Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu lisätään kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen tunnusmerkistöön. Hallitusohjelmaan ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, jotka toteutuessaan voivat parantaa sukupuolittuneiden viharikosten kohteiksi joutuneiden asemaa. Ne eivät kuitenkaan suojaa naisia ryhmänä sellaisilta viharikoksilta, joiden taustalla vaikuttavat ennakkoluulot tai viha naisia kohtaan. Maailmalta on viime vuosina kantautunut huolestuttavia uutisia väkivallanteoista, jotka on kohdistettu tekijälle aiemmin tuntemattomiin naisiin heidän sukupuolensa vuoksi.
Vihapuhe ja viharikokset ovat Suomessakin ajankohtainen yhteiskunnallinen ongelma. Vihapuhe ja viharikokset ovat myös tasa-arvo-ongelma, sillä sukupuoli altistaa naiset ja erityisesti vähemmistöihin kuuluvat naiset vihalle. Rikoslaki ei nykyisessä muodossaan tarjoa tehokasta suojaa sukupuolittuneita viharikoksia vastaan. Lainsäädäntöuudistusten lisäksi hallituksen tulee budjettiriihessä huolehtia siitä, että resurssit vihapuheen ja viharikosten vastaiseen työhön ovat asianmukaiset.
Viharikoksia koskeva lainsäädäntö on luotu erityisesti vähemmistöjen suojelemiseksi. “Vaikka naiset eivät ole vähemmistö, jonka voitaisiin arvioida olevan erityisen suojan tarpeessa vähemmistöaseman takia, ovat he erityisen alttiita vihalle. Sukupuolittunut vihapuhe ja viharikokset ovat osa laajempaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja antifeminismin jatkumoa, joiden tavoitteena on kaventaa naisten yhteiskunnallista tilaa”, painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
Vihapuhe ja viharikokset vähentävät naisten yhteiskunnallista ja poliittista osallistumishalukkuutta ja kaventavat demokratiaa. Lisäksi ne heikentävät ilmaisun- ja sananvapautta ja vaikuttavat negatiivisesti naisten asemaan, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Kuntavaalit järjestetään keväällä 2021. Tutkimusten mukaan vaaliehdokkaat ja kunnanvaltuutetut jäävät usein ilman tukea joutuessaan vihapuheen kohteeksi. Kaikkiaan naispuoliset kuntapäättäjät kokevat vihapuhetta enemmän kuin miehet. Sama pätee vihapuheen kohdistumiseen myös laajemmassa mittakaavassa: naiset kokevat lähes kaksi kertaa enemmän vihapuhetta miehiin verrattuna.
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Lisätietoja:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, [email protected]
Anniina Vainio, järjestöpäällikkö, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 388 8868, [email protected]