Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivä on hyvä esimerkki naisten oikeuksista: niitä ei meille anneta, vaan ne otetaan. Se onnistuu vain ja ainoastaan yhteistyöllä. Miina Sillanpään Seura- ja säätiö hakivat liputuspäivää ensimmäisen kerran 2011, ja kampanjointiin osallistui yli 40 kansalaisjärjestöä. 12 vuotta myöhemmin, vuodesta 2023, 1. lokakuuta tulee olemaan yksi virallisista liputuspäivistä. Takana on jälleen kerran aktiivisten naisten väsymätöntä verkostoitumista ja vaikuttamista.
Miina Sillanpäässä yhdistyy suomalaisen yhteiskunnan kulmakivet: vahva kansalaisvaikuttaminen ja naisten aktiivinen osallistuminen politiikkaan. Miinan aikana eduskuntaan valittiin naisia alle 10 prosenttia. Viime vaaleissa naisia oli valituista jo 47 prosenttia, jonka lisäksi pääministeriksi oli nainen – ja on yhä. Miina Sillanpää vaikutti sen puolesta, että jokaisella on oikeus hyvinvointiin ja inhimillisiin työoloihin. Hänelle juhlapuheet eivät riittäneet, vaan hän vaati tekoja. Miinan kaudella naiset vapautuivat miesten holhouksesta ja pääsivät hakemaan valtion virkoja ilman anelua.
Miina raivasi ensimmäisenä ministerinaisena tietä naisille politiikkaan, mutta hän myös vaikutti yli 50 yhdistyksessä. Epäkohdat hän näki haasteina, jotka muutetaan. Vaikka hän oli aikansa supernainen, ei rohkea kansalaisvaikuttaminen pysähtynyt häneen. Kaikki ne oikeudet, joita meillä tänään on, on tulosta kansalaisyhteiskunnan ponnistuksista: ääni- ja vaalioikeus, omistusoikeus ja oikeus ansiotuloihin ja yrittäjyyteen, kahdeksan tunnin työpäivä, peruskoulu ja kouluruoka, oikeus lasten päivähoitoon, oikeus päättää kehostaan ja oikeus samaan palkkaan.
Kaikki oikeudet eivät toteudu todellisuudessa yhtä hyvin kuin paperilla, ja meidän tehtävänämme onkin varmistaa, että perusoikeuksista tulee arkipäivää. Naiset eivät edelleenkään saa samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Naisiin kohdistunut väkivalta on pandemian aikana vain lisääntynyt ja auttavat puhelimet ovat ruuhkautuneet. Tällä hetkellä työn alla on pitkäaikaisia tavoitteita: suostumusperustainen rikoslaki, tasa-arvoisempi vanhempainvapaa, pakkoavioliittojen mitätöintimahdollisuus ja sovittelun uudelleentarkastelu lähisuhdeväkivallassa. Myös näiden uudistusten takana on naisjärjestöjen vuosien vaikuttamistyö.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on ollut mukana hakemassa Miina Sillanpään virallista liputuspäivää. Koko liittomme Naisjärjestöjen Suomi 110-vuotisjuhlavuosi nojaa Miinan henkeen: olemme vuoden aikana tuoneet esille naisten ja naisjärjestöjen konkreettista työtä 70 jäsenjärjestön voimin. Yli 200 kuntavaaliehdokasta sitoutui edistämään tasa-arvoa kunnissaan ja naisten edustus kunnissa vahvistui ennätyssuureksi. Yli 40 prosenttia suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja 57 prosenttia tekee sitä organisoidusti järjestöissä ja yhdistyksissä.
Järjestöjen ja valtion yhteistyö naisten oikeuksien parantamiseksi on pitkälti naisten yhteistyön tulosta, jota esimerkiksi eduskunnan naisverkosto edustaa. Miinan vaatimia tasa-arvotekoja teemme yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, valtion, yritysten, kulttuurin, kirkon ja urheilukentän kanssa.
Tätä yhteistyötä on tärkeä vaalia varsinkin nyt, kun tasa-arvon globaali takapakki vie naisten oikeuksia vuosikymmeniä taaksepäin. Pandemia on kurittanut tyttöjen oikeutta käydä koulua ja heikentänyt palvelualoilla työskentelevien naisten toimeentuloa. Siksi vaadimme kattavaa sukupuolivaikutusten arviointia elvytykseen ja hoitovelan purkuun.
Uskon, että Miina koki epäonnistumisia, epätoivoa ja pelkoa. Silti muistamme hänet periksiantamattomuudesta ja väsymättömästä työstä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan eteen.
Miina Sillanpään liputuspäivä on muistutus siitä, että silloin kun tekee mieli luovuttaa, yritämme vielä kerran. Se on symboli siitä, että yksin ei tarvitse yrittää. Ennen kaikkea se on muistutus siitä, että epäkohtia ei tarvitse sietää, vaan ne pitää muuttaa.
Kiitän lämpimästi Miina Sillanpään Seuraa ja Miina Sillanpään Säätiötä kutsusta puhua teille tänään. Työnne on valtava kunnianosoitus paitsi Miinalle myös kaikille niille, jotka päivittäin valitsevat yrittää luovuttamisen sijaan.
Kiitos ja voimauttavaa Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää!