Hyppää sisältöön

13. Helvi Sipilä -seminaari: Rural Women in a Changing World 12.3.2018

Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä oli mukana Suomen delegaatiossa YK:n 62. CSW-kokouksessa (Commission on the Status of Women) New Yorkissa sen ensimmäisellä viikolla 12.-16.3.2018. Suomalaiset naisjärjestöt järjestivät kokouksen yhteydessä 12.3.2018 13. kertaa kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin. Vuoden teemana oli Rural Women in a Changing World. Seminaarin järjestivät Suomen Akateemisten Naisten Liitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestötyhteistyössä NYTKIS ry, Suomen YK-naiset ja Suomen NNKY-liitto.

MTK:n hallituksen jäsen ja Maailman viljelijäjärjestö WFO:n naiskomitean puheenjohtaja, Marttaliiton ja Maa- ja kotitalousnaisten jäsen, maanviljelijä ja opettaja Kati Partanen avasi Helvi Sipilä – seminaarin. ”Onko maatalous tulevaisuudessa houkutteleva elinkeino? Miten naiset saadaan mukaan maatalouteen tulevaisuudessa? Ongelmat maataloudessa eri puolilla maailmaa ovat erilaisia: eteläisessä Afrikassa naiset omistavat viidenneksen maanviljelysmaista mutta pohjoisessa Afrikassa paljon harvemmin. Suomessa maaseudulla miehet ovat usein yksin maanviljelijöinä ja naiset muuttavat kaupunkeihin. 10 dollarin parannus naisten tulotasossa parantaa lasten ravintoa ja terveyttä samalla summalla kuin miesten 110 dollarin parannus. Esimerkiksi Nepalissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten naiset voidaan valtavirtaistaa osaksi maanviljelystä ja siinä tehtävää yhteistyötä. Suomen historiassa naiset ovat yhdistyneet, muodostaneet järjestöjä sekä kouluttautuneet ja sitä kautta kehittäneet maataloutta ja elämää maaseudulla. Uskon, että naisten yhteistyöllä voidaan saada paljon aikaan. On resurssien tuhlausta, jollemme ota kaikkia mukaan maaseudun kehittämiseen.”

Malayah Harper, maailman NNKY-liiton pääsihteeri, kuvasi globaaleja prosesseja, joiden perusteella maaseudun naisten rakenteellisia ongelmia tulisi korjata: esimerkiksi CEDAW, Pekingin julistus ja toimenpideohjelma sekä UPR-prosessi. Kansallisten hallitusten tulisi toimia näiden sitoumusten ja suositusten suunnassa ja laatia kansallista politiikkaa. Jos haluamme vaikuttaa näihin suuriin maaseudun naisten ja tyttöjen ongelmiin, meidän tulee ottaa koko elämänkaarinäkökulma tarkasteluun. Myös naisten talouden hallinta, turvalliset tilat sekä pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien palvelujen pariin on välttämätöntä maaseudulla. On tärkeää kysyä nuorilta naisilta itseltään, mitä he haluavat!


Kati Partanen                                                                       Tasa-arvosuurlähettiläs Anne Meskanen

Näin kertoi elämästään nepalilaisen Nirmala Gurung, YWCA:n koordinaattori: ”Kasvoin Nepalin maaseudulla ja koin monenlaista syrjintää, pääasiassa yhteisöltäni. He saivat minut tuntemaan itseni epävarmaksi. Tapasin kaksi naista, jotka vetivät maailman NNKY-liiton ohjelmaa tyttöjen ihmisoikeuksista ja halusin tulla heidän kaltaisekseen. Olemme kaikki samanarvoisia. Olen myös samanarvoinen! Ymmärsin mahdollisuuteni ja aloin kasvaa johtajuuteen. Miten yhteiskunta voi tukea ja huolehtia nuorista naisista, miten yhteiskunta voi huolehtia minusta? Meidän on luotava paikkoja nuorille naisille, joissa he voivat keskustella vapaasti omanaan itsenään ja joissa voimme kuunnella muita vapaasti ajattelevia naisia.

Tasa-arvosuurlähettiläs Anne Meskanen korosti taitojen kehittämisen merkitystä naisten talouden ja itsenäisyyden kasvattajana. Kosovolaisista naisista vain joka kahdeksas on työelämässä, eikä lastenhoitopalveluilta maaseudulla ole. Suomi on tukenut Kosovossa maataloutta ja metsänhoitoa monella tapaa siten, että naisten rooli on kehittynyt. Suomi on tukenut myös vahvasti eri maatalouden aloja, joihin naiset osallistuivat tasavertaisesti miesten kanssa, myös päätöksenteossa, esimerkiksi marjojen viljelyä ja hunajan tuottamista. Naisvaltaiset yritykset todistivat, että he pystyivät vaurastuttamaan ei vain omia perheitään vaan myös koko yhteisöään. Valitettavasti on vaikea muuttaa perinteisiä malleja maanomistuksesta ja perintöjärjestelmästä. Siihen vaaditaan poliittista tahtoa. Afganistanissa naisten osallistuminen työelämään on hyvin alhaista. Yli 70 prosenttia maaseudun naisista ei ole töissä. Suomi tukee Afganistanissa Maailmanpankin hankkeita, joden tavoite on lisätä tuottavuutta ja kestävyyttä maaseudun tuotannossa. Maaseudun afgaaninaisten ongelmat ovat vielä Kosovoa paljon suuremmat. Naisten taakka maksamattomasta kotityöstä on suuri. Naisten vapauttaminen, puhdas vesi maaseudulle ja investointi naisten kehitykseen maaseudulla on avain laajempaan kehitykseen. Kuitenkin myös Maailmanpankin toiminnassa tulisi kehittää naisten toiminnan valtavirtaistamista.

Lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä järjestäjäkumppaneille ja puhujille! Jatketaan yhteistä työtä ensi vuonna!

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.