(Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa käytyyn keskusteluun. Kirjoitusta ei julkaistu.)
Kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anna-Maja Henriksson nostivat esille (HS 29.5.) arvokkaita näkökulmia rokotusohjelmaa täydentävien rokotteiden Kela-korvattavuudesta. Olemme heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että ideaalimaailmassa kansalaisille kaikkein tasa-arvoisinta olisi, jos kaikki uudet rokotteet pääsisivät rokotusohjelmaan mahdollisimman nopeasti. Reaalimaailma on kuitenkin toinen. Jo nyt rokotusohjelman ulkopuolella ovat esimerkiksi pneumokokki-, vesirokko-, vyöruusu-, puutiaisaivotulehdus-, influenssa-, hepatiitti- ja papilloomavirusrokotteet. Kuitenkin kaikki myyntiluvan saaneet rokotteet ovat tehokkaita ja yksilöille turvallisia. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että niistä on hyötyä sekä yksilölle
että yhteiskunnalle.
Nykytilanteessa suomalaiset joutuvat itse kustantamaan rokotusohjelmaa täydentävät rokotteet täysimääräisesti. Näitä rokotteita hankkivatkin ne, joilla on varaa ja ennen kaikkea tietoa. Nykyinen tilanne on kansalaisten kannalta erittäin epätasa-arvoinen. Onkin vaikea ymmärtää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. Stakes ja Kansanterveyslaitos) asiantuntijoiden näkemystä (HS 5.6.), jonka mukaan täydentävien rokotteiden Kela-korvattavuus lisäisi kansalaisten epätasa-arvoisuutta vielä nykytilanteesta. Tasa-arvoisuuden näkökulmasta rokotteet eivät korvattuna eroaisi muista reseptilääkkeitä, joille Kela-korvattavuus on mahdollista. Rokotteiden ja lääkkeiden ero on siinä, että rokotteilla ehkäistään sairautta ja lääkkeellä sitä hoidetaan.
Lasten rokottaminen pitää turvata jatkossakin rokotusohjelmassa. Rokotteet eivät nykymaailmassa kuitenkaan ole enää yksin lasten, vaan myös nuorten, aikuisten ja vanhusten asia. Perinteisten nopeasti tartunnan jälkeen puhkeavien lastentautien lisäksi rokotteilla voidaan ehkäistä sellaisia sairauksia, jotka kehittyvät vuosien kuluessa tartunnasta. Väestötason lisäksi rokotteita on tarkasteltava siis myös yksilöiden näkökulmasta. Yhteiskunnan tehtävänä on kannustaa kansalaisia pitämään huolta terveydestään, myös yksilötasolla.
Naisjärjestöjen Keskusliitto vaati jo keväällä 2008 hallitukselta pikaista esitystä rokotteiden Kela-korvattavuudesta. Myös useat asiantuntijalääkärit ja järjestöt ovat kannattaneet Kela-korvattavuutta rokotusohjelmaa täydentäville rokotteille. Pohjoismaista Ruotsissa ja Tanskassa korvattavuutta käytetään jo rokotusohjelman täydentäjänä.
Suomen sairasvakuutuslakia on muutettava niin, että yleiseen rokotusohjelmaan kuulumattomat lääkärin määräämät rokotteet voivat saada Kela-korvattavuuden. Tämä tukee ja täydentää yleistä rokotusohjelmaa, jota tulee kehittää määrätietoisesti. Muutoksen valmistelu pitää aloittaa pikaisesti. Samalla on varmistettava riittävä terveysvalistus ja resursointi rokotusten antamiseen mm. kouluterveydenhuoltoon.
Tuula Ahola, varapuheenjohtaja
Leena Ruusuvuori, pääsihteeri