Korkeimman oikeuden tuomio Päivi Räsäsen homoja halventavasta kirjoittelusta on tärkeä voitto syrjintäsuojalle ja vähemmistöjen oikeuksille, mutta samalla se on voitto järjestäytyneestä anti-gender-liikehdinnästä. Oikeusjutun ympärillä käyty julkinen keskustelu sekä Räsäsen saama tuki äärikonservatiiviselta kristilliseltä ADF-järjestöltä kielivät anti-gender-liikehdinnän jalkautumisesta myös Suomeen. Tämä haastaa paitsi naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia, myös laajemmin liberaalin demokratian sääntöjä.
Maaliskuun lopulla korkein oikeus antoi päätöksen vuosia kestäneeseen oikeusjuttuun, jonka seurauksena se tuomitsi kansanedustaja Päivi Räsäsen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kumoten samalla hovioikeuden ja käräjäoikeuden aiemmat vapauttavat tuomiot. Tuomio koski internetissä julkaistua kirjoitusta, jossa Räsänen muun muassa nimitti virheellisesti homoseksuaalisuutta psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi, ja jonka korkein oikeus katsoi solvanneen homoseksuaaleja ryhmänä.
Kyseessä on merkittävä ennakkopäätös, joka linjaa, mikä on uskonnon- ja sananvapauden suhde syrjinnän kieltoon, ja milloin ilmaisuja on pidettävä rangaistavuuden alarajan ylittävänä. KKO:n ratkaisu ohjaa jatkossa poliisin ja alempien oikeuksien toimintaa ja vaikuttaa siihen, miten seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä voidaan julkisuudessa puhua ja kirjoittaa. Päätöksessään KKO korosti, että yhteiskunnallisessa keskustelussa saa esittää kriittisiä näkemyksiä, muttei esittää vähemmistöä halventavia tai ihmisarvoa loukkaavia väitteitä. Tämä on tärkeä voitto syrjinnän kiellon ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen kannalta.
Anti-gender-liikehdintä näkyy nyt myös Suomessa
Tasa-arvon osalta tapaus on merkittävä myös siksi, että oikeusjuttu ja sen ympärillä käyty keskustelu linkittyvät vahvasti kansainväliseen anti-gender-liikehdintään, joka haastaa erityisesti naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia. Anti-gender-toimijat ovat moninainen joukko erilaisia tahoja aina äärioikeistosta fundamentalistikristittyihin, jotka pyrkivät konservatiivisten sukupuolinormien säilyttämiseen. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien, kuten turvallisten aborttien, rajoittamisena, hyökkäyksinä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä vastaan sekä pyrkimyksinä kieltää kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus. Kyse on hyvin järjestäytyneestä ja rahoitetusta toiminnasta, jonka poliittinen vaikuttavuus pyritään maksimoimaan esimerkiksi laajalla lobbauskoneistolla ja konservatiivisia päättäjiä tukemalla.
Räsäsen tapauksessa huomiota herättävää olikin se, että hän sai oikeusapua tunnetulta anti-gender-toimijalta, Alliance Defending Freedom (ADF) -järjestöltä. ADF on äärikonservatiivinen kristillinen järjestö, joka tunnetaan abortin ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastustamisesta. Se on aiemmin tukenut mm. ulkoministerinä toiminutta Timo Soinia häneen kohdistuneiden oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen osalta, jotka koskivat Soinin aborttivastaista kirjoittelua. Svenska Ylen mukaan ADF vaikuttaa oikeusjuttuihin ennakkotapausten luomiseksi ja Räsäsen kohdalla ADF hyödynsi aktiivisesti myös tätä vastaan meneillään ollutta oikeusprosessia kerätäkseen lisää rahaa lahjoittajiltaan[1]. Samassa jutussa kerrotaan, miten vuosina 2019–2023 eurooppalaiset, venäläiset ja yhdysvaltalaiset rahoittajat ovat sijoittaneet yli 1,2 miljardia dollaria niin sanottuun anti-gender-liikkeeseen Euroopassa. ADF on yksi näistä rahoittajista.
Misinformaatio horjuttaa demokratian perustaa
Myös oikeusjutun ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa näkyvät anti-gender-toimijoiden hyödyntämät strategiat. Jopa kansanedustajien toimesta on esitetty virheellisiä väitteitä tuomioon johtaneista syistä sekä kyseenalaistettu oikeuslaitoksen riippumattomuus. Oikeusprosessin vielä ollessa kesken Räsänen itse antoi ADF:n mainosmateriaalissa ymmärtää, että häntä uhkaisi jopa vankeustuomio, mikä oli liioittelua. Lisäksi hän on väittänyt tuomion johtavan Raamatun osittaiseen kieltämiseen ja sensuuriin. Julkisuudessa on myös esitetty, että tuomiosta seuraa kristinuskon kieltäminen ja sananvapauden romuttuminen, ja että kyse olisi mielipide- tai uskontorangaistuksesta. Kuten KKO:n ratkaisuun tutustuneet tietävät, tällaiset väitteet eivät pidä paikkaansa. Kyse ei ole uskonnon tai uskonnollisten tekstien kieltämisestä, vaan tuomio kohdistui ryhmää solvaaviin tosiväitteiksi puettuihin luonnehdintoihin. Uskonnon- ja sananvapaus eivät ratkaisun mukaan estä puuttumista tällaiseen solvaamiseen, joka Räsäsen tapauksessa esitettiin lääkärin ja kansanedustajan auktoriteetilla.
Ylläkuvatunlaisen virheellisen tiedon levittäminen on omiaan kylvämään epäluuloa demokraattisia instituutioita kohtaan ja juuri se on osa anti-gender-toimijoiden käyttämää strategiaa. Tutkija Matti Pihlajamaa kuvaa blogitekstissään anti-gender-liikehdinnän demokratiaa uhkaavia vaikutuksia seuraavasti: ”Monet tutkijat näkevät — anti-gender-liikehdinnän uhkana liberaalille demokratialle, sillä se voi tukea autoritaarisuutta, rapauttaa demokraattista vallanjakoa ja vaientaa kansalaisyhteiskuntaa. Liikehdinnän pyrkimyksinä voi olla myös EU:n, maahanmuuton tai sääntöpohjaisen järjestelmän vastustaminen. Feministisessä demokratiatutkimuksessa on todettu, että yleinen demokratian rapautumiskehitys puolestaan johtaa usein sukupuolten tasa-arvon ja marginalisoitujen ryhmien aseman heikentymiseen.”
Demokratiaa on puolustettava aktiivisesti
Vaikka KKO:n antama tuomio osoittaa Suomen lainsäädännön ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen toimivuutta vähemmistöjen suojan kannalta, ei tätä lainsäädännön suojaa saa pitää itsestäänselvyytenä tai pysyvänä. Demokratian toteutuminen edellyttää vahvoja instituutioita, joita tällä hetkellä kyseenalaistetaan uusilla tavoilla, ja joiden rapauttaminen käy hälyttävän nopeasti. Myös Suomessa on suhtauduttava vakavasti tähän kehitykseen ja katkottava siivet demokratiaa sekä naisten ja vähemmistöjen oikeuksia uhkaavalta anti-gender-liikehdinnältä.
Oona Foster
Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen asiantuntija ja intohimoinen oikeusvaltion puolestapuhuja.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.
[1] https://yle.fi/a/7-10077796