Naisjärjestöjen Keskusliitto on moniääninen yhteisö, mutta miten se toteutuu käytännössä?

Tasa-arvoa on kautta aikojen edistetty yhdistämällä voimia. Suomessa on pitkät perinteet naisten väliselle yhteistyölle, josta 113-vuotias Naisjärjestöjen Keskusliitto on yksi esimerkki. Vuosien saatossa joukkomme on kasvanut ja tullut entistä moniäänisemmäksi. Tämä on toimintamme vahvuus. 

Naisjärjestöjen Keskusliiton tuoreessa strategiassa vuosille 2024–2028 kuvataan, että olemme yhtenäinen ja moniääninen yhteisö. Mutta miten tämä toteutuu käytännössä? Sitä pohdimme tässä kirjoituksessa.

Laaja jäsenkenttä tarjoaa hienon mahdollisuuden moniääniseen ja monipuoliseen keskusteluun. Se edellyttää kuitenkin tilaa ja aktiivisia tekoja. 72 jäsenjärjestöä kohtaavat liiton toiminnassa, mutta se ei vielä riitä varmistamaan, että saamme kaikki äänet kuuluviin ja erilaiset näkökulmat esiin. 

Uusi strategia suuntaa toimintaamme eteenpäin ja tarjoaa samalla meille mahdollisuuden myös kriittiseen itsereflektioon. Haluamme edistää yhteistä vuoropuhelua siten, että jäsenemme kokevat tulevansa kuulluksi. Halumme tarkastella toimintamme kriittisesti, jotta tavoitamme tulevaisuudessa myös nyt äänettömät ja näkymättömät.

Miksi moniäänisyys on tärkeää? 

Toiminnan monimuotoisuus ja moniäänisyys on paitsi oikein, myös järkevää. Mitä kattavammin erilaisia näkökulmia kuullaan ja huomioidaan, sitä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa toimintamme on. Vaikka kehitämme toimintaamme jatkuvasti, on Naisjärjestöjen Keskusliitossa edelleen työtä tehtävänä, jotta olemme aidosti ja kattavasti kaikkien naisten ja naisten oikeuksia ajavien järjestö. Emme edistä vain tiettyjen naisten oikeuksia, vaan kaikkien. Siksi moniäänisyyttä tarvitaan lisää.

Moniäänisyys on tärkeää siksikin, että naisten oikeudet ja tasa-arvo liittyvät niin moneen elämänalueeseen. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Pekingin konferenssista, jossa 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui poliittisesti Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa naisten oikeuksien edistämiseen. Toimintaohjelmassa on 12 osa-aluetta, jotka kattavat laajasti eri elämän osa-alueita. Naisjärjestöjen Keskusliitto on vuodesta 1999 alkaen laatinut viiden vuoden välein raportin siitä, miten toimintaohjelma on Suomessa toteutunut. Tämäkin on mahdollista vain yhteistyönä järjestökentän kanssa. Keräämme parhaillaan näkemyksiä seuraavaa raporttiamme varten ja toivomme moniäänisiä vastauksia sekä jäsenjärjestöiltämme että muilta kumppaneiltamme.  

Naistenpäivän historia ulottuu Naisjärjestöjen Keskusliiton perustamisvuoteen asti, eli vuoteen 1911. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin.