Naiset ja äidit ovat vähemmistössä kuntien valtuustoissa ja johtotehtävissä. Perheen, palkkatyön ja mahdollisten luottamustoimien yhtälö kuulostaa monelle haastavalta. Miten kunnat voisivat edistää tasa-arvoa, demokratiaa ja moninaisten päätösten syntymistä perheystävällisin käytäntein? Lue MiBin vinkit!
Naisilla on ollut läpi historiamme merkittävä rooli yhteiskunnan rakentumisessa ja kannattelussa. Tänään 19.3. vietämme tasa-arvon ja Minna Canthin päivää. Minna Canth oli tunnettu tasa-arvon puolustaja sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka nosti esiin epäkohtia siellä missä niitä näki. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimpia maita ja Cathinkin mittapuulla olemme edistyneet yhdenvertaisuudessa monilla mittareilla: silti rikottavana on lasikattoja varsinkin johtamisen ja edustajuuden saralla.
Noin 80 % kuntasektorin työntekijöistä on naisia. Kuitenkin kuntien johtotehtävissä toimivat pääsääntöisesti miehet. Naisten osuus kunnallisessa päätöksenteossa pienenee, mitä ylemmäs päätöksenteon hierarkiassa edetään: Kunnanvaltuustojen puheenjohtajista sekä kunnanvaltuutetuista 39 prosenttia on naisia, ja kunnanhallitusten puheenjohtajista 31 prosenttia. Kunnanjohtajista naisia on enää 25 prosenttia. Mitä enemmän naisia ottaa ensimmäisen askeleen eli lähtee ehdolle, sitä enemmän heitä tullaan myös valitsemaan luottamustehtäviin.
Kuntien valtuustoissa istuu noin 9000 valtuutettua ympäri Suomea. Usein he ovat ihan tavallista arkea eläviä kuntalaisia, jotka sovittavat poliittista toimintaa muun elämän kylkeen. Varsinkin pienten lasten äidit ovat edelleen vähemmistö kuntapäättäjissä. Äidit voivat kohdata tuen puutetta ja vähättelyäkin. Toisaalta värikkään lapsiperhearjen yhdistäminen kuntapolitiikkaan voidaan myös nähdä uuvuttavana, eikä yhdistämistä tukevista käytännöistä tiedetä tai niitä ei osata pyytää. Koventunut yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri, häirinnän, maalittamisen ja vihapuheen uhka eivät kevennä kenenkään taakkaa.
Naisille kasaantuu edelleen leijonanosa kodin ja hoivatyön vastuista, jolloin aikaa omille harrastuksille jää vähän. Perheen, luottamustehtävän ja palkkatyön yhdistäminen ei välttämättä onnistu ihan helposti, kun jo työn ja perhe-elämän yhdistämisessä on kädet täynnä. Naisten sijoittuminen luottamustoimiin olisi tärkeää tasa-arvon ja demokratian toteutumisen, mutta myös naisten oman edun kannalta: luottamustehtävät edistävät verkostoitumista ja urakehitystä. On näin ollen tärkeää löytää keinoja, joilla naiset kokevat kunnallisen päätöksenteon itselleen paitsi mahdolliseksi myös mielekkääksi vaihtoehdoksi. Jotkut kunnat ovat huomanneet tämän ja tarjoavat lastenhoitopalvelua kunnallisen luottamustoimen hoitamisen ajaksi. Mitä muita hyviä keinoja olisi?
Kunnallisten lasikattojen rikkomiseksi Mothers in Business on koonnut kuusi käytännön vinkkiä kunnille luottamustehtävien ja perheen yhteensovittamiseksi:
1. Viesti avoimesti mahdollisuuksista yhdistää valtuustotyö ja perhe
Tuo julkisesti esille valtuustotyön arkea, vaatimuksia ja mahdollisuuksia, jotta yhä useampi uskaltaisi ehdolle erilaisistakin tilanteista. Tuo esille ihmisryhmiä, joilla ei ole edustusta valtuustossa ja kannusta avoimesti lähtemään ehdolle.
2. Tarjoa hoitoapua tai palveluseteliä, jotta perhetilanteen saa toimimaan myös luottamustoimien ohella
Aina kyse ei ole pikkulapsiarjesta, joskus hoivavastuut voivat koskea myös sairastunutta puolisoa tai ikääntyviä vanhempia. Näitä kaikkia tilanteita varten tulisi voida tarjota joustavaa tukea, jotta osallistuminen onnistuisi. Joustava ratkaisu on mahdollistava kaikille.
3. Mahdollista lapsen ottaminen mukaan kokouksiin
Usein jo se, että kokoushuoneen nurkassa on lelulaatikko viestii siitä, että lapset ovat tervetulleita mukaan. Harvoin vanhemmat ottavat lapsia mukaan ellei ole aivan pakko. Tällaisissa tapauksissa osallistuminen tulisi mahdollistaa joustavasti.
4. Mahdollista etäosallistuminen
Aina ei löydy sopivaa hoitajaa tai tuleekin sairastapaus, eikä valtuuston tai lautakunnan kokoukseen pääse. Etäosallistuminen on varsinkin koronavuoden oppien kautta nyt enemmän kuin mahdollista ja tulisikin mahdollistaa pysyvästi.
5. Kokousajat ja puheenvuorojen pituudet kaikille sopiviksi
Pidetään kokoukset tiiviinä ja sellaisina, että ne voi yhdistää hektiseenkin arkeen. Pohtimalla yhdessä kokouskäytännöt sellaisiksi, että ne sopivat muun elämän kylkeen mahdollistetaan osallistuminen mahdollisimman monelle.
6. Mahdollista verkostoituminen ja vertaistuki
Varsinkin naisille tuki ja verkostoituminen on tärkeää. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaalien naispuolisista ensikertalaisista 71 prosenttia asettui ehdolle jonkun muun henkilön tai ryhmän kannustamana. Ylipäänsä perheen merkitys naisten poliittisten mielipiteiden muodostumisessa on suurempi kuin miehillä. Lisää tästä voit lukea MiB -blogista.
Lasikattojen rikkominen päätöksenteossa vaatii moninaisuutta tukevia käytäntöjä. Mothers in Business haastaa kuntia purkamaan osallistumisen esteitä ja sitä kautta kulkemaan kohti tasa-arvoa, kuten Minna Canthkin meiltä edellyttäisi.
Annica Moore
toiminnanjohtaja (perhevapaalla)
Ida Tarri
järjestökoordinaattori
Mothers in Business
Mothers in Business MiB ry yhdistää noin 5000 urahenkistä äitiä. Järjestö tarjoaa mahdollisuuksia työelämätaitojen ja oman osaamisen kehittämiseen ja edistää äitien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. Kuntavaalien alla MiB on käynnistänyt #perheystävällinenkunta kampanjan. Työssäkäyviä vanhempia houkuttelee kunta, joka tarjoaa laadukkaita perhepalveluita ja varhaiskasvatusta. Perheystävällisyys on kunnalle kilpailuvaltti.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa. Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalikampanjasta voi lukea lisää täältä.