Naisjärjestöjen Keskusliiton kommentit ulkoministeriön kansalaisjärjestökuulemiseen YK:n ihmisoikeusneuvostosta 5.9.2022

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 51. istunnossa 12.9.–7.10.2022.

Haasteellisessa ihmisoikeustilanteessa on tärkeää, että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet YK:n ihmisoikeusneuvostossa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien osalta ja että Suomi systemaattisesti edistää niitä kaikissa tilanteissa. Suomi on sitoutunut pitkäjänteisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja sukupuolten tasa-arvo on keskeisessä osassa Suomen ihmisoikeusneuvostotyötä. Sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen tulisikin läpileikata työ ihmisoikeusneuvostossa. Samalla Suomi voi määrätietoisesti vastata meillä ja maailmalla kasvavaan anti-gender-liikkeen muodostamaan uhkaan, joka kaventaa ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Tukemalla määrätietoisesti naisten oikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia Suomi voi lunastaa paikkansa kansainvälisenä ihmisoikeuksien puolustajana.

Ilmastonmuutos ja alkuperäiskansat

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat sukupuolittuneita ympäri maailmaa, joten ilmastonmuutoksen ja siihen varautumisen sukupuolivaikutukset on otettava huomioon niin meillä kuin maailmalla.
Sukupuolinäkökulma tulee valtavirtaistaa ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Kansainväliset sitoumukset velvoittavat, että sukupuoli huomioidaan ilmastonmuutokseen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvässä päätöksenteossa. Yhtä lailla ilmastonäkökulma on kytkettävä tasa-arvopolitiikkaan.
Ollakseen uskottava ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan toteuttaja Suomen on pidettävä erityistä huolta ihmisoikeuksien toteutumisesta kotimaassa.
Saamelaiset ovat yhä alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.
Saamelaisiin kohdistuneen ja kohdistuvan syrjinnän ja oikeuksien loukkausten selvittämisessä totuus- ja sovintokomissiolla on erittäin keskeinen rooli. Komissio on ollut keskeinen saamelaisten oikeuksia tukeva hanke tällä hallituskaudella, ja on välttämätöntä, että prosessin jatko turvataan, myös hallituksen vaihtuessa.
Luottamuksen rakentaminen ja resurssien turvaaminen komission työssä on välttämätöntä.
Sukupuolen lisäksi esimerkiksi alkuperäiskansaan kuuluminen lisää syrjinnäksi ja vihapuheen kohteeksi joutumisen riskiä. Saamelaiset naiset, jotka kuuluvat myös esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön tai ovat vammaisia, ovat erityisen korkeassa riskissä joutua syrjityiksi.
Saamelaiset naiset ovat yleensä vielä näiden ryhmien miehiä voimakkaammin aliedustettuina yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja voivat kohdata erityisiä haasteita demokraattisessa osallistumisessa. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ vaatii intersektionaalista työotetta: Saamelaiskäräjät ja YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän vastaisen sopimuksen toteutumista valvova CEDAW-komitea ovat nostaneet esille turvakotien puuttumisen saamelaisten kotiseutualueilla.
SAAMI – saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -tutkimushanke on selvittänyt, miten ilmastonmuutosta käsittelevissä ohjelmissa on huomioitu saamelaisten osallisuus ja saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Saamelaisten maininnat ovat yleisellä tasolla ja osallistuminen ilmastonmuutosohjelmien valmisteluun on ollut vähäistä. Siksi hanke ehdottaa, että saamelaisten osallisuutta ilmastoa koskevaan päätöksentekoon tulee kehittää ja lisätä vuorovaikutusta saamelaisten ja ilmastotutkijoiden välillä yhteisen asiantuntijaelimen avulla.
Naiset, nuoret ja eri vähemmistöihin kuuluvat saamelaiset on otettava huomioon saamelaisia kuultaessa
Ilman naisten osallistumismahdollisuuksia ilmastotoimien vaikuttavuus vaarantuu ja ne voivat jopa vahvistaa olemassa olevia epätasa-arvoa tukevia rakenteita. Naisten asema on välttämätöntä ottaa huomioon ilmastonmuutostyössä ja ilmastorahoituksessa sen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja kestävyyden varmistamiseksi. (VTT 2021.)

Feministinen ulkopolitiikka tukemaan ihmisoikeusneuvostotyötä

Feministisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käyttöönotto olisi Suomelle työkalu edistää naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia systemaattisesti.
Feministinen ulkopolitiikka mahdollistaisi tasa-arvon tavoitteiden, keinojen, mittarien ja seurannan kehittämisen koko ulkoasiainhallinnolle ja tukisi näin myös Suomen toimintaa ihmisoikeusneuvostossa.
Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta IONK suosittelee, että ulkoministeriö sitoutuu sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään ulkopolitiikkaan (feminist foreign policy, FFP) ja laatii sitä varten strategian, johon sisältyy tavoitteet, seurantajärjestelmä ja raportointi.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on vastannut suositusten valmistelusta yhteistyössä IONK:n kanssa.
Suositusten tarkoituksena on toimia työvälineenä, jonka avulla sitoumukset ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi voidaan viedä ulkopolitiikan työhön ja tavoitteisiin.
Ulkoministeriö suunnittelee järjestävänsä feminististä ulkopolitiikkaa käsittelevän tilaisuuden syksyn aikana Säätytalolla. Ulkoministeri Pekka Haavisto lupasi keväällä teettää selvityksen ulkoministeriön eri edustustojen sukupuolten tasa-arvon toimista viime vuosina.

Afganistanin naisten ääni

On tärkeää, että Suomi on valmis ottamaan johtoroolin vaikeidenkin asioiden käsittelyssä ja konkretisoimaan temaattista työtä, kuten naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumista, esimerkiksi Afganistanin kontekstissa.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi päätöslauselmatyön johtamista, temaattisten ja alueellisten erityisraportoijien perustamista, tiedonkeruumatkoja tai seurantamekanismien kehittämistä.
Suomen tulee rohkeasti pitää esillä Afganistanin naisten asemaa.
YK:n Afganistanin ihmisoikeuksien erityisraportoijan mandaattia tulee jatkaa ja naisten oikeuksien tulee olla ihmisoikeuksien erityisraportoijan mandaatissa prioriteettina.
Amnesty Internationalin tuoreen raportin mukaan Turkin ja Iranin viranomaiset ovat toistuvasti käännyttäneet rajan ylitystä yrittäneitä afganistanilaisia takaisin antamatta heille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Tämä on kansainvälisen oikeuden vastaista, ja kansainvälisen yhteisön on varmistettava, että jokaisen oikeus hakea turvapaikkaa toteutuu.
Afgaaninaisten omaa ääntä on kuultava. Tämän afgaaninaisvaikuttajat ovat toistuvasti tuoneet esiin. Ympäri maailmaa diasporassa vaikuttaa useita huomattavia afgaanivaikuttajanaisia, jotka ovat valmiita edistämään maan naisten oikeuksien tilannetta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto teettää syksyn aikana katsauksen, joka tuo ensimmäistä kertaa esille Afganistanin naistenoikeusaktivistien kokemuksia Suomen kriisinhallinnasta (ml. siviilikriisinhallinta ja tuki humanitaaristen ja kehitysjärjestysten toiminnalle) viimeisten 20 vuoden ajalta. Siviilikriisinhallinnassa Afganistanissa erityishuomion kohteiksi nostettiin ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmat, mutta tilanteesta ei ole vielä luotu katsausta Afganistanin naisten näkökulmasta.
Katsaus selvittää samalla, miten naisten oikeuksia rajoitetaan nyt kun Taliban on ollut vallassa vuoden.
Talibanin valtaannousun jälkeen 2021 naisten oikeutta tehdä työtä on kavennettu rajusti, tyttöjen yläasteet ja lukiot on suljettu eivätkä naiset saa liikkua ilman miespuolista saattajaa.
Katsauksen rahoittaa ulkoministeriö.
Katsaus on osa kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan suosituksia, joiden avulla neuvottelukunta haluaa vauhdittaa Suomen ulkopolitiikan tasa-arvotavoitteita.
Raporttia varten haastatellaan afgaaninaisvaikuttajia, jotka ovat toimineet yhdessä suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten kanssa. Haastateltavien joukossa on poliitikkoja, järjestö- ja ihmisoikeusaktiiveja, naispoliiseja, naistoimittajia sekä naistuomareita ja -syyttäjiä.
Osa haastateltavista on paennut maasta ja osa on jäänyt kotimaahansa.
Katsauksessa kuullaan myös afgaaninaisten toiveet EU:lle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle, jonka jäsen Suomi on.
Afganistanin naisten ääni -katsaus julkaistaan ja luovutetaan ulkoministeri Pekka Haavistolle alkuvuonna 2023.

SRHR ja anti-gender

Anti-gender-liike vastustaa naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ympäri maailmaa, tästä esimerkkinä Puolan ja USA:n kiristyneet aborttilait.
Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mukaan lukien oikeus aborttiin, on pidettävä esillä ja niitä on puolustettava.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on koonnut kattavan anti-gender-tietopaketin, jossa käsitellään liikehdinnän toimintatapoja, juuria ja rahoitusta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto myös järjesti yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa Naisjärjestöt tasa-arvolla taantumusta vastaan – anti-gender-liikehdintä Suomessa ja EU:ssa –tilaisuuden 11.4.2022 Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella.

Turkki

Turkin syyttäjä vaatii maan suurimman naisjärjestön We Will Stop Femicide:n lopettamista. Naisjärjestöjen Keskusliitto otti tähän kantaa 21.4.2022
Järjestö sai 2021 työstään Suomen valtioneuvoston kansainvälisen IGEP-tasa-arvopalkinnon. Järjestön arvion mukaan Turkissa tapettiin viime vuonna 416 naista sukupuolensa takia.
Vaatimuksen taustalla on tasa-arvoa ja naisten ihmisoikeuksia vastustava anti-gender-liikehdintä. Turkin vetäytyminen Istanbulin sopimuksesta 2021 liittyy samaan ilmiöön.
Kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa. Kuten ylivaalikautisessa kehityspoliittisessa selonteossa mainitaan, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen edellyttää Suomelta globaalia vaikuttamistyötä.
Suomi on ansioitunut ihmisoikeusperustaisella ulkopolitiikallaan ja puolustanut erityisesti SRHR-oikeuksia, minkä vuoksi meillä on velvollisuus nostaa vaikeitakin teemoja esiin.
Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista.

Ukrainan tilanne ja Naiset, rauha ja turvallisuus 1235 -päätöslauselma

Ukrainan sota on tehnyt YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 -päätöslauselmasta Euroopassa ajankohtaisemman kuin koskaan. Suomen vahvalle kansainväliselle työlle naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi on erityistä tarvetta Ukrainaan kohdistuvan sotilaallisen konfliktin keskellä.
Seksuaaliväkivaltaa on käytetty Ukrainassa systemaattisesti sodankäynnin välineenä, ja seksuaaliväkivalta on myös muuten yleistynyt ukrainalaisessa yhteiskunnassa. Kyse on sotarikoksista ja seksuaalirikoksista, ja Suomen on tuettava kaikin keinoin näiden rikosten dokumentointia, tutkintaa ja tuomitsemista. Seksuaaliväkivallan uhrit tarvitsevat erityistä tukea niin terveydenhoidon kuin psykososiaalisen tuen osalta. Erityisen tärkeää on huolehtia väkivaltaa kokeneiden seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, mukaan lukien oikeudesta aborttiin.
Naisten roolia rauhanrakentajina- ja neuvottelijoina on tärkeää korostaa 1325-päätöslauselman mukaisesti. Suomen on aktiivisesti edistettävä sitä, että naiset ovat mukana kaikissa neuvottelupöydissä, jossa päätetään heitä koskevista asioista. Ukrainan konfliktissa naisten määrä neuvottelupöydissä ja mediassa on ollut toistaiseksi pieni.
Naiset ja tytöt tulee huomioida humanitaarisen avun kohdistamisessa, ja sukupuolinäkökulma tulee valtavirtaistaa kaikkiin kansainvälisiin avustusohjelmiin. Kansainvälisen yhteisön on tärkeää monitoroida ihmisoikeustilannetta Ukrainassa naisten ja tyttöjen näkökulmasta sekä tukea kansalaisyhteiskuntaa kaikin keinoin.
Ukrainan tilanteeseen vastaamiseen tarvitaan alueellinen 1325-toimintaohjelma (regional action plan, RAP).

Uiguurien tilanne

Uiguurien maailmakonferenssi ja sen naisten komitea on kiertänyt Euroopassa ja tuonut esiin ihmisoikeusloukkaukset ja naisten raportoiman seksuaaliväkivallan.
Suomen jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa tuo lisää vastuuta kiinnittää huomiota myös uiguurien ahdinkoon. Uiguurien tilannetta on tärkeää pitää esillä kaikilla kansainvälisillä foorumeilla.
Kolme miljoonaa uiguuria on uudelleensijoitusleireillä etnisen ja uskonnollisen taustansa perusteella. Uiguurinaiset kohtaavat jatkuvasti pakkoavioliittoja, pakkosterilisointeja, raiskauksia ja kidutusta.
Erityisesti uiguurinaiset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja tilanne on kestämätön.
Uusi tietovuoto antaa uutta tietoa ja valokuvatodisteita Kiinan tavasta sortaa islaminuskoista vähemmistökansaa Xinjiangin maakunnassa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Saara-Sofia Sirén Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri

Lisätietoja:

Terhi Heinilä, pääsihteeri, puh. 0405305544, [email protected]

Annika Hinkkanen, vaikuttamisen asiantuntija, puh. 0503373750, [email protected]

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.