Pohjoismaisen selvityksen mukaan esimerkiksi naisten ja miesten kohtaama nettiviha on erilaista, ja naiset kohtaavat enemmän seksismiä ja seksuaalista uhkailua. THL:n mukaan naisten ja tyttöjen lisäksi myös sukupuolivähemmistöt kohtaavat vihapuhetta erityisesti sukupuolen, sen ilmaisun tai sukupuoli-identiteetin perusteella. Sukupuolen puuttuminen viharikoksen määritelmästä vaikuttaa viharikosten käsittelyyn ja seurantaan. Vaikka vihapuheesta tekisi rikosilmoituksen, saattaa se pysähtyä esitutkintaan. Näin käy todennäköisemmin, kun uhri on nainen. Naisten rikosilmoituksia esimerkiksi kunnianloukkaustapauksissa ei viedä yhtä pitkälle kuin miesten.
Vihapuhe ja viharikokset kaventavat naisten osallistumismahdollisuuksia ja ilmaisun- ja sananvapautta. Lisäksi ne heikentävät naisten turvallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa monella tavalla. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan jopa 42 prosenttia kuntapäättäjistä on kokenut, että heidän halunsa osallistua julkiseen keskusteluun on vähentynyt vihapuheen takia. Kuntapäättäjänaiset kokevat vihapuhetta selkeästi miehiä enemmän.
-On kestämätöntä, jos yksikin nainen jättää osallistumatta politiikkaan tai julkiseen keskusteluun siksi, että hänen täytyy pelätä vihapuhetta. Päättäjien on herättävä ja otettava asia vakavasti, sillä vihapuhe ja viharikokset uhkaavat niin tasa-arvoa, demokratiaa kuin sanavapautta, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet painottaa.
Vihapuhe ja viharikokset ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto. Suomeen tarvitaan kiireellisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen raportoija, joka arvioi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten toimien toteutumista.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Eva Biaudet
puheenjohtaja
Terhi Heinilä
pääsihteeri
Lisätiedot:
Eva Biaudet, puheenjohtaja puh. 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri [email protected], puh. 040 530 5544
Anniina Vainio, järjestöpäällikkö [email protected], puh. 050 388 8868
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 60 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
Vihapuhe voi tarkoittaa esimerkiksi halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät joko puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus. Henkilökohtaisilla ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi henkilön ikä, kieli, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai ruumiin toimintakyky. Vihapuheen kohde voi olla myös ryhmä. (Knuutila et al 2019.)