Pääsihteeri Terhi Heinilän puheenvuoro ulkoministeriön järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa, aiheena Euroopan sosiaalinen peruskirja ja Suomi, 18.8.2022
Kiitos kutsusta, kiitos hyvistä puheenvuoroista. On tärkeää muistaa tarkastella ihmisoikeuksia myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuden näkökulmasta. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo tätäkin asiaa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien näkökulmasta. Liitto lausui viimeksi peruskirjan toimeenpanosta viime syyskuussa Suomen 17. määräaikaisraportin yhteydessä.
Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja kokoaa yhteen monia sosiaalisia oikeuksia, joita esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus kattaa huonosti. Siksi sen painoarvo saisi olla suurempikin.
Peruskirja, kuten monet muutkin kansainväliset sopimukset kansallisesta lainsäädännöstä puhumattakaan, takaavat naisille ja miehille oikeuden samaan palkkaan samanarvoisesta työstä. Kuitenkin naisten ansiot ovat edelleen keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät, ja että naisten ja miesten välinen palkkaero on kaventunut hitaasti: samapalkkaisuusohjelmien toiminta-aikana vuodesta 2006 vuoteen 2019 ero kaventui noin neljällä prosenttiyksiköllä.
Suomi on saanut huomautuksia palkkaerojen hitaasta kapenemisesta useilta kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä. Tämän sopimuksen toimeenpanoa valvova Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi kaksi vuotta sitten Suomelle langettavan päätöksen järjestökantelusta. On selvää, että palkkaerojen kaventamiseen tarvitaan uusia, tehokkaampia keinoja.
Artikla 20 takaa laajasti oikeuden tasa-arvoon työssä ja ammatissa ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tässä Suomella on vielä paljon tekemistä. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän yleisyydestä kertoo se, että teemasta tulee tasa-arvovaltuutetulle eniten työelämää koskevia syrjintäepäilyjä. Liitto on kannattanut perhevapaalta palaavan irtisanomissuojan parantamista sekä lainsäädännön täsmentämistä siten, että raskaus- ja perhevapaan käyttö eivät vaikuta negatiivisesti määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Naiset kokevat syrjintää myös työhönotossa.
Suomen työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet: alle 10 prosenttia palkansaajista työskentelee tasa-ammateissa, joissa on vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä. Alojen eriytymiseen on tärkeää puuttua mahdollisimman varhain ja edistää tyttöjen hakeutumista STEM-aloille ja poikien hakeutumista hoiva- ja opetusaloille.
Segregaatiolla on vaikutusta myös naisvaltaisten alojen palkkoihin. Palkka-avoimuuden edistäminen välttämätön keino siihen, että palkkasyrjintään voidaan tehokkaasti puuttua. Ottamalla käyttöön sukupuolikiintiöt listayhtiöiden hallituksissa olisi puolestaan mahdollista tukea naisten urakehitystä.
Myös esimerkiksi vammaiset naiset ja maahan muuttaneet naiset kokevat työelämässä huomattavan paljon syrjintää. Erityisesti työelämän syrjinnästä on kuitenkin vain harvoin seuraamuksia tekijälle taikka oikeasuhtaisia hyvityksiä tai korvauksia uhrille. Tähän on tasa-arvovaltuutettukin kiinnittänyt huomiota.
Naisvaltaisten alojen työolot ovat heikentyneet viime vuosina huolestuttavasti, heikentäen naisten oikeutta oikeudenmukaisiin työehtoihin ja kohtuulliseen palkkaan. Julkista keskustelua asiasta on käyty mm. vanhusten hoivaan, lastensuojeluun, opetusalaan ja viimeisimpänä sote-alaan liittyen.
THL:n selvityksen mukaan koronakriisi syvensi sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Koronakriisi on vaikuttanut erityisesti naisvaltaisiin aloihin, ja onkin välttämätöntä, että toimenpiteissä kriisistä toipumiseksi huomioidaan sukupuolivaikutukset jo päätöksentekovaiheessa. Samalla on korkea aika vaikuttaa näiden alojen palkkaukseen.
Sopimus takaa perheellisten työntekijöiden oikeuden tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun. Juuri voimaan tulleella perhevapaauudistuksella voidaan tukea äitien työssäkäyntiä ja hoivavastuun tasaisempaa jakamista – mutta vain, jos se toimeenpannaan riittävän kunnianhimoisesti. Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa Suomesta maan, jossa isät pitävät eniten perhevapaita. Perhe- ja hoitovapaiden uudistamista tulee jatkaa myös ensi hallituskaudella.
Kaikilla tulisi olla mahdollisuus perheellistyä ja palata uransa pariin perhevapaalta. Tämän pitäisi olla mahdollista myös huippu-urheilussa.
Suomi ei ole ilmoittanut sitoutuvansa noudattamaan 8 artiklan 3. kohtaa, joka turvaa imettäville äideille oikeuden riittävään vapaaseen tätä tarkoitusta varten. Kun tavoitteena on hoitovapaiden entistä tasaisempi jakautuminen, järjestelmän tulisi mahdollistaa vielä imettävien äitien paluu työelämään. Suomen olisi syytä ilmoittaa sitoutuvansa tämän kohdan noudattamiseen.
Sopimus takaa ihmisarvoisen kohtelun työssä. Valitettavasti työelämässä tapahtuva sukupuoleen perustuva syrjintä ja häirintä ovat edelleen yleisiä. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla 30 prosenttia on kohdannut uransa aikana työpaikoillaan seksuaalista häirintää. Palvelualoilla työskentelevistä naisista lähes puolet ja akateemisilla aloilla viidesosa on raportoinut kokeneensa seksuaalista häirintää työpaikallaan. Tämän perusteella työnantajan velvollisuus suojella työntekijöitä häirinnältä ei vielä toteudu. On tärkeää, että Suomi ratifioi mahdollisimman pian ILO:n yleissopimuksen väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä varmistaa, että sen perusteella otetaan käyttöön lisäkeinoja häirintään puuttumiseksi.
Peruskirjalla Suomi on sitoutunut turvaamaan sosiaaliturvan tason ja pyrkimään asteittain nostamaan sitä. On kyseenalaista, vastaako sosiaaliturvamme taso kansainväliset ihmisoikeuskriteerit. Käynnissä olevalla sosiaaliturvan uudistuksella voidaan sekä varmistaa jokaiselle riittävä perusturva että huomioida sosiaaliturvan sukupuolivaikutukset ja tulojen jakautuminen perheiden sisällä. On tärkeää, että sukupuolivaikutuksiin kiinnitetään huomiota jo varhaisessa vaiheessa valmistelua.
Peruskirja turvaa myös oikeuden terveyden suojeluun. Viime aikoina on puhuttu niin päivystykset kriisiyttäneestä henkilökuntavajeesta kuin oikeudesta turvalliseen raskaudenkeskeytykseen. On tärkeää, että Suomi pitää huolen siitä, että varmistamme molemmissa kysymyksissä palveluiden paranemisen, emme niiden heikkenemistä.
Lopuksi muistutan, että naisten oikeuksien toteutumista on tarpeen tarkastella läpileikkaavasti ja intersektionaalisesti – peruskirjan syrjintäkielto koskee kaikkia artikloja.
Kiitos.