Miljonääriavaruus, promopuheet ja painoton tasa-arvo – viime viikon “kaikkien aikojen ensimmäinen naisten ryhmäavaruuslento” oli medianäkyvyyden juhlaa. Mutta samalla kun tunnetut naiset julistivat historiallista hetkeä avaruudessa, maan kamaralla miljoonat tytöt ja vähemmistöt kamppailevat saadakseen edes puhelimen, jolla pääsee nettiin.
Kansainvälinen Girls in ICT -päivä muistuttaa, että todellinen tasa-arvo ei synny avaruustempauksilla – vaan siellä, missä digitaaliset ovet ovat usein edelleen kiinni.
Spektaakkeli vai suunnanmuutos?
Tasan 11 minuuttia.
Niin kauan kesti viime viikolla, kun ryhmä tunnettuja naisia — muun muassa artisti Katy Perry, Jeff Bezosin puoliso Lauren Sánchez ja juontaja Gayle King — lensi avaruuden rajamaille yksityisellä Blue Origin -avaruuslennolla. He julistivat lennon olevan historiallinen askel naisten voimaantumiselle: naiset pystyvät mihin vain, tulevaisuus kuuluu meille.
Mutta tätä niin sanottua tasa-arvosaavutusta varjostaa moni ristiriita.
Samaan aikaan kun Katy Perry markkinoi tulevaa kiertuettaan painottomassa tilassa, maapallon kamaralla todellisuus näyttää toisenlaiselta:
- NASA on joutunut poistamaan verkkosivuiltaan “first woman and person of color on the moon” -ohjelmat Trumpin uusien direktiivien takia.
- Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on kaventamassa naistutkimuksen rahoitusta, lopettamassa laajamittaisia terveysohjelmia ja kaventamassa tutkimusvapautta.
- Ilmastokriisi uhkaa hyvän terveyden keskeisiä osatekijöitä – puhdasta ilmaa, turvallista juomavettä, ravitsevaa ruokaa ja turvallista suojaa.
Yhä useampi kysyykin aiheellisesti: onko miljardibisnekseksi paisunut avaruusturismi todella hyvä keino edistää teknologia-alan sukupuolten tasa-arvoa? Vai onko kyse sittenkin vain kalliista markkinatempusta, joka vie huomion pois siitä, missä todellinen työ on vielä tekemättä?
Digitaalinen eriarvoisuus ei ole historiaa
Kansainvälinen Girls in ICT -päivä muistuttaa, että todellinen digitaalinen osallisuus ei synny ylellisistä avaruuslennoista, vaan arjen sinnikkäästä työstä: koulutuksesta, saavutettavuudesta ja turvallisesta digitaalisesta ympäristöstä.
Vaikka teknologia tarjoaa tytöille, naisille ja vähemmistöille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, jakautuvat ne edelleen epätasaisesti useilla tasoilla.
Toisaalla naiset käyttävät nettiä 15 % harvemmin kuin miehet, tarkoittaen, että maailmassa on 265 miljoonaa naista vähemmän verkossa kuin miestä. Toisaalla naisiin kohdistuva digitaalinen väkivalta on ilmiöitynyt normaaliksi osaksi arkea. Kansainvälisesti naisten osuus STEM-alojen tutkinnon suorittaneista on vain 35 %, mikä on pysynyt ennallaan viimeiset kymmenen vuotta. Tällä hetkellä tekoälyn kehittäjistä maailmanlaajuisesti vain 22 % on naisia ja eri tekoälyjärjestelmät toistavat yhteiskunnan syrjiviä vinoumia.
Teknologian rooli yhteiskunnassa kasvaa – ja sen mukana myös riski siitä, että vanhat syrjinnän muodot paketoidaan uusiin kuoriin. On helppo julkaista juhlapuheita tytöille ja vähemmistöille digitaalisesta tulevaisuudesta, mutta vaikeampi varmistaa, että heillä todella on siihen pääsy.
Vaikka Blue Originin lennolla kaikki astronautit olivat naisia, kyse ei ollut tiedemissioista vaan kaupallisesta avaruusturismista. Yksi istumapaikka maksaa 150 000 dollaria ennakkomaksuna – varsin rajattu unelma suurimmalle osalle maailman tytöistä.
Tasa-arvo ei synny siitä, että tytöt pääsevät mukaan promokuviin avaruussukkuloiden kylkeen. Se syntyy siitä, että tytöt ovat mukana koodaamassa ohjelmistoja, säätämässä lakeja, kehittämässä teknologioita ja muutamassa järjestelmiä sisältäpäin.
Tasa-arvoinen digitaalinen muutos tarkoittaa oikeaa osallisuutta – ei vain symbolista mukanaoloa.
Suomella on mahdollisuus ja vastuu
Suomessa meillä on mahdollisuus näyttää maailmalle esimerkkiä. Meillä on hyvä teknologinen infrastruktuuri, laaja internetin saatavuus sekä vahva “tasa-arvon mallimaan” identiteetti. Lisäksi olemme erityisesti peliteknologian edelläkävijöitä maailmanlaajuisesti.
Silti naiset muodostavat edelleen vähemmistön teknologia-alalla. Nuoret tytöt kiinnostuvat kyllä koodaamisesta ja robotiikasta, mutta tipahtavat usein matkalla pois — osittain siksi, että he eivät näe riittävästi roolimalleja, eivätkä koe ympäristöä omakseen.
Lisäksi verkkohäirintä, yksityisyyden rikkominen ja datan väärinkäyttö koskettavat erityisen usein tyttöjä ja vähemmistöjä vähentäen alan kiinnostavuutta. Jotta digitaalinen muutos olisi aidon inklusiivinen, meidän tulee varmistaa päätöksentekijöiden moninaisuus, luoda oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä teknologisia ratkaisuja sekä tehdä verkosta turvallisempi paikka kaikille.
Girls in ICT -päivän tämän vuoden teema ”for inclusive digital transformation” on muistutus siitä, että digitaalinen muutos ei ole automaattisesti oikeudenmukainen. Se on tehtävä tietoisesti sellaiseksi.
Juhlitaan niitä, jotka tekevät tätä työtä joka päivä: opettajia, ohjelmistokehittäjiä, järjestötoimijoita, tutkijoita ja aktivisteja. Juhlitaan ennen kaikkea tyttöjä ja nuoria naisia, jotka unelmoivat koodaamisesta, tekoälyn kehittämisestä tai uudenlaisten sovellusten rakentamisesta – ei siksi, että he pääsisivät 11 minuutiksi avaruuden rajalle, vaan siksi, että he muokkaavat koko meidän yhteistä tulevaisuuttamme.
Teknologia voi olla voimaantumisen väline, mutta vain jos varmistamme, että kaikki saavat siihen avaimet käsiinsä.
Katri Jalonen
Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen koordinaattori ja Generation Equality -nuortenryhmän jäsen.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.