Hyppää sisältöön

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa

OKM; HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI VARHAISKASVATUSLAIN JA LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

Tiivistelmä

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista. Naisjärjestöjen Keskusliitto puoltaa lakien muuttamista siten, että subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan jokaiselle lapselle niin, ettei varhaiskasvatusoikeuden laajuus olisi enää riippuvainen lapsen huoltajien perhevapaista, opinnoista tai työssäkäynnistä.

Täysipäiväisen, kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on merkittävä naisten työllistymistä ja sukupuolten tasa-arvoa edistävä tekijä. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on heikentänyt naisten kokoaikaisen työssäkäynnin mahdollisuuksia, työnhakua sekä työhön paluuta. Se on vaikeuttanut työn ja perheen yhteensovittamisen ja hoivavastuun tasaisemman jakautumisen edellytyksiä. Esitys parantaisi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien vanhempien ja lasten asemaa, jos lapsen oikeus päivähoitoon säilyisi työsuhteen luonteesta ja mahdollisista katkoksista riippumatta. Lakimuutos voi myös parantaa naisvaltaisen varhaiskasvatusalan työntekijöiden jaksamista.

Varhaiskasvatuksen on osoitettu tasaavan eriarvoistuimista, ehkäisevän syrjäytymistä ja edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa. Varhaiskasvatus ei palvele tarkoitustaan, jos se ei ole sitä tarvitsevien perheiden saatavilla tai jos sen laatu kärsii työntekijöiden kuormittuneisuuden vuoksi. Varhaiskasvatuksen tulee olla saatavilla myös vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita ja riittävät henkilöstöresurssit on turvattava.Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että lakimuutos käsitellään ja astuu voimaan mahdollisimman pian.

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että kaikessa viranomaisten valmistelutyössä on otettava yhdeksi tarkastelunäkökulmaksi sukupuolinäkökulma. Sukupuolivaikutusten arviointi on osa laadukasta lainsäädännön prosessia ja se tulee tehdä perusteellisesti myös tämän hallituksen esityksen yhteydessä.

Lausunto

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista esityksen mukaisesti. Jokaisen lapsen oikeus suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen tulee toteutua perheen elämäntilanteesta tai asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen rajattu oikeus päivähoitoon on kohdistunut erityisesti niihin perheisiin, joissa toinen vanhemmista on perhevapaalla tai työttömänä. Laki on antanut kunnille mahdollisuuden rajata tai olla rajaamatta lapsen varhaiskasvatusoikeutta, mikä on asettanut perheet ja lapset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Rajattu oikeus ei vastaa perheiden moninaisiin tarpeisiin eikä jousta elämäntilanteissa, joissa toinen vanhempi on työnhaussa, opiskelemassa tai työskentelee muussa kuin kokopäivätyössä. Rajattu päivähoito-oikeus on vaikeuttanut kohtuuttomasti etenkin monikkoperheiden ja yksinhuoltajaperheiden arkea.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että esityksessä on huomioitu sen vaikutukset naisten työllisyyden edistämiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työn hakeminen ja vastaanottaminen vaikeutuu, jos lapselle ei ole saatavilla kokoaikaista ja pysyvää hoitopaikkaa.Äidit käyttävät perhevapaista valtaosan, ja Suomessa lapsia hoidetaan Pohjoismaista pisimpään kotona samaan aikaan kuin tavoitellaan työllisyysasteen nostoa. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on voinut viivästyttää entisestään vanhempien, erityisesti äitien töihin paluuta. Äitien pitkät perhevapaat vahvistavat entisestään perheen sisäisen hoivavastuun jakautumista epäsuhtaisesti. Pitkät kotonaolojaksot pois työelämästä vaikuttavat naisten urakehitykseen ja palkka- ja eläkekertymään.

Esitys parantaisi määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien vanhempien ja lasten asemaa, jos lapsen oikeus päivähoitoon säilyisi työsuhteen luonteesta ja mahdollisista katkoksista riippumatta. Naiset ovat miehiä useammin niin kutsutuissa epätyypillisissä työsuhteissa, eli eivät ole kokoaikaisessa, toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Naisista 19 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuonna 2016 25-29-vuotiaista naisista 33 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikainen työ on yleistä perheenperustamisikäisillä naisilla. Osa-aikatyötä naisista teki noin 20 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia. Nollatuntisopimuksella työskentelevistä naisia on 57 prosenttia.  Yleisin syy määräaikaisessa työsuhteessa työskentelyyn on se, että pysyvää työtäei ole.

Varhaiskasvatukseen osallistumisen on osoitettu tasaavan sosioekonomisia eroja ja ehkäisevän syrjäytymistä. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että lapsiperheköyhyys on yhden huoltajan perheissä huomattavasti kahden vanhemman perheitä yleisempää. Naiset muodostavat Suomessa 87 prosenttia yhden huoltajan perheistä. Köyhyysriski on suurempi silloin, kun yksinhuoltaja on nainen. On tärkeää, että varhaiskasvatusoikeus säilyy lapsella, vaikka hänen vanhempansa ei olisi kokopäiväisesti töissä. Yksinhuoltajien työllisyys on kehittynyt muita heikommin erityisesti vähemmän koulutettujen yksinhuoltajien kohdalla. Vuonna 2017 työikäisten yksihuoltajien työttömyysaste oli 11,6 prosenttia, kun koko työikäisen väestön tasolla se oli 8,2 prosenttia.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että on tunnistettu lakimuutoksen vaikutukset naisvaltaisen varhaiskasvatusalan työntekijöiden jaksamiseen. On otettava vakavasti tutkimuksen tulokset, jossa työntekijät ovat kertoneet kuormittavuuden lisääntymisestä ja työtehtävien hoitamisen vaikeutumisesta aiemman uudistuksen myötä. Henkilöstön hyvinvointi on turvattava. Henkilöstön jaksaminen ja riittävyys ovat oleellisia tekijöitä myös laadun ja turvallisuuden takaamiseksi. Henkilöstön vaihtuvuus heijastuu myös koteihin, ja sillä on vaikutusta vanhempien halukkuuteen laittaa lapsensa päivähoitoon, mikä hidastaa myös töihin paluuta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuksen tulee olla saavutettavaa. Sen tulee olla saatavilla myös vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita ja riittävät henkilöstöresurssit on turvattava.

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että sukupuolivaikutusten arviointi on osa laadukasta lainsäädännön prosessia ja se tulee tehdä myös tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää sukupuolten tasa-arvoa. Päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tulee arvioida, ennakoida ja seurata vaikutukset sukupuolten tasa-arvon toteutumisen ja edistämisen näkökulmasta. Tässä hallituksen esityksessä ei ole mainittu sukupuolivaikutusten arviointia erikseen, vaikka esityksellä on ilmiselviä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biaudet                                                         Terhi Heinilä
puheenjohtaja                                                      pääsihteeri  

Lisätietoja

Eva Biaudet, puheenjohtaja, puh. 050 512 1846                      
Terhi Heinilä, pääsihteeri, [email protected], puh. 040 530 5544
Maria Mailasalo, vaikuttamisen suunnittelija, [email protected], puh. 050 475 4256

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.