Anna-Kaisa Itkonen on valtion virkanainen ja töissä EU-komissiossa. Hän edistää tasa-arvoasioita työssä ja vapaa-ajalla. Itkonen kirjoittaa Naisjärjestöjen Keskusliitolle blogisarjaa EU:n kuulumisista.
Vuoden tärkein EU-puhe pidettiin Strasbourgissa 15. Syyskuuta. Komission puheenjohtajan, Ursula Von Der Leyenin puhe unionin tilasta oli hänen toinen katsauksena EU:n tärkeimpiin haasteisiin ja näkemyksiin siitä, miten hänen johtamansa komissio aikoo niihin vastata.
Komission puheenjohtajan vuosittaisesta linjapuheesta on tullut viime vuosina EU:ta seuraaville tärkeä tapahtuma, jota Brysselin-kuplassa odotetaan kiihkeästi. Puheen valmistelu alkaa komissiossa heti kesätauon päätyttyä, ja ensimmäisiä aihioita varten konsultoidaan laajasti sekä virkakuntaa että diplomaatteja. Lopulliseen puheeseen päätyvien prioriteettien määrittäminen on tarkkaa puuhaa, eikä yksikään asia päädy sinne sattumalta. Olennainen on myös järjestys, jossa prioriteetit puheessa luetellaan. Tärkein käsitellään aina ensin.
Tarkkakorvainen ja kokenut EU-puheiden kuulija ja politiikan seuraaja löytää kunkin unionin tila -puheen lupauksista, vetoomuksista sekä muuten vaan rivien välistä piiloviestejä jäsenmaille sekä politiisille ryhmille. Lisäksi on tavallista julkistaa uusi EU-projekti tai teemavuosi, sekä uutta tai lisärahoitusta jollekin projektille.
Von Der Leyenin toinen unionin tila –puhe alkoi pohdinnalla unionin sielusta ja perusarvoista. Pandemian hoitamisen läpikäynti nivoutui huomioihin nuorisosta, joka on erityisesti kärsinyt poikkeusoloista. Nuorten mahdollisuudet työharjoitteluun ja EU:n mahdollistamaan kansainvälistymiseen olivatkin selvästi yksi komission puheenjohtajan pääprioriteetteja. Sitten siirryttiin sisämarkkinoihin ja mikrosiruihin, ja käytiin läpi muut, ennaltaodotetut EU:n politiikkaohjelmat.
Puheen loppua kohti Von Der Leyen yllätti sanavalinnoillaan. Arvoista ja vapaudesta puhuessaan hän mainitsi erikseen naiset: „Vapaus tarkoittaa myös vapautta pelosta. Pandemian aikana tämä vapaus vietiin liian monilta naisilta.“ Von Der Leyen viittasi tällä pandemian aikana lisääntyneeseen lähisuhdeväkivaltaan.
„Tämä on ollut kauhistuttavaa aikaa niille, jotka eivät ole voineet piiloutua minnekään, päästä pakoon piinaajiltaan. Meidän on tuotava valoa tähän pimeyteen, osoitettava pääsy pois kärsimyksestä. Piinaajat on saatettava oikeuden eteen. Naisten on voitava elää jälleen vapaina haluamallaan tavalla“, Von Der Leyen jatkoi.
Olen jo niin tottunut lukemaan „sukupuoleen perustuvasta väkivallasta“, että hädintuskin kiinnitän huomiota siihen, kuinka salakavalasti varsinainen asia on häivytetty keskustelun ytimestä: lähisuhdeväkivallan uhrejahan ovat käytännössä yksinomaan naiset.
Naisten mainitseminen eurooppalaisessa, yleispoliittisessa linjapuheessa on ylipäätään melko harvinaista. Siksi Von Der Leyenin sanavalinnoilla on erityistä painoarvoa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ollessa kyseessä on voitava puhua sen syistä, seurauksista, ennaltaehkäisystä ja seuraamuksista. Tätä keskustelua on vaikea käydä, mikäli naisia ei mainita puheissa ja papereissa.
Komissiossa valmistellaan parhaillaan esitystä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Esityksen keskiössä ovat syytteeseenpano ja ennaltaehkäisy, jotka jatkossakin ovat EU:n jäsenmaiden kansallisten viranomaisten vastuulla. Lisäksi erityishuomiota tullaan kiinnittämään verkossa tapahtuvaan uhkailuun ja väkivaltaan, joka myös kohdistuu ylivoimaisesti eniten naisiin. Esitys on tarkoitus hyväksyä loppuvuoden aikana.
On helppo viitata komission suosituksille kintaalla, sillä kuten sanottu, vastuu väkivallan ehkäisemisestä on jäsenmaiden viranomaisilla. Suositus on kuitenkin yksi väline keinovalikoimassa edistää Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa ja noudattamista kaikissa EU :n jäsenmaissa.
Saimme kuluneen kesän aikana maailmalta muutaman kylmäävän muistutuksen siitä, miten helposti ja nopeasti naisten ihmisoikeudet voidaan kytkeä pois päältä, jos niiden katsotaan rasittavan muuta politiikantekoa. Kansainvälinen jälkipuinti oli mittavaa ja sympatiapuhetta riitti. EU eroaa monista kansainvälisistä toimijoista siinä, että se lupaa vähän ja vaatimattomia. Jokainen lupaus kuitenkin vahvistetaan lainsäädännöllä, jonka voimassaolo ei riipu vaalituloksista. Onkin merkittävä viesti, että yhden maailman suurimman talousalueen yksi vaikutusvaltaisimmista päättäjistä on ottanut asiakseen edistää naisten oikeuksia EU:ssa, ja sanoo sen suoraan vuoden tärkeimmässä puheessaan.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.