Hyppää sisältöön

Ilmastonmuutos on uhka naisille ja tytöille myös Suomessa

Kun puhumme ilmastonmuutoksen sukupuolittuneista vaikutuksista, on huomiomme usein niissä maissa, joissa sukupuolten tasa-arvoon on vielä matkaa. Globaali näkökulma on tietysti tärkeä ilmastonmuutoksen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta. Rinnalle olisi kuitenkin syytä tuoda keskustelua myös siitä, millaisia uhkia ilmastonmuutos muodostaa naisille ja tytöille lähellä, toisin sanottuna Suomessa.

On ymmärrettävää, että ilmastokriisin sukupuolittuneita vaikutuksia on jollain tapaa helpompi käsittää globaalissa kontekstissa. Yksi syy tälle on todennäköisesti se, että esimerkiksi monissa globaalissa etelän maissa viljelymaiden tuhoutumisen ja kuivuuden kaltaisten ongelmien vaikutukset ovat toistaiseksi selvemmin havaittavissa. Nämä ovat sellaisia ilmastokriisin luomia haasteita, joiden tiedetään vaikuttavan erityisesti naisten ja tyttöjen elinpiiriin.

Samaan aikaan ilmastonmuutoksen tiedetään iskevän kovimmin nimenomaan köyhiin maihin ja ihmisryhmiin. Köyhyyden ollessa itsessään sukupuolittunutta, ei ole ihme, että ilmastonmuutoksen tasa-arvovaikutuksista puhuttaessa huomio on usein matalan tulotason maissa.

Ilmastonmuutos muodostaa uhkan tasa-arvolle myös lähellä

Tutkimusten mukaan ihmismieli ei ole kehittynyt ajattelemaan ilmastonmuutoksen kaltaisia kompleksisia ongelmia, kun taas lähellä havaitut uhat on helpompia sisäistää. Voidaksemme suhtautua ilmastonmuutoksen kaltaisiin uhkiin tosissaan, pitäisi ilmastokeskustelua tuoda lähemmäs omaa arkeamme.

“Voidaksemme suhtautua ilmastonmuutoksen kaltaisiin uhkiin tosissaan, pitäisi ilmastokeskustelua tuoda lähemmäs omaa arkeamme.”

Usein unohtuu, että Suomi lämpenee itse asiassa jopa enemmän kuin maapallo keskimäärin. Mediassa on keskusteltu jo jonkin verran esimerkiksi naisvaltaisille palvelualoille kohdistuvista negatiivisista ilmastovaikutuksista. Sen sijaan keskustelua sukupuolittuneen väkivallan lisääntymisestä ei Suomen kontekstissa juurikaan tunneta.

“Keskustelua sukupuolittuneen väkivallan lisääntymisestä ei Suomen kontekstissa juurikaan tunneta.”

Tutkimusten mukaan jo pienet muutokset lämpötilassa tai sademäärässä  voivat lisätä sukupuolittunutta väkivaltaa. Muutosten on havaittu lisäävän väkivaltarikoksia, kuten raiskauksia niin matalan kuin korkean tulotason maissa. Myös sellaiset tekijät kuin pelko sekä taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus saattavat aiheuttaa paineita kotitalouksien sisällä, lisäten perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhkaa.

Naiset ja tytöt otettava mukaan päätöksentekoon

Sukupuolittuneiden ilmastovaikutusten tuominen lähemmäs saattaisi auttaa meitä hahmottamaan, että kyseessä on todellinen turvallisuusuhka myös Suomessa asuville naisille ja tytöille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vähemmistöihin kuuluvat naiset ja tytöt, joiden kohdalla tietoa ilmastokriisin sukupuolittuneista vaikutuksista on olemassa entistäkin vähemmän.

Kysymys naisten ja tyttöjen turvallisuudesta osana ilmastotekoja muodostuu sitäkin tärkeämmäksi, kun mietimme pian lähestyviä eduskuntavaaleja. Sekä äänestäjien että päättäjien olisi hyvä pitää mielessä, että naisten, ja erityisesti nuorten naisten, osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon lisää huomiota paitsi sukupuolten tasa-arvoon myös ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin.

“Kysymys naisten ja tyttöjen turvallisuudesta osana ilmastotekoja muodostuu sitäkin tärkeämmäksi, kun mietimme pian lähestyviä eduskuntavaaleja.”

Parhaassa tapauksessa tämä kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei hyödyttäisi ainoastaan Suomea, vaan auttaisi yhteisissä pyrkimyksissämme taistella ilmastonmuutosta vastaan – tuoden turvaa tytöille ja naisille ympäri globaalin yhteisön.

Katri Leppälaakso.
Kuva: Mikko Kerttula

Katri Leppälaakso
Suomen YK-nuorisodelegaatti 2021–2022

Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.