Toimivan demokratian edellytyksenä on koko kansan kattava lukutaito ja laadukas koulutusjärjestelmä. Tasa-arvoinen ja laadukas opetus on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteista. Kuitenkaan 14 prosenttia maailman väestöstä ei osaa lukea ja heistä 98 prosenttia elää kehitysmaissa.
Olemme riippuvaisia lukutaidosta; sen avulla ihminen saa tietoa yhteiskunnasta ja omista oikeuksistaan, mikä edistää kestävää kehitystä ja lisää tasa-arvoa. Suomi on lukutaidon kärkimaita. Tämän takia meidän tulisi osallistua enemmän lukutaidon opettamiseen maailmalla.
Olemme riippuvaisia lukutaidosta; sen avulla ihminen saa tietoa yhteiskunnasta ja omista oikeuksistaan, mikä edistää kestävää kehitystä ja lisää tasa-arvoa.
Sivistysvaltiossa eläneenä ei aina ymmärrä, kuinka tärkeää lukutaito on. Täällä tuntuu olevan itsestään selvää, että kaikki osaavat lukea ja tekevät töitä; toivoisinkin parempaa suhtautumista koulunkäyntiin, se on hieno mahdollisuus, josta kannattaa ottaa kaikki irti.
Lukutaitoa ei ole siellä, missä sitä eniten kaivattaisiin eli konfliktialueilla ja kaikkein köyhimmissä valtioissa. Koko ajan kehittyvässä maailmassa lukutaito on välttämätön kansalaistaito, joka jokaisen tulisi osata.
Lukutaidon edellytyksenä on koulutus; meillä on Suomessa maailman parhaimpiin lukeutuva koulutusjärjestelmä. Täällä pidetäänkin maksutonta ja laadukasta opetusta etuoikeuden sijasta ihmisoikeutena. Laadukas koulutusjärjestelmä takaa vankan pohjan sivistysvaltiolle.
Olen tällä hetkellä 15-vuotias, muualla maailmassa 260 miljoonaa minun ikäistäni ei saa koulutusta, vaikka se onkin ihmisoikeus. Luku- ja kirjoitustaitoa opetetaan kouluissa; koulutuksen ansiosta ihmiset pääsevät parempiin töihin ja pystyvät tienaamaan parempaa palkkaa.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on kaikkine vikoineen maailman huippua. Moni muu maa on kopioinut meidän menetelmiämme ja tapojamme opettaa. Ilmainen ja laadukas opetus sekä oppivelvollisuus 18 ikävuoteen asti takaavat hyvän alun jokaisen suomalaisen nuoren elämään. Myös opettajaksi opiskelevien koulutus on pitkäjänteistä ja hyvää, mikä myös vaikuttaa meidän koulutusjärjestelmämme tasoon.
Kehitysmaissa harva lapsi tai nuori pääsee kouluun; yleisin syy siihen on köyhyys tai ettei koulutusta ole tarjolla. Pojat käyvät tyttöjä todennäköisemmin koulua. Tähän syynä on lapsiavioliitot ja kulttuurilliset normit. Myös kehitysmaiden vammaisista lapsista 90 prosenttia ei käy koulua.
Jokaisella maailmassa tulisi olla oikeus saada koulutusta. Koulutuksen järjestäminen kaikille ei kuitenkaan käy käden käänteessä, vaan on pitkän ajan prosessi. Meillä on Suomessa paljon resursseja ja osaamista, jota voisi hyödyntää koko maailmaa koskevissa koulutuspoliittisissa kysymyksissä.
Koulutuksen merkitys näkyy parempana mahdollisuutena työllistyä; luku- ja kirjoitustaito on tärkeä kansalaistaito, joka nykypäivänä jokaisen tulisi osata; sen takia sivistys kuuluu kaikille!
Pia Koistinen
Kirjoittaja on nuori tasa-arvovaikuttaja
Plan Suomi ja Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestivät Nuori tasa-arvovaikuttaja -koulutusohjelman kolmatta kertaa syksyllä 2022. Koulutusohjelma tarjoaa nuorille ympäri Suomen mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä suunnitella ja toteuttaa oma tasa-arvoteko.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.