Yleiset huomionne toimeenpanosuunnitelmasta
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää pyynnöstä lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja perustuslaki luovat pohjan lapsen edun huomioimisen ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksille kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Vuoroasumisen mahdollisuuksien turvaaminen on keskeistä pienituloissa talouksissa, joissa taloudellisten resurssien puute saattaa nykyisin estää lapsen vuoroasumisen. Liitto näkee tärkeänä kehittää lainsäädäntöä, palveluita ja toimintatapoja siten, että vuoroasuminen on käytännössä mahdollista aina, kun se perheiden näkökulmasta on toivottavaa.
Vuoroasumisen käytännön esteiden purkaminen tukee tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja vastuun jakamista lapsen arjesta myös erotilanteissa. On tärkeää kehittää lainsäädäntöjä ja toimintatapoja mahdollistamaan niin hoivan kuin taloudellisen vastuun jakaminen nykyistä tasaisemmin. Lasten erilaisia asumisjärjestelyjä tulisi kohdella tasavertaisesti ja niin, että vanhemmat voivat tehdä lapsen asumista koskevia ratkaisuja lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta ilman että ratkaisut riippuvat perheen sosioekonomisesta asemasta tai asuinkunnasta.
Suunnitelma sisältää eri hallinnonaloille kohdentuvaa pohdintaa sekä toimenpide-ehdotuksia, jotka on koottu yläotsikoiden alle. Seuraavissa kysymyksissä pyydetään erikseen huomioitanne koskien suunnitelmassa kunkin yläotsikon alle koottua tietoa sekä toimenpide-ehdotuksia.
Yleisenä huomiona toimenpide-ehdotuksista Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että lapsen vuoroasumisesta aiheutuu aina kustannuksia, jotka voivat olla yhteenlaskettuna suurempia kuin kustannukset, jotka aiheutuvat lapsen asumisesta vain yhdessä kodissa. Liiton näkemyksen mukaan lasten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta vuoroasumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisessa lähtökohdaksi tulee ottaa pikemminkin todelliset kustannukset kuin nykyisten tukien jakaminen mekaanisesti puoliksi kahden vanhemman välillä. Samasta syystä on tärkeää, että päätökset sosiaaliturvaetuuksien ja elatusavun määrästä ja jakautumisesta vanhempien kesken perustuvat lapsen tosiasialliseen asumistilanteeseen eikä vanhempien kesken tai oikeudessa tehtyyn sopimukseen, mikäli se ei heijasta hoitovastuun ja sitä kautta kustannusten todellista jakautumista. Ratkaisujen on tärkeää varmistaa, että mikäli toinen vanhempi, joka usein lapsen äiti, todellisuudessa kantaa suuremman vastuun hoivasta ja kustannuksista, hänen taloudellinen tai sosiaalinen tilanteensa ei heikkene vuoroasumiseen liittyvien päätösten seurauksena.
Huomiot kokonaisuuteen 2 Palveluihin liittyvät toimenpide-ehdotukset
Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa kustannusten korvaamisen selvittämistä kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa. Esitysten on hyvä mahdollistaa erilaiset varhaiskasvatusratkaisut ja edistää lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, onko lapsella varhaiskasvatuspaikka toisen vanhemman valitsemana hoitomuotona.
Liitto kannattaa myös kuntien esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamista vuoroasumistilanteisiin ja näkee asian selvittämisen tärkeänä. Selvityksen on tärkeää mahdollistaa koulukuljetusten korvaaminen myös kuntien välillä. Oikeus opetukseen ja varhaiskasvatukseen ovat keskeisiä lasten oikeuksia. Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan hänen vanhempiensa varallisuuden tai aseman perusteella. Tämä puoltaa koulukuljetusvelvollisuuden laajentamista ehdotetulla tavalla. Vammaisella lapsella on oikeus saada apua, joka mahdollistaa koulunkäynnin, ja koulukuljetusvelvollisuuden laajentamisen on tärkeää koskea myös vammaisia lapsia yhdenvertaisesti. Vapaus valita lapsen lähikoulu mahdollistaisi koulumatkojen optimoinnin mahdollisimman lyhyiksi ja olisi näin lapsen edun mukaista ottaa mukaan uudistukseen.
Sote-uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää seurata, että lasten oikeus saada palveluita lapsen asuinkunnasta riippumatta toteutuu myös käytännössä. Akuutin hoidon lisäksi on tärkeää varmistaa, että ennaltaehkäisevät palvelut ja perheiden tukipalvelut, kuten kotipalvelu ja lastensuojelupalvelut, ovat saatavilla molempiin koteihin.
Kaikkien vanhempien tiedonsaantioikeuden turvaaminen on tärkeää ja tukee osaltaan hoivavastuun tasaisempaa jakautumista myös niin kutsutun metatyön sekä kustannusten jakautumisen osalta. Liitto näkee, että henkilöstön koulutuksessa ja viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamisessa olisi mahdollista ottaa askeleita eteenpäin nopealla aikataululla. Koulutuksessa ja viestinnän tukemisessa on tärkeää huomioida erilaiset perheet ja monimuotoinen vanhemmuus, esimerkiksi vammaisten naisten vanhemmuus. Neuvonnan on tärkeää tukea vanhempia lasten osallisuuden varmistamisessa lapsen ikätason mukaisesti.
Huomiot kokonaisuuteen 3 Elatusapu
Liitto kannattaa elatusavun määrittämisen valtakunnallisen ohjeistuksen päivittämistä vuoroasuminen huomioiden. Lisäohjeistusta on tärkeää antaa jo ennen ohjeen päivittämistä mahdollisuuksien mukaan. Samalla pitää kuitenkin huolehtia siitä, että lapsen väestörekisteriin merkityssä osoitteessa asuva vanhempi, joka usein on lapsen äiti, ei menetä tukien jakamisen vuoksi taloudellista turvaansa tilanteessa, jossa iso osa lapsen varhaiskasvatukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä lakisääteisistä maksuista jatkossakin tulisi hänen maksettavakseen, tai jossa toinen vanhempi ei tosiasiallisesti osallistu lapsen asumiseen, hoivaan tai kustannusten jakamiseen sovitun mukaisesti. Ohjeistuksen on tärkeää huomioida tällaisissa tilanteissa menojen tosiasiallinen jakautuminen ja esimerkiksi se, että maksujen perintä tapahtuisi lapsen virallisessa osoitteessa asuvalta vanhemmalta.
Huomiot kokonaisuuteen 4 Sosiaaliturvaetuudet ja toimeentulotuki
Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa sosiaaliturvaetuuksien tarkastelua siitä näkökulmasta, että niiden jakaminen vuoroasumistilanteessa lapsen vanhempien kesken mahdollistuisi. Vuoroasuvien lasten tilanne on syytä miettiä kokonaisuudessaan uudelleen sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä. Asumistuen ruokakuntakäsite on liiton näkemyksen mukaan kokonaisuudessaan vanhentunut eikä yhtäältä huomioi kaikkia asunnossa tosiasiallisesti asuvia, kuten vuoroasuvia lapsia, ja toisaalta perustuu oletukselle ruokakunnan sisäisestä elatuksesta huomioidessaan koko ruokakunnan tulot sosiaalietuuksien laskennassa riippumatta siitä, onko elatusvelvollisuutta lain mukaan olemassa. Tämä voi asettaa pienituloiset, usein naiset, erittäin hankalaan asemaan. Koko ruokakunnan käsitettä tulisikin tarkastella kriittisesti sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä.
Liiton näkemyksen mukaan sosiaaliturvaa, erityisesti asumistukea, lapsilisää, elatustukea ja toimeentulotukea tulisi tarkastella kokonaisuutena sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa suurempiin uudistusprosesseihin, kuten sosiaaliturvauudistukseen ja lapsilisäjärjestelmän kokonaistarkasteluun. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että vuoroasumisesta aiheutuvat kulut katettaisiin ensisijaisesti asumistuen ja lapsilisän kuin toimeentulotuen avulla. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi, eikä sitä tulisi käyttää pysyväisluontoisten vuoroasumiseen liittyvien kulujen kattamiseen kuin poikkeustapauksissa. Asumisen tukien yhteydessä on hyvä huomioida myös mahdollisuus saada tukea asunnon muutostöihin vuoroasuvan vammaisen lapsen tarpeiden huomioimiseksi siten, että lapsella on konkreettisesti mahdollisuus viettää aikaa myös siinä kodissa, jossa ei ole kirjoilla.
Etuuksien tarkastelussa on huomioitava maksujen todellinen jakautuminen sekä se, että lapsen kanssa samassa osoitteessa oleva vanhempi, usein äiti, on oikeudellisessa mielessä yksin vastuussa esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuista, terveydenhoidon kuluista, aamu- ja iltapäivähoidon maksuista ja muista vastaavista kuluista. On myös mahdollista, että toinen vanhempi ei todellisuudessa osallistu lapsen asumiseen, hoivaan ja kulujen kattamiseen vanhempien välillä tai viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen edellyttämällä tavalla. Tukia, kuten toimeentulotuen lapsen osuutta, ei tulekaan automaattisesti puolittaa vuoroasumistilanteissa, sillä esimerkiksi toimeentulotuesta osa kattaa lapsen kiinteitä kuluja, jotka eivät välttämättä todellisuudessa jakaudu tasaisesti. Tämä saattaisi jättää toisen vanhemman, usein äidin, taloudellisesti heikkoon asemaan. Samalla on tärkeää tunnistaa, että vuoroasuvan lapsen kokonaiskustannukset ovat yhdessä kodissa asuvaa lasta suuremmat. Etävanhemman sosiaaliturvaa olisikin hyvä kehittää omana kokonaisuutenaan ja siten, että tukijärjestelmä kannustaa sekä hoivavastuun että taloudellisen vastuun tasaisempaan jakautumiseen.
Liitto kannattaa joustavuuden lisäämistä mahdollistamaan erilaiset ratkaisut lastenhoidon tukien suhteen siten, että vanhempien tilanteita tarkastellaan vuoroasumistilanteissa erikseen ja että varhaiskasvatuspaikka, kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia voitaisiin myöntää vuoroasumistilanteessa rinnakkain. Liitto huomauttaa, että juuri hyväksytty perhevapaauudistus ei tuo tähän muutoksia. Suunnitelmassa esitetty toimenpide-ehdotus ei siis tältä osin muuttaisi nykytilaa. Uudistusten on tärkeää edistää lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, onko lapsella varhaiskasvatuspaikka toisen vanhemman valitsemana hoitomuotona.
Vammaisetuuksien jakamisesta kahden vanhemman kesken toimenpidesuunnitelmassa todetaan, että tämä vaatisi lainsäädännön ja toimeenpanon työmäärän uudelleentarkastelua, ja että vanhempien tai huoltajien olisi lähtökohtaisesti kyettävä sopimaan keskenään tuen jakamisesta. Liiton näkemyksen mukaan tämä asettaisi vammaiset lapset eriarvoiseen asemaan. Moni toimenpidesuunnitelmassa esiin tuoduista muutoksista vaatisi sekä lainsäädännöllisiä uudistuksia että työmäärän lisäämistä, ja vastaaviin toimenpiteisiin tulisi olla valmiutta yhtä lailla myös vammaisetuuksien jakamisen suhteen.
Arvionne toimenpide-ehdotusten vaikutuksista ja toteuttamismahdollisuuksista
Toteutuessaan esitetyt toimenpide-ehdotukset vaikuttavat positiivisesti mahdollisuuksiin toteuttaa vuoroasumista lasten ja perheiden lähtökohdista. Samalla ehdotukset vaikuttaisivat positiivisesti myös vanhemmuuden tasa-arvoon ja hoivavastuun tasaisempaan jakautumiseen. Liitto kuitenkin näkee tärkeäksi edellytykseksi toimenpide-ehdotusten positiivisten vaikutusten toteutumiselle, että yllä esiin tuodut näkökulmat etuuksien ja kulujen jakautumisesta huomioidaan riittävällä tavalla.
Tulisiko ehdotettuja toimenpiteitä priorisoida? Jos, niin millä tavoin?
Osa toimenpide-ehdotuksista on sidottu pitkiin uudistusprosesseihin, kuten sosiaaliturvauudistukseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä yksittäisten osaratkaisujen sijaan onkin tärkeää tarkastella lainsäädäntöä ja toimintatapoja kokonaisuuksina. Samalla se kuitenkin tarkoittaa, että uudistukset toteutuvat hitaasti. On tärkeää varmistaa, että vuoroasumiseen liittyvät uudistukset todella etenevät uudistusprosesseissa ja että sillä aikaa toteutetaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, jotka on mahdollista ottaa käyttöön nopeammassa aikataulussa. Osa toimenpiteistä on mahdollista toteuttaa nopeammassa aikataulussa, ja on hyvä lähteä liikkeelle niistä, missä nopea toimeenpano on mahdollista.
Vastaako toimenpidesuunnitelma riittävästi vuoroasuvien lasten ja muiden kahden kodin lasten tarpeisiin?
Toimenpidesuunnitelman ehdotukset vastaavat toteutuessaan keskeisimpiin vuoroasuvien lasten tilanteessa havaittuihin muutostarpeisiin. Yllä on tuotu esille joitakin sellaisia toimia, joita toimenpidesuunnitelmassa olisi mahdollista huomioida jo ehdotettujen lisäksi.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 040 530 5544, [email protected]
Merja Kähkönen, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 546 6688, [email protected]
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 71 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.