Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Ulkoasiainministeriö
Oikeuspalvelu
YK; Luonnos 23. määräaikaisraportiksi kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää Ulkoasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua Suomen 23. CERD- sopimuksen täytäntöönpanon määräaikaisraportista sekä teemasta järjestetystä kuulemistilaisuudesta 10.4.2015.
Yleissopimuksen alkuperäisenä tavoitteena on ehkäistä rodun, ihonvärin, syntyperän tai kansallisen ja etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaa syrjintää, rasismia ja rotusyrjintää ja kansanryhmää vastaan kohdistuvaa kiihottamista. Naisjärjestöjen Keskusliitto tukee Ulkoasiainministeriön raporttiluonnokseen kirjaamaa laajaa näkemystä kansainvälisesti edistyksellisten ihmisoikeusteemojen mukaan ottamisesta raporttiin. Näemme raportin mahdollisuudet välineenä yhdenvertaisuuden ja naisten oikeuksien edistämisessä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto tukee UM:n tavoitetta naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa- arvon korostamiseksi vähemmistöjen eri kysymyksissä ja niiden sisällyttämistä raporttiin. Haluammekin korostaa, että jos raportin pituutta joudutaan YK:n antamien ohjeiden vuoksi lyhentämään, ei sukupuolinäkökulman osuutta tultaisi leikkaamaan. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että sukupuoli liitetään valtavirtaistamalla kaikkiin syrjintäkysymyksiin ja syrjintäperusteita tarkastellaan yhtäaikaisesti.
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää ongelmallisena tiedonkeruun rajoituksia, jotka estävät keräämästä kattavasti tietoa vähemmistönaisten asemasta Suomessa. Myös Cedaw- komitea kehottaa harkitsemaan lainsäädännön muuttamista siten, että se mahdollistaisi tarvittavien tilastotietojen kokoamisen vähemmistönaisten asemasta. Näemme, että puutteellinen tieto estää havainnoimasta kansalaisyhteiskuntaa riittävän tarkasti kaikkea syrjintää, rakenteellista syrjintää ja väkivaltaa vastaan. Esimerkiksi vammaisten naisten, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten, romaninaisten ja maahanmuuttajanaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista naisista ei ole tilastotietoja saatavilla.
Haluaisimme kiinnittää huomiota, että raportin osa-alueisiin tulee liittää sukupuolinäkökulma aina kun ajankohtainen tieto on käytettävissä. Sukupuolinäkökulmaa tulee korostaa luonnosta aiempaa enemmän mm. seuraavissa teemoissa: ikääntyneiden kokema syrjintä sosiaali- ja terveyspalveluissa, ihmiskauppa sekä romaanien ja saamelaisten kokema syrjintä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää keskeisenä epäkohtana sitä, että Suomi ei ole ratifioinut siirtotyöläisten ja heidän perheidensä sopimusta. Tällä ratifioinnilla olisi suuri merkitys maahanmuuttajanaisten asemaan mm. työelämässä Suomessa.
On välttämätöntä, että Istanbulin sopimuksen ratifiointiin varataan riittävät resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja estämiseksi ja sopimuksen täysimääräiseksi ratifioinniksi.
Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että ihmiskaupan uhrien asema ja inhimilliset sosiaaliset kysymykset huomioidaan nykyistä paremmin. Ihmiskauppaa ei tule lähestyä pelkästään ulkomaalaisvalvonnan ja rikosten torjunnan näkökulmasta. Järjestelmässä tulee kiinnittää erityistä huomiota seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhrien tukemiseksi.
Naisjärjestöjen Keskusliitto toimitti yhteistyössä 18 kansalaisjärjestön ja muun tahon kanssa Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteutumisen rinnakkaisraportin (julkistus 27.2.2015): Sanoista tekoihin, Naisten oikeudet ja tasa-arvon haasteet Suomessa 2015, Peking+20 – rinnakkaisraportti. Raportti tuo esiin kansalaisjärjestöjen näkemykset tasa-arvon tilasta kansallisesti ja niistä kansainvälisistä velvoitteista, joiden toteuttaminen ei ole vielä riittävästi edennyt. Pekingin toimintaohjelman pääperiaatteet ovat naisten aseman vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla.
Erityisesti rinnakkaisraportin naisten köyhyyttä, kasvatusta ja koulutusta, terveyttä, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, talous-, päätöksenteko- ja ihmisoikeuskysymyksiä ja tyttöihin liittyvät teemat ovat monessa suhteessa yhteneväisiä CERD-raportin teemojen kanssa. Toivommekin, että em. raportin tulokset huomioidaan myös Suomen 23. määräaikaisraporttia valmisteltaessa.
Helsingissä 13.4.2015
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja Terhi Heinilä, pääsihteeri