Suomen on aika tehdä maa-aloite maailman vaarallisimmasta maasta naisille.
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää ulkoministeriötä kutsusta kuulemistilaisuuteen ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisesta osana Suomen ulkopolitiikkaa.
Mikään muu maa maailmassa ei tällä hetkellä loukkaa naisten oikeuksia niin paljon kuin Taliban-hallinto Afganistanissa. Samaan aikaan Suomen ihmisoikeusneuvostojäsenyyden yhtenä painopisteenä on naisten ja tyttöjen oikeudet. Siksi nyt on korkea aika tehdä Afganistan-maa-aloite, jossa tunnustetaan Talibanin sukupuoliapartheid ja rikokset ihmisyyttä vastaan ja tuodaan esille keinoja tukea naisten asemaa keskellä pahenevaa humanitaarista kriisiä. Naisjärjestöjen Keskusliitto yhtyy Amnestyn vaatimukseen siitä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto perustaa riippumattoman kansainvälisen vastuumekanismin, joka keskittyy todisteiden säilyttämiseen tulevia oikeusprosesseja varten. Mekanismi täydentäisi Afganistan-erityisraportoijan seuranta- ja raportointivaltuuksia sekä lisäisi vastuuvelvollisuuden painoarvoa.
Naisjärjestöjen Keskusliiton Afganistanin naisten ääni -selvityksessä Suomen 20 vuoden työ Afganistanissa sai kiitosta afganistanilaisilta ihmisoikeuksia puolustavilta naisilta. Suomi koettiin kuuntelevana ja luotettavana kumppanina, joka oli aidosti sitoutunut tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseen.
Nyt hengenvaarassa olevat naiset pyytävät, että Suomi tekee rohkeita aloitteita ihmisoikeusneuvostossa esimerkiksi koko maan kattavan ihmisoikeusmonitoroinnin puolesta ja naisten ja tyttöjen opiskelun ja naisten työnteon mahdollistamiseksi.
Vapaaehtoisessa lupauksessaan YK:n yleiskokoukselle Suomi sitoutui tukemaan ihmisoikeusneuvostoa sen maakohtaisessa työssä, ja Suomi on jo tehnyt rohkeita avauksia esimerkiksi Egyptin ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi. Nyt kun Talibanin hirmutyöt täyttävät merkit rikoksista ihmisyyttä vastaan, tulisi Suomen vaatia voimakkaampia kannanottoja YK:lta ja kansainväliseltä yhteisöltä Talibanin rikosten tutkimiseksi ja estämiseksi. Esimerkiksi kansainvälisen rikostuomioistuimen tulisi tutkia Talibanin rikokset naisten oikeuksien näkökulmasta, kuten vainoamisena. Maahanmuuttovirasto on määritellyt, että kaikki Suomeen saapuvat afganistanilaiset naiset ovat oikeutettuja turvapaikkaan sukupuolensa perusteella. Suomen rajalle on kuitenkin lähes mahdoton päästä. Siksi tyttöjen ja naisten turvallista reittiä Suomeen on tärkeää vahvistaa esimerkiksi humanitaaristen käytävien avulla.
Pohjautuen 30 afganistanilaisen ihmisoikeuspuolustajanaisen haastatteluihin, näemme tärkeänä, että Suomi myös:
- jatkaa Talibanin painostamista niin, että Taliban palauttaa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, kuten CEDAW ja Pekingin toimintaohjelma, mukaisesti
- varmistaa, ettei Talibanin hallintoa kansainvälisesti tunnusteta, ennen kuin se on palauttanut naisten ja tyttöjen oikeudet
- perustaa pysyvän elimen diasporassa olevien afgaaninaisten äänen kuulumiseksi YK:n ihmisoikeusarkkitehtuurissa
- etsii väyliä tukea afgaaninaisten taloudellista toimeliaisuutta ja kapasiteetin vahvistamista
- etsii keinoja tukea koulujen avaamista tytöille ja naisille kaikilla koulutuksen asteilla ja oppiaineissa, mukaan lukien yliopistot, sekä hyödyntää tässä vaihtoehtoisia keinoja, kuten radiota ja etäyhteyksiä
- jatkaa ja lisää ponnistelujaan afgaaninaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien turvaamiseksi tilanteessa, jossa naislääkärien määrä laskee dramaattisesti
- jatkaa ponnisteluja afgaaninaisiin kohdistuvan niin fyysisen kuin henkisen väkivallan estämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että naislääkäreitä on joka maakunnassa.
Suomi tekee YK:n ihmisoikeusneuvostossa aloitteen koko Afganistanin kattavan, pysyvän ihmisoikeusmonitorointimekanismin luomiseksi.
- Monitorointimekanismille taataan sellaiset resurssit, joilla monitorointi pystytään ulottamaan koko maan kattavaksi, ja se kiinnittää erityistä huomiota naisten ihmisoikeuksiin.
Suomi yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa rohkaisee YK:ta fasilitoimaan vuoropuhelua Talibanin ja afgaaninaisten välillä ja
- pyytää YK:ta muodostamaan Talibanin ja afgaaninaisten välille nopean kommunikoinnin kanavan
Suomi kehittää Afganistaniin suuntautuvia rahoitusmekanismejaan niin, että myös pienet, naisten asemaa, toimeentuloa ja henkistä hyvinvointia vahvistavat kansalaisjärjestöt voivat nykyistä kevyemmin hakea rahoitusta hankkeilleen.
- Rahoitus mahdollistaa naisjärjestöjen kansainvälisen verkostoitumisen. Naisjärjestöjä tuetaan systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta ne voivat tarjota vertaistukea toisilleen.
- Suomi ei kanavoi rahoitusta Talibanin kautta ja vaikuttaa kansainväliseen yhteisöön sen seuraamiseksi, että rahaa ei päädy Talibanille.
Suomi ottaa viivytyksettä käyttöön ihmisoikeuspuolustajille tarkoitetun humanitaarisen viisumin niin, että se mahdollistaa suojelun tarjoamisen naisihmisoikeuspuolustajille – naisjärjestöjen aktivisteille ja naistoimittajille.
- Suomi rakentaa mekanismista joustavan, nopean ja ihmisten yksilölliset tilanteet ja perheet huomioivan.
- Suomi tukee aktiivisesti Afganistanin naisihmisoikeuspuolustajien mahdollisuutta hakea humanitaarista viisumia.
- Suomi tarjoaa suojelua Afganistanin naisihmisoikeuspuolustajille myös pakolaiskiintiön kautta sekä kehittää uusia työkaluja niiden auttamiseksi, joiden ihmisoikeuksia rikotaan sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Suomi sitoutuu sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään ulkopolitiikkaan (Feminist Foreign Policy, FFP) siten, että edellä mainitut suositukset ovat osa tätä politiikkaa.
- Suomi varmistaa, että turvallisuuspolitiikka ei ole sukupuolisokeaa vaan siinä huomioidaan eksplisiittisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ja osallistuminen.
- Suomi ottaa YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 -päätöslauselman kiinteäksi osaksi tasa-arvoa edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
- Suomi jatkaa Afganistanin naisten tilanteen seuraamista naisten omasta näkökulmasta.
Tuki uiguureille ja ihmisoikeuspuolustajille
- International Service for Human Rights (ISHR) vetoaa valtioita jatkamaan dialogia Xinjiangin uiguurien tilanteesta ja neuvostoa vaatimaan ajantasaista tietoa alueen ihmisoikeustilanteesta. Suomen tulee olla tässä työssä aktiivisesti mukana.
- Suomen on tärkeää jatkaa ihmisoikeuspuolustajien tukemista ja vaatia session tiedoissa annettujen aktivistien välitöntä vapauttamista.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolustaminen
- Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuu hyökkäyksiä ympäri maailmaa, myös Suomessa. Suomen tulee ilmaista vahva tukensa vähemmistöjen aktiiviseen puolustamiseen ja peräänkuuluttaa sitä myös muilta jäsenvaltioilta.
- Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mukaan lukien oikeus aborttiin, on edelleen pidettävä esillä ja niitä on puolustettava.
- Naisjärjestöjen Keskusliitto on koonnut kattavan anti-gender-tietopaketin, jossa käsitellään liikehdinnän toimintatapoja, juuria ja rahoitusta. Anti-gender rapauttaa paitsi ihmisoikeuksia myös demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.