Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto tilastotuotannon muutoksista

TK/1065/00.07/2026 

Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin 

Naisjärjestöjen Keskusliitto ottaa tilastotuotannon muutoksiin kantaa sukupuolten tasa-arvon ja yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta.  

Liito huomauttaa, että muistiossa muutokset tilastotuotantoon esitetään ikään kuin teknisinä toimenpiteinä, vaikka samaan aikaan tuodaan esiin virallisten tilastojen merkitys yhteisenä kansallisena pääomana ja tietoperustana, jota hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa, tehtyjen päätösten vaikutusten seurannassa sekä yhteiskunnan kehityksen mittaamisessa. Tilastojen supistamisten/lakkauttamisten vaikutukset esimerkiksi Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin ja EU-velvoitteisiin, kansallisen lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin ja niiden toteutumiseen, julkiseen päätöksentekoon, perus- ja ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon jne. tulisi siksi arvioida tarkasti ennen yhdenkään tilaston lakkauttamista tai supistamista. Esimerkiksi vuoden 2024 lopussa lakkautettu kotitaloustuotannon arvo -tilasto lopetti ainoan tilaston Suomessa, joka mittasi palkattoman kotitaloustyön rahallista arvoa. Koska bruttokansantuotteen kaltaiset talouden mittarit eivät tunnista palkattomalla hoivalla ja kotityöllä olevan taloudellista arvoa, on kotitaloustuotanto jätetty virallisen bruttokansantuotteen ulkopuolelle. Sitä ei myöskään tilastoida millään muulla tavalla, eikä se kotitaloustuotannon arvo -tilaston lakkautuksen jälkeen näy enää missään. 

Kommentit aihealueen 1. talous ja globalisaatio -tilastojen muutoksiin 

Tilasto väestöryhmittäisestä inflaatiosta tarjoaa keskeistä tietoa sosiaalisten oikeuksien toteutumisen arviointia varten. Kuten sosiaali- ja terveysministeriö lausunnossaan huomauttaa, tarvitsee se tilastoa lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointivelvollisuutensa hoitamista varten. 

Kommentit aihealueen 3. yhteiskunta ja yhdenvertaisuus -tilastojen muutoksiin 

Vaalitilastot ovat keskeisiä demokratiaa, vaali- ja osallistumisoikeuksien toteutumista koskevan tiedon näkökulmasta. Tilaston lakkauttaminen vaikeuttaa demokratian tilan ja kehityksen sekä eri väestöryhmien poliittisen osallistumisen ja alueellisten erojen mittaamista ja seuraamista sekä kansallisesti että kansainvälisin vertailuin. Aikana, jolloin demokratiaa ja oikeusvaltiota haastetaan laajasti, tarvitaan vaalitilastojen demokratian tilasta tuottamaa tietoa erityisesti; 

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset – sekä pakkokeinotilastot ovat lakisääteisiä velvoitteita. Niihin velvoittavat Istanbulin sopimus, jonka mukaan osapuolet sitoutuvat kokoamaan säännöllisin väliajoin asiaankuuluvia eriteltyjä tilastotietoja kaikkien yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen esiintymisestä ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annettu direktiivi. Direktiivin mukaan jäsenmailla on oltava järjestelmä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai perheväkivaltaa koskevien tilastojen keräämistä, kehittämistä, tuottamista ja levittämistä varten, ja se asettaa myös vaatimuksia tilastojen sisällöille. Lisäksi naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa lausunnossaan tarvitsevansa tilastoja lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. Näitä tilastoja ei siksi ole mahdollista lakkauttaa. Lisäksi EU:n rikosuhridirektiivi edellyttää tietojen tuottamista rikoksen uhreista; 

Ansiotasoindeksin tietosisällön supistaminen ja tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston lakkauttaminen voi vaikeuttaa sukupuolten palkkaeron kehityksen mittaamista ja vaikeuttaa siten perus- ja ihmisoikeutena turvatun palkkauksen tasa-arvon etenemisen ja palkka-avoimuusdirektiivin vaikutusten seuraamista.  On huomioitava, että vuonna 2025 lakkautettiin jo sektorikohtaiset palkkatilastot, minkä tuolloin arvioimme heikentävän tarkkojen ja yksityiskohtaisten palkkatietojen saatavuutta, vaarantavan palkkatasa-arvon seuraamisen ja olevan ristiriidassa EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kanssa. Direktiivi (31 artikla) velvoittaa jäsenvaltioita toimittamaan komissiolle (Eurostat) vuosittain ajantasaiset kansalliset tiedot tasoittamattoman sukupuolten välisen palkkaeron laskemiseksi; 

Opintoihin ja koulutukseen liittyvien tilastojen lakkauttaminen vaikeuttaa koulutuksellisen tasa-arvon ja sen kehityksen seuraamista. 

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Yhdistämme voimamme sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Toimimme feministisesti ja syrjintää vastaan.

Jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.