”Insinöörit työskentelevät muuallakin kuin teollisuuslaitoksissa, ja maailmanparannus kuuluu koko alaan. Seuraavaksi meidän on huolehdittava, että se näkyy riittävän hyvin myös silloin, kun mainostamme alaa uusille opiskelijoille,” sanoo tutkijatohtori Johanna Naukkarinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana Kaikkien teknologia – tytöt käänteentekijöinä -kampanjassa.
Miten puhumme, kun puhumme teknologiasta ja alan nuorille tarjoamista urapoluista? Käytämmekö huomaamattamme kieltä, joka puhuttelee pääasiassa poikia ja miehiä? Entä mitä voisimme tehdä toisin?
Muun muassa näihin kysymyksiin on hakenut vastauksia ja ratkaisuja Naiset sähkö- ja energiatekniikan voimavaraksi! -projekti (NASEVA) Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT). Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman kolmevuotisen hankkeen tavoite on ollut lisätä naisten kiinnostusta erityisesti sähkö- ja energia-alaan.
Hanke rakentui LUT:in lukiolaisille tarjoaman Elektroniikan perusteet -kurssin (ELPER) ympärille. Pääosin verkkomuotoisena toteutettavaa kurssia on tarjottu lukiolaisille vuodesta 2000 lähtien, ja selkeästi suurin osa kurssin valinneista on ollut poikia. Joitakin vuosi sitten kurssin järjestäjät alkoivat pohtia, miten kurssia voitaisiin muokata niin, että myös tytöt kiinnostuisivat siitä entistä useammin. Katseet kääntyivät kurssin markkinointiin ja sisältöihin.
”Tiesimme, että tytöt tietävät kurssista siinä missä pojatkin. Eivät he kulje koulussa side silmillä, vaan viestissämme täytyi olla jotain sellaista, joka ei vetoa heihin”, toteaa hankkeen projektipäällikkö ja sähkötekniikan tutkijatohtori Johanna Naukkarinen.
Hankkeessa ymmärrettiin, että kuten usein tekniikan alalla, myös ELPER-kurssilla ja sen markkinoinnissa käytettiin tahattomasti sellaista kieltä ja sisältöjä, jotka puhuttelevat useimmiten poikia: fokus saattoi keskittyä esimerkiksi laitteiden teknisiin ominaisuuksiin tai siihen, millaisista komponenteista koneet rakentuvat.
Hankkeesta on valmisteilla tutkimusartikkeli, jonka aineisto viittaa siihen, että eri sukupuolet ovat kiinnostuneita tekniikasta hieman erilaisten syiden takia. Ne asiat, jotka olivat poikien mielestä kaikkein kiinnostavimpia teknologiassa, olivat tytöistä kaikkein vähiten kiinnostavia.
”Jos tiivistää ja yleistää, niin maailmanparantaminen eli ihmisten ja ympäristön tilaan vaikuttaminen on tytöille kiinnostavin asia teknologiassa. Samaan aikaan olemme kuitenkin aika huonoja viestimään, että teknologia on avain maailman parantamiseen”, sanoo Naukkarinen.
Insinööri tarvitsee myös viestintä- ja ryhmätyötaitoja
Hankkeen suurimpia anteja on ollut Naukkarisen mukaan se, että hanketiimin omat silmät ovat avautuneet teknologian ja muiden ammattialojen sukupuolen mukaisen eriytymisen eli segregaation monisyisyydelle.
Naukkarinen toteaa, että yksittäiset teot eivät riitä muuttamaan vahvoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita, mutta ne voivat toimia esimerkkinä ja näin vaikuttaa laajastikin.
Myös ELPER-kurssin mainontaa ja sisältöjä pyritään kehittämään jatkossa niin, että ne huomioisivat kaikkien sukupuolten kiinnostuksenkohteet tasapuolisesti.
Joitain muutoksia on jo tehty. Yksi oleellinen muutos oli, että kurssin itseopiskelujakson ja LUT:issa suoritettavan laboratoriopäivän rinnalle tuotiin käytännön projektityö. Kurssilaiset saavat vapaasti valita, miten he toteuttavat arduino-teknologiaa hyödyntävän työnsä. Siihen voi liittyä esimerkiksi musiikki tai kuvataide. Työhön kuuluu myös tieto- ja viestintäteknologia käyttäminen.
”Halusimme tuoda kurssiin niitä asioita, jotka kiinnostavat tyypillisesti tyttöjä. Projektityöskentely ja viestintä ovat oleellinen osa insinööritoimintaa, ja tutkimuksen valossa tiedämme, että ryhmä-ja kommunikaatiotaidot ovat asioita, jotka kiinnostavat erityisesti tyttöjä”, toteaa Naukkarinen.
NASEVA loppuu heinäkuussa 2019. Naukkarinen lupailee, että hankkeesta saatua tietoa pyritään levittämään hankkeen päätyttyä myös sähkötekniikan osaston ulkopuolelle, esimerkiksi yliopiston viestintään ja opiskelijamarkkinointiin. Hankkeessa toimineet työntekijät ovat myös mukana kouluttamassa LUT:n uusia abilähettiläitä, jotka vierailevat lukioissa syksystä lähtien.
”Insinöörit työskentelevät muuallakin kuin teollisuuslaitoksissa ja tavoittelevat muutakin kuin taloudellista hyötyä. Maailmanparannus kuuluu koko alaan. Seuraavaksi meidän on huolehdittava, että se näkyy riittävän hyvin myös silloin, kun mainostamme alaa uusille opiskelijoille.”
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana heinäkuussa käynnistyneessä Kaikkien teknologia – tytöt käänteentekijöinä -kampanjassa. Kampanjassa ovat mukana myös Naisjärjestöjen Keskusliitto, Shaking Up Tech/Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Tekniikan akateemiset ja Soroptimist International Finland.
MIKÄ SEGREGAATIO?
Opiskelualat ja ammatit ovat eriytyneet Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolen mukaan. Ilmiötä kutsutaan segregaatioksi.
Esimerkiksi naisten osuus kaikista tekniikan alalle kouluttautuneista on Suomessa 16,2 prosenttia, ja vastaavasti miesten osuus terveys- ja hyvinvointialan koulutuksen saaneista on 12,7 prosenttia. (Lähde: SVT: Väestön koulutusrakenne 2017)
Suomalaisista palkansaajista vain 9,3 prosenttia sijoittuu tasa-ammatteihin eli aloille, joilla on tasaisesti (40-60 prosenttia) miehiä ja naisia. (SVT: Työssäkäynti 2016).
Segregaatio ylläpitää sukupuolten välistä palkkaepätasa-arvoa ja vaikuttaa myöhemmin myös eläkkeisiin. Lisäksi se muun muassa jäykistää työmarkkinoita ja ylläpitää sukupuolirooleja.
Johanna Naukkarinen