Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävä ulkopolitiikka (Feminist Foreign Policy, FFP)
Suomi valittiin YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi 2022–2024. Sekä Suomen kampanjassa että neuvoston työssä prioriteettina ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, joihin kohdistuu heikentämispyrkimyksiä ympäri maailmaa. Ulkoministeri Pekka Haavisto on korostanut kansalaisyhteiskunnan kuulemista ihmisoikeusneuvoston työssä. Suomen vahva kansainvälinen ja julkinen sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen edellyttää systemaattista lähestymistapaa ja tavoitteenasettelua ulkoasiainhallinnossa ja koko valtioneuvostossa. Naisten oikeuksien asiantuntija ja Suomen suurin naisjärjestö Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää feministisen ulkopolitiikan käyttöönottamista tasa-arvotyön systematisoimiseksi ja tavoitteellistamiseksi Ruotsin, Ranskan, Kanadan ja Meksikon tavoin.
Suomi on edistänyt ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa ja on painottanut muun muassa vammaisten naisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien naisten oikeuksia. Vaikka Suomi korostaa naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa ulkopolitiikassaan, maalta puuttuu ulkopolitiikan tasa-arvotyötä ohjaava strategia ja toimintasuunnitelma. Tällöin systemaattinen, seurattava ja resurssiviisas tasa-arvotyö on haastavaa.
Feministiseen ulkopolitiikkaan sitoutuneita maita
Ruotsissa feministinen ulkopolitiikka tarkoitti henkilöstön laajaa kouluttamista ja osallistamista, edustustojen konkreettisia tasa-arvotekoja, resursoinnin uudistamista, toimintasuunnitelmia sekä raportoinnin ja vaikuttavuuden tehostamista. Työtä ohjaa vaalikaudet ylittävä strategia. Naisten yhtäläiset oikeudet, naisten edustus erityisesti johtotehtävissä ja naisten tasa-arvoinen toimeentulo ovat ulkopolitiikan keskiössä, ja sukupuolivaikutusten arviointi on integroitu koko ulkoasianhallintoon.
Ranskalla on meneillään kolmas sukupuolten tasa-arvon strategia, joka kattaa vuodet 2018–2022. Ranska raportoi työstään systemaattisesti ja kouluttaa laajasti virkahenkilöitään sukupuolten tasa-arvoon. Ranskan feministinen diplomatia sisältää indikaattoreita, joilla kehitystä voidaan mitata.
Kanadan feministinen visio on köyhyyden poistaminen ja rauhanomaisemman, inklusiivisemman ja vauraamman maailman luominen. Kanada on koordinoinut naisten oikeuksien edistämisen esimerkiksi kauppapolitiikkaan, jossa sukupuolen valtavirtaistaminen on ollut käytössä 2017 lähtien.
Meksiko sitoutui vuonna 2020 intersektionaaliseen naisten oikeuksien edistämiseen ulkopolitiikassaan. Myös maan ulkoasiainhallinnossa pyritään sukupuolten tasa-arvoon ja seksuaalisen häirinnän estämiseen. Ranska ja Meksiko olivat Generation Equality -foorumeiden 2021 järjestäjämaita.
Espanjan 2021 lanseeraamassaan feministisessä ulkopolitiikassa keskitytään ulkoasiainhallinnon osallistamiseen, sitoutuneeseen johtajuuteen, liittoumien rakentamiseen sekä intersektionaalisuuteen ja monimuotoisuuteen. Työkaluiksi otetaan esimerkiksi sukupuolisensitiivisyyden valtavirtaistaminen ulkopolitiikkaan, kahdenvälinen, alueellinen ja multilateraalinen diplomatia, Euroopan unioni sekä ulkoasiainhallinnon tasa-arvosuunnitelmat.
2021 lopussa julkaistussa Saksan uudessa hallitussopimuksessa hallitus sitoutuu ”feministisen ulkopolitiikan mukaisesti” vahvistamaan naisten ja tyttöjen oikeuksia, resursseja ja edustusta maailmanlaajuisesti. Kolmen R:n periaatteen lisäksi se aikoo edistää sukupuolen moninaisuutta.
Sukupuolten tasa-arvo on näissä maissa läpileikkaava tavoite, joka on määritelty mitattavasti. Sen edistämiseen on identifioitu konkreettiset keinot, joita mitataan ja joista raportoidaan säännöllisesti. Tasa-arvoa edistetään koordinoidusti, jolloin tiedonvaihto lisääntyy ja voimavaroja on helpompi suunnata. Maat ovat naisten oikeuksien kansainvälisiä asiantuntijoita.
Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ihmisoikeusperustaisessa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo on myös ihmisoikeusperustaisen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen tavoite. Suomen hallitusohjelman ulkopoliittisissa linjauksissa todetaan: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sen keskeisenä tavoitteena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista.” Ulkoministeriön strategisissa painopisteissä ”Ulkoasiainhallinto tehostaa työtä tyttöjen ja naisten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi, ml. kansainvälisten toimijoiden työtä tukemalla sekä vaikuttamistyön että resursoinnin keinoin.”
Ulkoministeriön kehityspolitiikan yksi päätavoite on naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet. Kehitysyhteistyössä otetaan huomioon läpileikkaavat tavoitteet, joita ovat sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, erityisesti vammaisten ihmisten asema, ilmastokestävyys ja vähäpäästöinen kehitys. Toiminnasta raportoidaan säännöllisesti ja sen vaikuttavuutta arvioidaan. Kuten ylivaalikautisessa kehityspoliittisessa selonteossa mainitaan, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen edellyttää Suomelta globaalia vaikuttamistyötä. Tätä edistäisi Suomen näkyvä sitoutuminen feministiseen ulkopolitiikkaan.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko painottaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa. Tasa-arvon, ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, rauhan, vapauden ja yhdenvertaisuuden edistäminen on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohja.
Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko painottaa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. Suomen kansainvälisessä ihmisoikeustoiminnassa korostetaan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä haavoittuvimpien väestöryhmien oikeuksia.
Suomi on sitoutunut myös Agenda2030-tavoitteissa edistämään sukupuolten tasa-arvoa läpileikkaavasti. Nimenä feministinen ulkopolitiikka saattaa tuntua vieraalta, mutta konkreettisiin tekoihin Suomi on jo sitoutunut.
Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan alainen sukupuolten tasa-arvoryhmä on koostanut neuvottelukunnalle suosituksia, joilla Suomi voi toteuttaa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia edistävää ulkopolitiikkaa nykyistä selvemmin ja systemaattisemmin. Suositusten tarkoituksena on toimia työvälineenä, jonka avulla sitoumukset ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi voidaan viedä ulkopolitiikan työhön ja tavoitteisiin.
Sukupuolten tasa-arvoa edistävällä ulkopolitiikalla (Feminist Foreign Policy, FFP) ryhmä tarkoittaa tasa-arvotavoitteisiin pyrkimisen systematisointia koko ulkoasiainhallintoa läpileikkaavasti. Suositusten tavoitteena on tukea tätä työtä suosittamalla selkeiden ja mitattavien tasa-arvotavoitteiden määrittelyä, konkreettisten keinojen tunnistamista niihin pääsemiseksi, sekä edistymisen mittausta ja raportointia osana ulkoasiainhallinnon ohjausjärjestelmää.
Vähimmäistaso kuvastaa toimenpiteitä, jotka toteutuessaan vauhdittavat Suomen ulkopolitiikan tavoitteita naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi. Vähimmäistason toimenpiteet ovat konkreettisia ja toteutettavissa lyhyellä tähtäimellä. Tavoitetaso tarkoittaa läpileikkaavia laajempia toimia, joita feministiseen ulkopolitiikkaan sitoutuneet maat tekevät pitkällä tähtäimellä.
Käsitteiden määrittely
Feministinen ulkopolitiikka. Sukupuolten tasa-arvoa läpileikkaavasti, intersektionaalisesti ja ihmisoikeusperustaisesti edistävä ulkopolitiikka. Tasa-arvon edistäminen sisältyy läpileikkaavasti kaikkiin ulkopolitiikan osa-alueisiin budjetoinnista toiminnan tavoitteisiin.
Sukupuolten tasa-arvo. Eri sukupuolilla on tosiasiallisesti samat oikeudet ja mahdollisuudet.
Naisten oikeudet. Naisten ja tyttöjen yhtäläiset oikeudet. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen mukaan ”kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan ja jokaisella on oikeus nauttia julistuksessa mainittuja oikeuksia ja vapauksia ilman minkäänlaista erottelua, mukaan lukien sukupuoleen perustuva erottelu.”
Ihmisoikeusperustaisuus. Ihmisoikeuksien johdonmukainen sisällyttäminen toimintaan ja sen tavoitteisiin. Tällaisessa toiminnassa ihmisoikeuksiin sitoudutaan niitä tukien, kunnioittaen ja edistäen.
Intersektionaalisuus. Risteävien ja toinen toisiinsa vaikuttavien valtaerojen huomiointi. Ihmisen asemaan ja syrjintäriskiin yhdessä vaikuttavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti, toimintakyky, etninen tausta, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen. Erityisen
tärkeää on huomioida haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen riski joutua syrjityksi.
IONK:n esitykset ulkoministeriölle
- Ulkoministeriö sitoutuu sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään ulkopolitiikkaan (Feminist Foreign Policy, FFP)
- Ulkoministeriö aloittaa ulkosuhteita koskevan tasa-arvostrategian- ja suunnitelman laatimisen, johon sisältyy koko ulkoasiainhallintoa koskevat, läpileikkaavat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä seurantajärjestelmä, indikaattorit ja raportointi
- Valitaan suurlähettiläspäivien 2022 teemaksi sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet
- Perustetaan ulkoministeriöön kokoava tasa-arvopolitiikan yksikkö
- Ulkoministeriö pyytää kansalaisjärjestöiltä Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-rinnakkaisraporttia Afganistanin naisten tilanteesta ja rahoittaa sen
- Tilataan ulkopuolisen teettämä selvitys Suomen ulkopolitiikasta yhteistyössä esimerkiksi UN Womenin kanssa: miten Suomen ulkosuhteissa toteutuu sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeudet nykytilassa
- Kartoitetaan koulutustarpeet ja kasvatetaan määrätietoisesti resursseja tasa-arvotyöhön kaikilla ulkoministeriön osastoilla
Vähimmäistaso
- Tuetaan edustustojen ja ulkoasianhallinnon rakenteellista työtä: kirjataan sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet konkreettisin tavoittein mukaan lähetystöjen vuosisuunnitelmien tavoitteisiin
- Nimetään yhteyshenkilöt (focal points), jotka varmistavat sukupuolten tasa-arvon integroinnin omaan yksikköönsä/ministeriöön. Arvioidaan sisäisesti, miten ihmisoikeusperustaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toimii, esim. päivä, jossa arvioidaan toimintaa (focus moment)
- Raportoidaan työstä, jotta selviää, kuinka paljon voimavaroja tarvitaan ihmisoikeustyöhön
- Tuetaan paikallisia naisten oikeuksien puolustajia, seurataan tilannetta, luodaan yhteys paikallisiin kansalaisjärjestöihin
- Ulkoministeriön kaikille osastoille annetaan koulutusta sukupuolten tasa-arvosta ja naisten oikeuksista
- Määritellään monenvälisen yhteistyön tasa-arvotavoitteet järjestökohtaisesti
Tavoitetaso
- Jatketaan kaksoisstrategian käyttöä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi: läpileikkaavia teemoja ja kohdennettuja toimenpiteitä
- Otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi
- Tehdään tasa-arvotavoitteista ministeriöitä ja edustustoja velvoittavia
- Tasa-arvo kytketään kansainvälisen ilmastopolitiikan osa-alueisiin, laajennetaan kaksinapaista sukupuolikäsitystä (intersektionaalinen työote)
- Huomioidaan ilmastorahoituksen ja biodiversiteetin tasa-arvovaade (selkeät kriteerit tasa-arvon huomioimiseksi, esimerkiksi Ruotsissa rahoituksen yhtenä ehtona on tasa-arvon huomiointi, ilmastopolitiikkaa tulee arvioida säännöllisesti tasa-arvonäkökulmasta) sekä koronapandemian aiheuttama tasa-arvon takapakki globaalisti
IONK:n päätös tasa-arvotyöryhmän perustamisesta 2020
Ulkoministeriön yhteydessä toimiva kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta IONK päätti 16.6.2020 asettaa työryhmän valmistelemaan neuvottelukunnalle ehdotuksen feministiseen ulkopolitiikkaan sitoutumisen suosituksista ulkoministerille. Työryhmään osallistuminen oli mahdollista kaikilla IONK:n jäsenillä, varajäsenillä ja asiantuntijoilla. IONK:n varajäsen Terhi Heinilä toimi ryhmän puheenjohtajana.
Valmisteluun ovat osallistuneet seuraavat IONK:n jäsenet, varajäsenet sekä heidän edustajansa:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, IONK; kansanedustaja
Terhi Heinilä,IONK:insukupuolten tasa-arvon työryhmän puheenjohtaja; pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Atik Ali, varatuomari, Ihmisoikeusjaoston puheenjohtaja
Ossi Heinänen, pääsihteeri ja Hanna Wendelin, vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi
Katja Ilppola, Expert (South Asia), ja Elina Vuola, Expert (East Africa), KIOS Foundation
Leena Kumpulainen, ulkomaan ohjelmajohtaja, Suomen Pakolaisapu
Niina Laajapuro, ihmisoikeustyön johtaja, Amnesty International Suomen osasto
Anu Tuukkanen, asiantuntija, ihmisoikeuspuolustajat ja maakohtainen työ, Amnesty International Suomen osasto
Lisäksi kokouksissa läsnä on ollut ulkoministeriöstä
Katri Viinikka, tasa-arvosuurlähettiläs
Saara Heinola, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö
Aurora Saares, vastuuvirkamies, IONKin sihteeri, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö
Työryhmän sihteerinä on toiminut Annika Hinkkanen, vaikuttamisen koordinaattori, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja valmisteluun on osallistunut Johanna Mantere, Eva Biaudet’n eduskunta-avustaja. Mukana kokouksissa (osin) Naisjärjestöjen Keskusliitosta ovat olleet projektipäällikkö Liisa Ketolainen ja vaikuttamisen suunnittelija Merja Kähkönen.
IONK-neuvottelukunta käsitteli ja hyväksyi esityksen kokouksessaan 22.2.2022.