Perusopetuksen uudistetun tuntijaon esityksessä ollaan vähentämässä kotitalousopetuksen valinnaisuutta. Tämän seurauksena peruskouluikäiset nuoret saavat entistä vähemmän opetusta mm. arjenhallinnasta, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä ja terveyttä edistävistä kulutusvalinnoista.
Kotitaloustunneilla opitaan tärkeitä taitoja arkea ja elämää varten, ja opetuksessa keskeisenä näkökulmana on kyky tehdä valintoja. Nuoren kyky valmistaa terveellistä, edullista ja monipuolista ruokaa on hyvin olennainen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa kärsitään elintasosairauksista ja ylipainosta. Arjenhallintaan liittyvillä taidoilla on suuri merkitys myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
Lisäksi oppiaine tarjoaa toimintamallin, jossa tytöt ja pojat opettelevat yhdessä ruoanlaittoon, kodinhoitoon, kuluttamiseen ym. arjenhallintaan liittyviä taitoja. Kotitaloustunneilla tapahtuvaa käytännön tasa-arvokasvatusta on vahvistettava – näin puretaan arjesta ja kotitöistä alkava segregaatio. Kotitalousopetuksen valinnaisuutta tulisi lisätä yläkoulussa ja sen sisällyttämistä myös alakoulun opetussuunnitelmiin tulisi harkita.
Myös käsityönopetuksen asemaa tulisi vahvistaa. Peruskoulun uudistetun tuntijaon esityksessä yläkoulun pakollisten käsityönopetuksen tuntimäärä on vähenemässä kolmesta kahteen, ja samaan aikaan myös valinnaisia tunteja ehdotetaan vähennettäviksi. Esityksessä ei huomioida sitä, että käsityö sisältää kaksi eri sisältöaluetta: tekstiilityön ja teknisen työn. Kun opettavia sisältöalueita on kaksi, tarkoittaa tämä vain yhtä vuosiviikkotuntia kumpaakin osa-aluetta koko yläkoulun aikana.
Esitetyssä tuntijakouudistuksessa käsityönopetuksen kokonaistuntimäärä nousisi yhdellä tunnilla, sillä tuntimäärää lisättäisiin alakoulun puolella. Alakouluissa käsityön opetuksesta vastaavat kuitenkin yleensä luokanopettajat, mikä vaikuttaa paitsi opetuksen laatuun myös koulutettujen käsityönopettajien työllistymiseen. Lapsilla ja nuorilla tulisi kuitenkin olla oikeus laadukkaaseen käsityönopetukseen sekä tekstiilityön että teknisen työn sisältöalueilta koko peruskoulun ajan.
Käsityönopetus antaa lapsille ja nuorille tärkeitä taitoja, joilla taistella yhteiskunnassamme vallalla olevaa kertakäyttökulttuuria vastaan. Valmistamalla vaatteen tai huonekalun itse, voidaan varmistua niiden sopivuudesta, mieluisuudesta ja eettisestä kestävästä alkuperästä. Tuunaamisen ja muodistamisen keinoin taas voidaan pidentää tuotteen elinkaarta ja tehostaa kierrätystä. Käsityötunneilla opitaankin kädentaitojen ohella luovuutta, kestävää kehitystä ja innovatiivisuutta. Tällaisesta osaamisesta on varmasti hyötyä myös luokkahuoneen ulkopuolella ja peruskoulun jälkeisessä elämässä.
Haluamme korostaa, että sekä kotitalousopetus että käsityönopetus tarjoavat lapsille ja nuorille arvokkaita eväitä arjenhallintaan. Siksi näiden oppiaineiden asemaa tuntijakouudistuksessa tulee vahvistaa.
Lisätietoja: Naisjärjestöjen Keskusliitto, pääsihteeri Leena Ruusuvuori
09 494 217
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja on kansainvälisesti aktiivinen toimija. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 61 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.