Viime vuosina jotain on muuttunut. Kuukautisveri on verta. “Kuukautisvallankumous” antaa kuukautisten näkyä ja kuulua. Pieni muutos visuaalisesti, suuri muutos symbolisesti. Miksi se herättää niin paljon tunteita?
2020-luvulla kuukautiset ovat oudossa välitilassa. Kuukautiset ovat jotain biologista, arkista ja intiimiä – ja toisaalta kasvava markkina. Kuukautistuotteiden ympärille on syntynyt kokonainen teollisuus, jossa trendikkyys, kestävyys ja yksilöllisyys ovat myyntivaltteja. Tarjolla on kuukuppeja, kuukautispikkuhousuja, kuukautistracker -sovelluksia, ja niin edelleen.
Tänä päivänä voimme tehdä valintoja. Voimme ostaa mukavuutta ja huomaamattomuutta. Vapautta häpeästä.
Mutta mitä tapahtuu, kun kuukautisverta ei enää piilotella?
Kun kuukautisveri saa näkyä, myös kuukautisista puhuminen normalisoituu. Samalla kuva ihmiskehosta muuttuu realistisemmaksi. Kuvastossa alkaa näkyä kipu, turvotus ja epämukavuus – ja se on merkittävää, sillä kuukautiskipua on pitkään vähätelty.
Kuukautiset muuttuvat yksilön ongelmasta yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Näin stigmaa puretaan pienin askelin. Toivottavasti se johtaa suurempaan ymmärrykseen ja konkreettisiin tekoihin kohti kuukautisystävällisempää maailmaa.
Mitä se tarkoittaa kuukautisköyhyyden kannalta?
Kuukautisköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisellä ei ole varaa kuukautissuojiin tai riittäviin hygieniatuotteisiin. Kun tuotteet, joilla kuukautiset voi “hoitaa huomaamattomasti”, maksavat, mutta kuukautisveren sanotaan olevan ok – ristiriita on ilmeinen. Näkyvyys ei poista taloudellista epätasa-arvoa.
Kuvaston muutos on tärkeä askel, mutta se ei yksin riitä. Lopulta kysymys ei ole vain verestä, vaan siitä, kuka saa näkyä ja kuulua – ja kenellä on siihen tosiasialliset mahdollisuudet.
Yhä keskeisemmäksi toimijaksi tässä keskustelussa on noussut Femtech, eli naisten terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä teknologia- ja tuotekenttä. Kuten Koskenniemi väitöskirjassaan tuo esiin, kuukautisten kaupallistuminen voi vaikuttaa kuukautisköyhyyteen sekä myönteisesti että kielteisesti.
Toisaalta Femtech voi tarjota ratkaisuja: edullisia, saavutettavia ja innovatiivisia tuotteita niille, jotka niitä tarvitsevat. Uudelleenkäytettävät tuotteet voivat pitkällä aikavälillä vähentää kustannuksia ja lisätä autonomiaa.
Toisaalta kuukautisten kaupallistaminen voi kaventaa ilmiön markkinoitavaksi tuotteeksi. Tällöin huomio siirtyy rakenteellisista ongelmista yksilön kulutusvalintoihin. Haaste onkin tasapainossa: miten hyödyntää markkinalähtöisiä ratkaisuja ilman, että ne vahvistavat stigmaa tai keskittyvät pelkästään voitontavoitteluun?
Tarvitsemme politiikkaa, joka yhdistää konkreettiset materiaalitason uudistukset ja ymmärryksen kaupallistumisen monimutkaisuudesta. Muuten kuukautisoikeudenmukaisuus jää symboliseksi eleeksi – ei systeemiseksi muutokseksi.
Suomessa lähes puolet (46 %) vuoden 2025 kansanedustajista on naisia (Eduskunta). Silti kuukautisterveyttä koskevia kokonaisvaltaisia politiikkatoimia ei ole. Kuukautiset näyttäytyvät yhä yksityisasiana, vaikka ne koskettavat merkittävää osaa väestöstä kuukausittain vuosikymmenten ajan.
Arvonlisäveron alentaminen kuukautistuotteissa on askel, mutta sen vaikutukset ovat rajallisia. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempia, ruohonjuuritasolta lähteviä ratkaisuja: maksuttomia suojia oppilaitoksiin, työpaikkojen kuukautisystävällisiä käytäntöjä, parempaa kivunhoitoa, tutkimusta ja avointa keskustelua.
Kuukautisköyhyyden nostaminen poliittiselle agendalle ei ole vain taloudellisen oikeudenmukaisuuden kysymys. Se on kysymys tasa-arvosta. Kun puretaan kuukautisiin liittyviä rakenteellisia esteitä, puretaan samalla laajempaa eriarvoisuutta.
Muutos kuvastossa on tärkeä. Mutta todellinen muutos tapahtuu vasta, kun symbolinen näkyvyys muuttuu rakenteelliseksi oikeudenmukaisuudeksi.
Jenna Ikäheimo
Kirjoittaja on Läpivuoto ry puheenjohtaja ja sukupuolentutkimuksen maisteri. Läpivuoto ry on NJKL:n jäsenjärjestö, joka toimii tavoitteenaan lopettaa kuukautisköyhyys.
Lähteet:
Eduskunta. N.d. “Nykyiset kansanedustajat 2023–2026.” https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx
Ikäheimo, J. 2025. “Whose Menstruation Matters?”. Pro Gradu. University of Tampere.
Koskenniemi, A. 2024. “Just Blood? (De)stigmatising Menstruation in the Commercial, Intimate and Policymaking Fields.” PhD diss., University of Helsinki. Micklin, S. 2019. “Kuukautisiin liittyvät tabut ovat murtumassa.” AntroBlogi, April 29. Accessed September 20, 2024. https://antroblogi.fi/2019/04/kuukautiset-ovat-tabu/
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.