Kaikki naisiin ja tyttöihin kohdistuva vihapuhe tulee kriminalisoida ja siihen täytyy olla nollatoleranssi. Lainsäädännön keinojen lisäksi meidän naisten pitää tukea toisiamme ja puuttua paitsi itsemme myös muiden kokemaan maalittamiseen ja ahdisteluun – tulevien kuntavaalien aikana ja muutenkin.
Vihapuhe, kiusaaminen ja ahdistelu kaventavat naisten ja tyttöjen tilaa yhteiskunnassa. Törkeiden hyökkäysten pelossa naisten ja tyttöjen rohkeus ottaa tilaa yhteiskunnassa, olla omia itsejään, tavoitella unelmiaan, nostaa esille epäkohtia ja vaikuttaa yhteiskunnassa hiipuu, vaikka tarvitsemme kipeästi naisia yhteiskunnallisessa toiminnassa, politiikassa ja johtotehtävissä. Naisten yhteiskunnallinen toiminta on kaikkien etu ja tasa-arvoisten yhteiskuntien edellytys.
Rajusta, henkilöön menevästä ja naisten tilaa rajoittavasti vihapuheesta on kuulunut huolestuttavaa puhetta myös lähestyvien kuntavaalien yhteydessä. Olemme vihdoin päässeet tilanteeseen, jossa naisten ja nuorten ihmisten määrä poliittisessa päätöksenteossa kasvaa, emmekä saa antaa säikyttelyn ja vihapuheen murtaa näitä saavutuksia. Kunnissa tarvitaan päätöksentekoelimiä, joissa olevat ihmiset edustavat kuntien asukkaiden koko kirjoa. Jos emme saa naisia ja nuoria mukaan päätöksentekoon, vaan he vihapuheen vuoksi kokevat politiikan vastenmieliseksi heti ensimmäisessä kampanjassaan, tilanne on kuntien päätöksenteon kannalta surkea.
Meillä on edelleen yhteiskunnissamme naisten toimintaa rajoittavia rakenteita. Vihapuhe ja uhkailu erityisesti verkossa ja sosiaalisessa mediassa on yksi vakavimmista ongelmista. Vihapuhe ja uhkaavat viestit rajoittavat naisten poliittista toimintaa tai aktivismia. Tämän täytyy loppua, ja huonosuuntainen kehitys täytyy pysäyttää koko EU:ssa. Vihapuhe on kriminalisoitava, ja vihapuhe sekä alustojen vastuu täytyy huomioida EU:n tulevassa digilainsäädännössä. Myös alustoilla täytyy olla vastuunsa siinä, että naisiin kohdistuvan vihapuheen ei sallita sosiaalisessa mediassa kukoistaa.
Naisiin kohdistuva vihapuhe on usein moninkertaista muuhun vihapuheeseen verrattuna. Se voi olla toki suoraa henkilöön käyvää pilkkaa ulkonäön, mielipiteiden tai seksuaalisuuden perusteella, yleistä väkivallalla uhkailua tai huorittelua, seksuaalisesti sopimatonta kuvastoa tai blondivähättelyä. Naisiin kohdistuva vihapuhe täysin samoista aiheista ilmenee usein törkeämpänä ja moninkertaisena verrattuna mieskollegan kommenttiin. Usein tätä ei tunnisteta naisiin kohdistuvaksi vihapuheeksi, koska kyse on vain pilkkaavista ja halventavista viesteistä, joita saa vaikkapa maahanmuuttoon, ympäristömielipiteisiin tai ihmisoikeuksiin liittyvistä mielipiteistä.
Silti tällainen kovaäänisvaikutus on vihapuhetta, joka maalittaa nimenomaan tyttöjä ja naisia. Tämä tahallinen kovaäänisvaikutus ja nimenomaan naisten mielipiteiden ilmaisuun kohdistuvat hyökkäykset ovat tietoisia yrityksiä pitää naiset ja heidän edustamansa mielipiteet pois politiikan kentältä. Se on yksinkertaisesti kontrollointia.
Erityisesti nuorten tyttöjen kokema ahdistelu ja kiusaaminen verkossa ja muuallakin voivat olla kokemuksia, jotka rapauttavat itseluottamusta ja myönteistä minäkuvaa – ja sitä kautta esimerkiksi rohkeutta lähteä vaikuttamaan. Ilkeily ja vihapuhe eivät johdu itsessään sosiaalisesta mediasta, jossa on paljon myös hyviä puolia, mutta valitettavasti somen aikakaudella nuoret ovat aiempaa enemmän vihapuheen tai ilkeiden kommenttien kohteina. Tämä vaikuttaa erityisesti tyttöjen ja naisten minäkuvaan, eli ryhmään, joka muutenkin yhteiskunnassa kärsii syrjivistä rakenteista ja ajatusmalleista.
Naisten häirintä ja heihin kohdistuva vihapuhe tuntuu edelleen olevan täysin hyväksytty puheenparsi, jota ei tunnisteta vihapuheeksi. Somekeskusteluissa asiattomia naisille osoitettuja viestejä näkyy jatkuvasti. Silti hyvin monet naiset sanovat, ettei häirintä tunnu missään, koska ”tätä tämä on”. Naiset ovat kovettaneet nahkansa vastaanottamaan törkeää kommentointia, vaikka näin ei kuuluisi olla. Vähättely, alistaminen ja pelottelu ei saa enää verkossa jatkua ikään kuin se olisi olennainen osa naiseutta.
Kirjoitin meppikollegoideni kanssa joulukuussa 2020 aiheesta kirjeen komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Lainsäädännöllisin keinoin kaikki naisiin ja tyttöihin kohdistuva vihapuhe tulee kriminalisoida ja siihen täytyy olla nollatoleranssi. Toivottavasti tämä on asia, jota kaikki naisjärjestöt ja aktiiviset naiset voivat tukea sekä vaatia komissiolta ja omalta hallitukseltaan sen tukemista.
Tulevissa kunnallisvaaleissa ja muutenkin ehdotan, että kaikki me naiset puutumme maalittamiseen ja vihapuheeseen. Ei ainoastaan silloin, kun itse sitä kohtaamme, vaan myös, kun näemme kenen tahansa muun naisen tai tytön vihapuheen kohteena. Sanomme ja kommentoimme ääneen, että tämä ei käy, ja teemme ilmoituksen myöskin alustalle asiattomasta käyttäytymisestä.
Sirpa Pietikäinen
Marttaliiton puheenjohtaja
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.