Oikeusministeriö PL 25
00023 Valtioneuvosto
Viite: Kirjeenne 7.7. OM 6/41/2009
IHMISOIKEUSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ KANSALLISEN IHMISOIKEUSINSTITUUTION PERUSTAMISESTA
Oikeusministeriö on pyytänyt Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry:n (NJKL) lausuntoa oikeusministeriön työryhmämietinnöstä koskien ihmisoikeustyöryhmän mietintöä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta. Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry lausuu asiasta seuraavan.
Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa ihmisoikeuskeskuksen perustamista eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Pariisin periaatteiden mukainen itsenäinen, valtion ja yksityisten toimijoiden ml. kansalaisyhteiskunnan toimia kriittisesti arvioiva asiantuntija-organisaatio ja heikompien puolustaja on tervetullut uusi toimija. Tärkeää on myös toimien nykyistä parempi koordinoiminen ja niistä tiedottaminen.
Tulevan ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa huomioitava
Toiminnan tavoitteet ja painopistealueet tulee määritellä konkreettisemmin. Vuosittain valtuuskunnassa voitaisiin valita toimintasuunnitelmaan niistä muutama (vrt. EU:n perusoikeusvirasto, jolla painopisteitä mm. rasismi, romanit ja syrjintä, ml. sukupuolisyrjintä).
Naisten ihmisoikeusongelmat Suomessa, erityisesti CEDAWin ja CEDAW-komitean kannanottojen valossa, on huomioitava vahvasti keskuksen toiminnassa. CEDAW sopimus kattaa kaikki elämän alueet, ollen siten laajempi kuin Suomen tasa-arvolaki, joka keskittyy työelämään. Siksi on erityisen tärkeää, että komitean toimintaa seurataan tarkasti ja sen määräysten ja suositusten seuranta on tehokasta. Tämä vaatii henkilökunnan osalta useampaa henkilöä, joilla on erityisosaamista naisten oikeuksien sopimuksesta ja sen toteutumisesta Suomessa.
Kaikki keskuksen toiminta on arvioita erikseen naisten ja miesten osalta eli sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava.
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Mietinnössä todetaan (s.33) ettei uusi keskus vaikuttaisi tasa-arvo, vähemmistö- ja tietosuoja-valtuutetun toimintaan, koska keskus ei ole lainvalvoja. Kuitenkin esim. tasa-arvovaltuutettu nykyisin tiedottaa (tosin vain tasa-arvolaista, ei laajemmin), kouluttaa ja käy vuoropuhelua työmarkkinajärjestöjen kanssa. Toisaalta esim. lapsiasiainvaltuutetulla on lähinnä edistämis- ja tiedottamistehtävä, ei lainvalvontaoikeutta. Lapsiasiavaltuutettu ei anna ratkaisuja yksittäisen lapsen tai perheen tapauksiin eikä suorita jälkikäteistä yksittäistapauksellista lainvalvontaa.
Koska eri valtuutetuilla on hyvin erilainen toimenkuva ja valtuudet, olisi syytä tarkemmin määritellä valtuutettujen asema ihmisoikeuskentässä sekä miten heidän riippumattomuutensa taataan.
Ihmisoikeusvaltuuskunnassa oltava naisjärjestöjen edustus
Valtuuskuntaan tulee valita laajasti asiantuntijoita, niin naisia kuin miehiä, tutkimuksen, kansalaisyhteiskunnan ja muiden perus- ja ihmisoikeutta edistävien toimijoiden keskuudesta. Jotta koordinaatio ja tiedotus toimisi hyvin, valtuuskunnan olisi syytä olla laaja. Asioiden tarkempaa pohdintaa ja kehittämistä varten tulee perustaa jaostoja ja toimeenpanoa nopeuttamaan valita työvaliokunta.
NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO – KVINNOORGANISATIONERNAS CENTRALFÖRBUND RY
Leena Ruusuvuori
pääsihteeri