahoja netissä. Filippiiniläisestä senaattorista Leila de Limasta julkaistiin tänä vuonna tekaistu valevideo, jossa hän kertoi yhteyksistä huumeparoneihin. Intialaisen Gauri Lankeshin nettivainoaminen kulminoitui hänen murhaansa. Häirinnällä hiljennetään naisia, jotka uskaltavat puhua ja haastaa vallitsevia normeja. Pelotevaikutus kantaa kauas.
Naiset kohtaavat miehiä enemmän perheeseen kohdistuvia uhkauksia. Monet ovat joutuneet jättämään läheisensä turvallisuusuhkien vuoksi. Amnesty Internationalin tutkimuksen mukaan vuonna 2017 41 prosenttia naisista, jotka olivat kokeneet online-häirintää, pelkäsivät fyysisen turvallisuutensa puolesta ja 24 prosenttia perheensä turvallisuuden puolesta.
Naisihmisoikeuspuolustajien tilanne on erityisen paha Saudi-Arabiassa, jossa seksuaalista hyväksikäyttöä ja kiduttamista käytettiin ajokiellon poistamista vaatineita aktivisteja vastaan. Kyse on kidutuksesta, jonka jälkeen seisominen tai käveleminen on mahdotonta. Fyysisen ja psyykkisen toipumisen tie on pitkä. Tuen tarve on suuri, vaikka kampanja onnistuikin ajokiellon poistamisessa.
Erityisessä riskissä ovat eri vähemmistöjen edustajat. Egyptiläinen transnainen Eman Al-Helw on ollut pidätettynä helmikuusta lähtien Facebook-julkaisunsa takia. Hän vaati mielenosoituksia ja kritisoi Egyptin hallitusta liittyen 25 kuolonuhrin junaonnettomuuteen.
EU on tärkeässä asemassa naisihmisoikeuspuolustajien auttamisessa, ja unionin edustustojen roolia kolmannen maailman maissa tulee vahvistaa. Ne voisivat tarjota paikallisia turvaresidenssejä, joista saada apua sekä kertoa väkivallasta tai sen uhasta. EU:n tulee taata naisihmisoikeusaktivisteille turvapaikka, ja huomioida heidän olevan erityisessä vaarassa väkivallan suhteen koko hakuprosessin ajan. Epäonnistuneen prosessin tuloksena palauttaminen voi johtaa prostituutioon, pahoinpitelyihin, kiduttamiseen tai tappoon.
EU voisi helpottaa paikallisverkostojen luomista ja edustustojen rahoittamista. Amnesty voisi muiden ruohonjuuritasolla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa toimia yhteistyökumppanina. Vuorovaikutuksen lisääminen puolin ja toisin on tärkeää. EU saa tätä kautta tietoa ihmisoikeustilanteesta, ja välittömän suojelun tarpeessa olevat henkilöt apua.
Tällä hetkellä reagointi EU:n tasolla on liian hidasta. Esitän komissiolle ohjelmaa, jonka kautta luodaan mekanismi toimia nopeasti tilanteiden edellyttämällä tavalla. Toimintaympäristöjen ja -mahdollisuuksien parantaminen on osa EU:n arvoja. Suunnan täytyy muuttua, ja muutos tapahtuu kansalaisyhteiskunnan kautta.
Sirpa Pietikäinen
Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok), Marttaliiton puheenjohtaja ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumin jäsen.