Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry 11.5.2016

KANNANOTTO 

Tasa-arvo luo kestävän pohjan taloudelle ja kasvulle 

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2016–2019 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 4.5.2016. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää ohjelman julkaisemista tärkeänä ja kiittää avoimesta vuoropuhelusta ohjelman valmistelun aikana. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että sukupuolinäkökulman ja tasa-arvotavoitteiden sisällyttäminen meneillään oleviin hankkeisiin ja uudistuksiin toteutuu täysimääräisesti tasa-arvo-ohjelman viivästymisestä huolimatta.

”Tasa-arvo-ohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta se olisi kaivannut lisää kunnianhimoa, analyysiä ja taustatietoa sukupuolten tasa-arvon tilanteesta ja epäkohdista. Ilman rohkeita, konkreettisia ja mitattavissa olevia tavoitteita ja toimenpiteitä sekä tarvittavia taloudellisia resursseja ohjelma on riittämätön väline sukupuolten tasa-arvon todelliseen edistämiseen ja Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseen”, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii konkreettisia tavoitteita ja toimia naisten työllisyysasteen nostamiseksi ja samapalkkaisuuden edistämiseksi. Naisten työllisyystavoitteen saavuttamiseksi isien ja äitien perhevapaiden tasaisempi jako ja sisällyttäminen tasa-arvo-ohjelmaan olisi ollut välttämätöntä. Isien vahvempi osuus vanhempainvapaiden käytössä rakentaa kestävämpiä suhteita lapsiin myös eron jälkeen. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n vuoden 2015 tasa-arvoindeksin perusteella suomalaisten naisten työllisyysaste on työtuntien mukaan laskettuna vain 48 prosenttia.Erityisesti 25–35-vuotiaiden naisten osallistuminen työmarkkinoille on heikentynyt entisestään.Samoin sukupuolten välisten tuloerojen kaventuminen on ollut Suomessa merkittävän hidasta. Naisten heikompi tulotaso johtaa matalampiin eläkkeisiin ja erityisesti vammaisten, ikääntyvien ja yksinhuoltajanaisten köyhyyteen.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää myönteisenä, että tasa-arvo-ohjelmassa tyttöjä ohjataan tutustumaan miesvaltaisiin ja poikia naisvaltaisiin aloihin ja että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä tuetaan monipuolisessa ammatinvalinnassa.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman tiedotteessa tunnustetaan naisiin kohdistuva väkivalta suureksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin ihmisoikeusongelma. Naisjärjestöjen Keskusliitto tukee toimia naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi, mutta pitää rahoitusta riittämättömänä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että sopimuksen toimeenpanon kustannukset turvakotiverkoston osalta ovat 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että terveyserojen kaventaminen vaatii myös toimia naisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. EIGE:n mukaan naiset ovat aiemmin eläneet miehiä pidempään hyväkuntoisina, mutta tilanne on muuttunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja itsehallintoalueiden uudistuksen sukupuolivaikutusten kattava arviointi on välttämätöntä palvelujen saatavuuden ja kohdentumisen turvaamisessa sekä eriarvoistavan kehityksen torjumisessa.

Huomaathan yksityiskohtaisemman kannanoton alla.

www.naisjarjestot.fi www.facebook.com/Naisjarjestojen KeskusliittoTwitter: @naisjarjestot

• Eva Biaudet, puheenjohtaja, puhelin 050 3140205

• Terhi Heinilä, pääsihteeri [email protected] puhelin 040 530 5544

• Anniina Vainio, järjestösihteeri [email protected] puhelin 050 388 8868

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. 

***************************************************************************************

Tasa-arvon vahvistaminen työelämässä edellyttää konkreettisia toimia

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa tasa-arvo-ohjelman tavoitteita työelämän tasa-arvon lisäämiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi asetetut toimenpiteet jäävät kuitenkin yleisluontoisiksi, ja ainoastaan jo julkaistun Samapalkkaisuusohjelman toteuttaminen esitetäänohjelmassa varmana. Työelämän tasa-arvo ei etene ilman rohkeita ja konkreettisia toimia. On valitettavaa, ettei vähemmistöryhmiin kuuluviin naisiin kohdistuva syrjintä ole yltänyt tasa-arvo-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteesta konkreettiseksi toimenpiteeksi huolimatta siitä, että YK:n Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä CEDAW-komitea on suosittanut toimien tehostamista maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi.

Työelämän ja koulutuksen segregaatiota purettava tavoitteellisesti

Suomalainen työelämä on voimakkaasti sukupuolen mukaan segregoitunutta, vaikka sen lieventäminen on ollut tasa-arvopolitiikan asialistalla vuosikymmeniä. Työnjaon lieventäminen on ollut tavoitteena myös monissa hallitusohjelmissa. Työtä sukupuolittuneisuutta ylläpitävien rakenteiden purkamiseksi on jatkettava. NJKL pitää hyvänä, että tasa-arvo-ohjelma kohdistaa toimenpiteitä segregaation lieventämiseen, mutta asiaan huomion kiinnittäminen ainoastaan työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämisessä ja työ- ja elinkeinohallinnon asiantuntijoiden kouluttamisessa ei riitä. Segregaation purkamisen on oltava osa varhaiskasvatusta ja koulutusta peruskoulusta lukioon. On myönteistä, että tasa-arvo-ohjelmassa pyritään eri toimenpiteillä kehittämään myös varhaiskasvatuksen ja koulujen tasa-arvotietoisuutta ja vaikuttamaan siten segregaation purkuun.

Samapalkkaisuuden saavuttaminen vaatii aktiivisia toimia 

Edellisen samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin mukaan sukupuolten palkkaero on kaventunut tavoiteltua hitaammin.Naisen euro on edelleen vain 83 senttiä. Uudessa samapalkkaisuusohjelmassa palkkaeron kaventamisen lähtökohdaksi otetaan tästä huolimatta aiempi kehitys. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii konkreettisia tavoitteita ja aktiivisia toimia samapalkkaisuuden edistämiseksi. Myös Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn tasa-arvoindeksin perusteella sukupuolten välisten tuloerojen kaventuminen on ollut Suomessa merkittävän hidasta. On hyvä, että Samapalkkaisuusohjelman toimenpiteillä puututaan palkkatietämyksen parantamiseen. Kaikkea vastuuta samapalkkaisuuden edistämisestä ei kuitenkaan tule sysätä työmarkkinajärjestöille.

Vaikka perusteettomia määräaikaisuuksia on pyritty karsimaan lainsäädännöllisin toimin ja työehtosopimuksin, on naisilla miehiä useammin perusteettomia ja vastentahtoisia pätkä- ja osa-aikatöitä.Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti naisilla, jotka ovat perheenperustamisiässä. Tasa-arvo-ohjelmaan tai Samapalkkaisuusohjelmaan ei sisälly vastentahtoisen määrä- ja osa-aikatyön vähentämiseen tähtääviä tavoitteita ja toimenpiteitä, vaikka tasa-arvopolitiikkaa vuoteen 2020 linjaava selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ottaa tämän selkeäksi tavoitteeksi.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten osa-aikatyö on viime vuosina lisääntynyt. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n vuoden 2015 tasa-arvoindeksin perusteella suomalaisten naisten työllisyysaste on työtuntien mukaan laskettuna ainoastaan 48 prosenttia.Erityisesti 25–35-vuotiaiden naisten osallistuminen työmarkkinoille on heikentynyt entisestään. Naisten heikompi tulotaso johtaa matalampiin eläkkeisiin.Lähes joka kolmas 75 vuotta täyttänyt nainen on pienituloinen.

Jo edelliseen tasa-arvo-ohjelmaan sisältyi toimenpidesukupuolten tasaisemman edustuksen toteutumisesta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Ohjelmassa linjattiin, että mikäli tasapuolisempi edustus ei etene riittävästi, turvaudutaan lainsäädännöllisiin toimiin. Tasa-arvo-ohjelman mukaan lainsäädäntötarve arvioidaan syksyllä 2018. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että asiassa edetään arvioista konkreettisiin toimiin ja että sukupuolten tasapuolisempaa edustusta edistetään kiintiöin. EU-säätelyn lisäksi kotimainen säätely on olennaista, jotta sukupuolten tasa-arvoisempi edustus yhtiöiden hallituksissa toteutuisi Suomessa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee tärkeänä, että hallitus jatkaa ohjelmaa naisten osuuden lisäämiseksi valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Tasa-arvo-ohjelmat ovat vuodesta 2004 alkaen asettaneet tavoitteita sukupuolten tasapuolisemmalle edustukselle valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa. Myös valtioneuvoston periaatepäätös valtion omistajapolitiikasta ja sen noudattaminen on tärkeää tavoitteen kannalta. Naisten osuudet ovatkin valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa muita yhtiöitä suurempia ja heidän osuutensa johtoryhmissä on kasvanut. Selvitykset osoittavat, että hallitusjäsenyyksien lisäksi myös naisten pääsyä yritysten johtoon tulee seurata.

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että taloudellisen vallan lisäksi huomiota tulisi kiinnittää laajasti yhteiskunnallisen vallan jakautumiseen. Erityisesti tulee huomioida naisten vähäinen määrä poliittisen ja taloudellisen vallan huippupaikoilla.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettava 

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa tavoitteita vanhemmuuden tasaisemmasta jakautumisesta perheissä ja pyrkimyksestä tilanteeseen, jossa perheellistyminen ei heikennä vanhemman työmarkkina-asemaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto kuitenkin huomauttaa, ettei tavoitteisiin päästä ilman konkreettisia, perhevapaita vanhempien kesken jakavia toimenpiteitä. Vanhemmuuden kustannusten jakautuminen etupäässä äitien työnantajille heikentää naisten työmarkkina-asemaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto on jo pitkään vaatinut perhevapaajärjestelmän uudistamista ja sen kustannusten tasaisempaa jakamista.

Miesten perhevapaiden käyttöä lisättävä

Tällä hetkellä naiset pitävät yli 90 prosenttia perhevapaista ja vanhemmuuden kustannukset maksaa suurimmalta osaltaan äidin työnantaja. Tämä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa naisten työmarkkina-asemaa pyritään edistämään maksamalla naisten työnantajille 2500 euron kertakorvaus perhevapaista aiheutuvia kuluja kompensoimaan. Naisjärjestöjen Keskusliitto ajaa perhevapaiden kustannusten tasaisempaa jakamista ja pitää hyvänä naisen työnantajalle maksettavaa kertakorvausta, joka korjaa naisvaltaisten yritysten työntekijöiden perhevapaista johtuvia vääristyneitä kustannuksia ja siten parantaa naisen mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Järjestö muistuttaa silti, että tavoitteena tulisi olla aitojen kustannusten kattaminen yhteisin verovaroin, mikä kannustaisi tehokkaammin myös perhevapaiden jakamiseen ja hoitovastuun jakautumiseen molempien vanhempien kesken. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää valitettavana, ettei isien perhevapaiden käytön lisääminen sisälly tasa-arvo-ohjelmaan, vaikka valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta näkee isien vapaiden käytön lisäämisen olennaisena sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Keskusliitto katsoo, että vanhempainvapaajärjestelmä on uudistettava ja että sitä on yksinkertaistettava painottamalla miesten perhevapaaoikeuksien käytön tukemista. Tiedämme, että isät käyttävät eniten heille kiintiöityjä vapaita ja että lapsen kanssa vietetty aika tukee miesten vanhemmuutta. Perhevapaajärjestelmässä on pyrittävä kohti 6+6+6-mallia, jossa molemmat vanhemmat saavat kuusi kuukautta, ja kolmas kuuden kuukauden jakso voidaan jakaa halutulla tavalla. Järjestelmän tulee olla joustava ja huomioida kaikki perhemuodot tasapuolisesti. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että laadukas varhaiskasvatus ja subjektiivinen päivähoito-oikeus tukevat työn ja perheen yhteensovittamista ja ovat edellytys naisten ja miesten tasavertaiselle mahdollisuudelle osallistua työelämään.

Naisten hoivataakka jo nykyisellään kestämätön

Tasa-arvo-ohjelmassa työikäisten miesten ja naisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen lisätään sukupuolinäkökulma huomioiden. On tärkeää, että omaishoitajien asemaa parannetaan. Naisjärjestöjen Keskusliitto painottaa, että omaishoitoa on kehitettävä siten, ettei naisten hoivataakkaa entisestään kasvateta.Tällä hetkelläkaksi kolmesta omaishoitajasta on naisia.

Myös naisten terveys ja hyvinvointi on huomioitava

Tasa-arvo-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteet tavoittelevat yhteiskuntaa, jossa sukupuolten tasa-arvo toteutuu entistä paremmin myös miesten ja poikien näkökulmasta ja jossa hyvinvointi- ja terveyserot sukupuolten välillä ovat kaventuneet. Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee ohjelmassa kuvatut toimet tärkeinä, mutta muistuttaa, että hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vaatii myös naisten huomioon ottamista.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa turvattava naisten tarpeet

EIGE:n tasa-arvoindeksin mukaan naiset ovat aiemmin eläneet miehiä pidempään hyväkuntoisina, mutta tilanne on muuttunut. Terveenä vietettyjen elinvuosien määrä on nyt naisilla 56 ja miehillä 57 vuotta. Lisäksi terveenä vietettävien vuosien kokonaismäärä on Suomessa EU:n keskiarvoa pienempi. Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee kehityksen huolestuttavana ja pitää tärkeänä, että sen syyt selvitetään.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus lähtee asiakkaiden tarpeista ja että sen sukupuolivaikutuksia arvioidaan kattavasti. Sukupuolivaikutusten arvioinnilla on tärkeä tehtävä palvelujen saatavuuden ja palvelujen oikein kohdentumisen turvaamisessa sekä eriarvoistavan kehityksen torjumisessa. Palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon naisten ja miesten erilaiset tarpeet sekä väestön ikärakenne.

Julkisissa ja kolmannen sektorin palveluissa tulee varmistaa erityispalvelujen tarjonta tytöille ja naisille. Sote-uudistuksen yhteydessä on varmistettava ennaltaehkäisevien seulontojen jatkuminen ja riittävä tiedottaminen. Tuoreimpien tietojen mukaan mammografialla tehtävät rintasyöpäseulonnat vähentävät rintasyövästä johtuvia kuolemia.

Keskusliitto muistuttaa, että päihdepalveluissa ei tällä hetkellä huomioida naisten moninaisuutta eikä palveluiden esteettömyyttä ja toivoo, että sote-uudistuksessa naisille taataan sopivat ja riittävät päihdepalvelut.

Tyttöjen mielenterveys- ja päihdeongelmat otettava vakavasti 

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että suomalaiset 15–24-vuotiaat tytöt tekevät toiseksi eniten itsemurhia maailmassa. Myös CEDAW-komitea on esittänyt huolensa masennuksen, syömishäiriöiden, päihteiden käytön, alkoholiin liittyvien sairauksien ja itsemurhien lisääntymisen suomalaisten naisten ja tyttöjen keskuudessa. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että mielenterveyspalveluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuoleen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Palveluille on taattava riittävät resurssit. Masennuksesta ja syömishäiriöistä kärsiville tytöille on taattava nopea hoitoon pääsy koko Suomen alueella.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa tulee vähentää

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta annetussa tiedotteessa todetaan, että naisiin kohdistuva väkivalta on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on myös Suomen suurin ihmisoikeusongelma. Tämän vahvistaa myös EU:n perusoikeusvirasto FRA:n tutkimus vuodelta 2014. Tutkimus osoittaa, että kumppanin fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi on joutunut jopa 30 prosenttia 15-vuotiaista tai sitä vanhemmista suomalaisnaisista ja 33 prosenttia on kokenut muun kuin kumppanin tekemää väkivaltaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto yhtyy tasa-arvo-ohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan nostamisesta yhdeksi tasa-arvo-ohjelman painopisteistä. Tasa-arvo-ohjelman pitkän aikavälin ja hallituskauden tavoitteista erityisesti Istanbulin sopimuksen edellyttämiin velvoitteisiin sitoutuminen on Suomen tilanteen kannalta välttämätön ratkaisu.

Istanbulin sopimus toimeenpantava viivyttelemättä

Istanbulin sopimuksen täysimittainen toimeenpano edellyttää riittävien resurssien turvaamista. Tasa-arvo-ohjelman kirjatuista kolmesta toimenpiteestä toistaiseksi ainoastaan turvakotiverkon vahvistamiseen on osoitettu kahden miljoonan vuosittainen lisärahoitus vuoteen 2019 asti. Ympärivuorokautisen auttavan puhelimen toteuttaminen on välttämätöntä, ja on tärkeää, että sen käynnistäminen on osa tasa-arvo-ohjelmaa. Tasa-arvo-ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet ovat oikeansuuntaista, mutta rahoitus riittämätöntä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää ongelmallisena, että ohjelmassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhde- ja perheväkivaltaa käsitellään erillisinä ilmiöinä, vaikka kyse on monin tavoin päällekkäisistä sukupuolittuneista ongelmista.

Hallituskauden tavoitteissa ja tasa-arvo-ohjelman toimenpiteissä painotetaan seksuaalisen väkivallan uhrien yhtenäistä palveluketjua. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että matalan kynnyksen palvelut ovat saatavilla kaikille väkivaltaa kokeneille, ja että palveluissa sekä niistä tiedottamisessa kiinnitetään erityistä huomiota esteettömyyteen ja alueelliseen saavutettavuuteen sekä naiseuden moninaisuuteen.

Kannamme suurta huolta siitä että Suomessa, päinvastoin kuin muualla, tunnistetaan erityisen heikosti seksuaalisesti hyväksikäytettyjä ihmiskaupan uhreja. Hallituksen olisi määrätietoisesti jatkettava ihmiskaupan vastaista toimintaa. Ihmiskaupan ja prostituution kysyntään on puututtava ja kohdistettava toimenpiteitä uhrien tehokkaampaan tunnistamiseen; erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön uhrien parempaan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen.

Sovittelumenettelystä luovuttava

Tasa-arvo-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteisiin on kirjattu mahdollisuus lähisuhdeväkivallan sovittelumenettelyyn. Tasa-arvo-ohjelmassa on tarkoitus selvittää sovittelua naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tapauksissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto ei pidä lähisuhdeväkivallan sovittelua sopivana menettelynä, vaan vaatii naisiin kohdistuvan väkivallan rajaamista sovittelun ulkopuolelle. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä CEDAW-komitea on esittänyt Suomelle huolensa sovittelumenettelyn lisääntyneestä käytöstä ja että edellisissä hallitus- ja tasa-arvo-ohjelmissa kirjattiin sovittelun käytön rajaamisesta lähisuhdeväkivaltarikoksissa.

Tyttöjä kannustettava matemaattis-luonnontieteellisille aloille

Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemys on, että varhaiskasvatus ja koulutus eivät vain tue sukupuolten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa, vaan ovat yksi keskeinen edellytys sille. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmien tulee taata tasa-arvoinen pääsy kaikkiin ammatteihin. Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen ja sukupuolisensitiiviseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. On ratkaisevan tärkeää, että opettajien ja kasvatustyötä tekevien sekä opinto-ohjaajien koulutukseen sisältyy sukupuolta ja sukupuolten tasa-arvoa käsitteleviä opintoja. On tärkeää, että koulujen opetusmateriaalit tuovat esiin myös tytöt ja että niistä voidaan tunnistaa heidän maailmansa. Tieteen esikuvissa tulee nostaa esiin myös naisia roolimalleina. Keskusliitto pitää positiivisena, että tasa-arvo-ohjelma tukee näiden tavoitteiden saavuttamista useilla toimenpiteillä. Pohjoismaissa vain 20 prosenttia matematiikan ja teknologisten alojen opiskelijoista on naisia. Euroopan komissio on selvittänyt, että Euroopan unioni voisi kasvattaa talouttaan miljardeilla euroilla, jos naiset olisivat aktiivisesti teknologiassa mukana.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää positiivisena, että tasa-arvo-ohjelmaan sisältyvässä kokeilussa tyttöjä ohjataan tutustumaan miesvaltaisiin ja poikia naisvaltaisiin aloihin ja että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä tuetaan monipuolisessa ammatinvalinnassa.Keskusliitto toivoo, että sukupuolisensitiivistä ja segregaatiota purkavaa opinto- ja ammatinvalinnan ohjausta jatketaan myös kokeilun jälkeen ja että siitä muodostuu valtakunnallinen käytäntö.

Strategia sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi urheilussa laadittava

Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee tärkeänä edistysaskeleena hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa mainitun sukupuolten tasa-arvon merkityksen korostamisen tulevassa liikunnan ja urheilun resursoinnissa. Erityisesti ohjelmassa on korostettu sukupuolten tasa-arvon entistä parempi huomioon ottaminen liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntajärjestöjen yleisavustusten harkintaperusteena ja valtionavustusten myöntökriteerinä.

On huomattava, että tähän saakka suuri osa liikuntapaikoista on rakennettu poikien ja miesten liikuntaharrastusten ehdoilla. Lajiliittojen panostus naisten ja miesten urheiluun ei useimmiten ole ollut tasavertaista. Urheilun päätöksenteko ja valmennus ovat hyvin miehisiä, esimerkiksi lajiliittojen hallituksissa naisia on keskimäärin 25 prosenttia ja puheenjohtajina 9 prosenttia. On välttämätöntä saada naiset tasavertaisesti mukaan urheilun päätöksentekoon. Euroopan komissio suosittelee, että vuonna 2020 urheilun päätöksentekoelimissä on vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä. Samoin komissio suosittelee kansallisten tasa-arvostrategioiden laatimista vuoden 2016 kuluessa. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että Suomi osaltaan laatii kansallisen strategian tasa-arvon esteiden poistamisesta ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta urheilussa ja liikunnassa. 

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista päätöksentekoon tehostettava

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa tasa-arvo-ohjelman pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mutta olisi toivonut valtavirtaistamisen käsitteen vahvempaa näkyvyyttä ohjelmassa. Liitto muistuttaa ja korostaa, että ministeriöiden toiminnassa ja päätöksenteossa sukupuolten tasa-arvon edistämisen tulisi olla vallitseva asiantila, ei tavoite. 

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii kaikkien lakihankkeiden sukupuolivaikutusten selvittämistä ja tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista lakien valmistelussa sekä valtion budjettia laadittaessa. Vuosina 2011–2013 annetuista hallituksen esityksistä vain 11–15 prosentissa oli arvioitu kohdentumista sukupuolten kannalta tai tehty sukupuolivaikutusten arviointi. Tulevaisuuden tavoitteeksi on asetettava valtion talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi. Vuoden 2016 talousarvion vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon selvittävä hanke on oikeansuuntainen toimenpide, mutta ei jälkikäteen suoritettuna vaikuta jo tehtyihin päätöksiin.

Tasa-arvolain velvoitteiden täyttäminen vaatii viranhaltijoiden ja ministeriöiden johdon kouluttamista, toiminnallisten tasa-arvotyöryhmien toimintamahdollisuuksien, tiedon tuotannon ja riittävien resurssien turvaamista. On tärkeää, että sukupuolen mukaan jaotellun tiedon tuottamiseen ja käyttämiseen on tasa-arvo-ohjelmassa kiinnitetty huomiota. CEDAW-komitean huoli naisten aseman parantamisen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen rahoitukseen ja työvoimaan liittyvistä rajoitteista tulee ottaa vakavasti.

Myös epäsuorat sukupuolivaikutukset huomioitava

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää erinomaisena, että yhteiskunnallisissa uudistuksissa, kuten sote- ja maakuntauudistuksissa, kärkihankkeissa ja valtion kotouttamisohjelmassa asetetaan tasa-arvotavoitteita ja arvioidaan sukupuolivaikutukset, mutta huomauttaa samalla, että tasa-arvo-ohjelmaan olisi ollut tarpeellista nostaa muitakin kuin koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita. Monilla ohjelman ulkopuolelle jääneillä kärkihankkeilla voi olla epäsuoria sukupuolivaikutuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä suuri osa on naisia. Sote-uudistusta valmisteltaessa tulee ratkaista, miten sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu sosiaali- terveyspalvelujen järjestämisessä. Kiintiösääntöä tulee noudattaa esim. luottamushenkilöiden valinnassa. Tavoitteena tulee olla naisten urakehityksen ja tasa-arvoisen rekrytointipolitiikan edistäminen sekä naisten määrän lisääminen johtotehtävissä. On myös selvitettävä, miten palvelutuotannon yksiköiden koon kasvaminen vaikuttaa naisvaltaisten alojen palkkoihin.