Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ulkoministerin ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin kansalaisjärjestökuulemisessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen 81. istuntokaudella.
Suomen ulko- ja turvallisuus-, kehitys- ja tasa-arvopoliittisten linjausten1 tulee olla Suomen tavoitteiden ja painopisteiden ytimessä YK:n yleiskokouksen 81. istuntokaudella
Suomi on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamista sekä painottamaan naisten ja tyttöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa läpileikkaavasti ulkopolitiikassa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman ja itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen, koulutus ja ilmastotoimet. Humanitaarisessa avussa korostuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat. Tasa-arvopoliittisissa linjauksissaan Suomi kiinnittää erityistä huomiota seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan sekä haavoittuvassa asemassa olevien, kuten vammaisten, naisten ja tyttöjen oikeuksiin. Lisäksi Suomi edistää naisten yhdenvertaista taloudellista ja poliittista osallistumista, myös rauhanprosesseissa, sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista kaikessa YK:n toiminnassa.
YK:n tulee edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia intersektionaalisesti ja vastustaa anti-gender -liikehdintää
Sukupuolten tasa-arvon, mukaan lukien LHBTIQ+-ihmisten syrjinnän lopettaminen, oikeuksien puolustaminen ja edistäminen läpileikkaavasti ja erillisin toimin YK:n päätöksenteossa ja toiminnassa ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa aikana, jolloin niitä vastaan hyökätään jopa YK-maiden joukosta. Anti-gender -liikehdintä on uhka sukupuolten tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle, ihmisoikeuksille, liberaalille demokratialle, kansainväliselle oikeudelle ja oikeusvaltioperiaatteelle nojaavalle järjestelmälle, jonka keskiössä YK hallitusvälisenä yhteistyöelimenä on. YK:n tulee toimia päättäväisesti tätä oikeuksien vastaista liikehdintää vastaan.
Suomen tulee varmistaa, että YK puolustaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia intersektionaalisesti, mukaan lukien eri naisryhmien kuten vammaisten naisten ja tyttöjen, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ja alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten ja tyttöjen oikeudet, ja varmistaa, että YK säilyy vankkumattomana seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien, mukaan lukien aborttioikeuden, puolustajana ja edistäjänä.
Ilmastonmuutos
Ilmasto muuttuu epätasa-arvoisessa maailmassa ja siksi myös sen vaikutukset ovat sukupuolittuneita. Sukupuolen ohella esimerkiksi ikä, sosioekonominen asema, koulutus,
terveys ja toimintakyky vaikuttavat siihen, millaisia vaikutuksia ilmastokriisillä on yksilöihin ja ryhmiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selkeimmin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten arjessa, erityisesti köyhimpien maiden naisten ja tyttöjen elinolosuhteissa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa alkuperäiskansojen elinkeinoihin ja elämäntapaan.
Suomen tulee toimia aktiivisesti intersektionaalisen sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi YK:n ilmastonmuutokseen liittyvään toimintaan ja tukea naisten osallistumista ja tasa-arvon valtavirtaistamista kansainvälisissä ilmasto- ja luontosopimusneuvotteluissa. Myös ilmastorahoituksessa on huomioitava sukupuolinäkökulma.
Vahva kansalaisyhteiskunta
Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian kulmakivi. Siksi on huolestuttavaa, että kansalaisyhteiskunnan toimintatila kaventuu maailmanlaajuisesti, ja samalla järjestöjen rahoituspohja on heikentynyt. Kyse ei ole enää vain autoritaarisista valtioista, vaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat vaikeutuneet myös vakiintuneissa demokratioissa. Suomi ei ole tästä poikkeus. Poliittinen vastustus ja rahoitusleikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea naisten oikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, hlbtiq-oikeuksia, demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustaviin järjestöihin. Anti-gender -toimijoiden rooli kansalaisyhteiskunnan alasajossa on merkittävä.
YK on viime vuosina ottanut useasti kantaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien puolesta. Kuten YK erityisraportoija Gina Romero vuonna 2025 julkaistussa raportissaan2 suosittelee, ihmisoikeusarvojen puolustaminen, kehitysagendan edistäminen, kansalaisyhteiskunnan kestävyyden turvaaminen sekä rauhanomaista kokoontumisvapautta ja yhdistymisvapautta koskevien oikeuksien toteutuminen edellyttävät resurssien lisäämistä, niiden saatavuuden esteiden poistamista sekä kansainvälisen avun järjestelmän palauttamista ja vahvistamista.
Syyskuussa 2020 julkaistussa YK ohjeessa3 kansalaistilan suojelemisesta ja edistämisestä vahvistetaan, että kansalaisten toimintamahdollisuudet ja -oikeudet ovat YK:n kaikkien kolmen pilarin menestyksekkään toimeenpanon perusedellytys. Ohjeessa kaikki YK-toimijat sitoutetaan tukemaan kansalaisyhteiskunnan järjestelmällisempää osallistumista YK:n toimielinten ja erityisjärjestöjen työhön. Ohjeen toimeenpanosta ei kuitenkaan ole vielä raportoitu.4
Suomen tulee YK yleiskokouksen 81. istuntokaudella edistää kansalaisyhteiskunnan rahoituksen, toimintaedellytysten ja osallistumismahdollisuuksien parantamista ja turvaamista.
Generation Equality
Suomella on vuoden 2026 asti johtorooli UN Womenin koordinoimassa Generation Equality -kampanjan ryhmässä, joka keskittyy tasa-arvoa tukevaan teknologiaan ja innovaatioihin. Toivomme, että Suomi tukee Generation Equalityn kunnianhimoista toteuttamista ja säilyttää toimintaryhmäkohtaisen johtoroolinsa myös kampanjan seuraavassa vaiheessa. Suomen tulee toimia myös sen puolesta, että YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin asema YK-elimenä on vahva.
Afganistanin tilanne
Tytöillä ja naisilla Afganistanissa ei käytännössä ole ollut ihmisoikeuksia viiteen vuoteen. Suomi on YK:ssa johdonmukaisesti tuominnut Talibanin toimet ja tukee poliittisesti mm. Afganistania vastaan käynnistettyä CEDAW-sopimuksen rikkomista koskevaa menettelyä, mistä kiitämme. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että Suomi on samaan aikaan de facto antanut tukensa EU:n tapaamiselle Taliban-hallinnon kanssa. Suomen tulee jatkossakin tuomita Taliban-hallinto ja sen toimet järjestelmällisesti sekä YK:ssa että osana EU:ta eikä ratsastaa kaksilla rattailla. Suomen on tehtävä kaikkensa afganistanilaisnaisten ja -tyttöjen syrjinnän lopettamisen puolesta, ja samaan aikaan toimia naisten ja tyttöjen tukemiseksi ja auttamiseksi. Suomen tulee edistää vuonna 2024 käynnistetyn CEDAW-sopimuksen 29 artiklan mukaisen menettelyn etenemistä Afganistania vastaan Taliban-hallinnon saattamiseksi vastuuseen toimistaan, viime kädessä ICJ:ssä. Kuten Open Society Justice Initiative5 on todennut, “if channels exist to discuss returning Afghans to Taliban-controlled territory, channels must also exist to raise the treatment of the women and girls left there”.
Gazan tilanne
Israel on Gazan sodan aikana surmannut yli 38 000 naista ja tyttöä,6 ja tulitauko on osoittautunut hauraaksi.7 Naiset ja tytöt muodostavat suuren osan uhreista, ja heidän kuolleisuutensa on noussut korkeammalle tasolle kuin aiemmissa konflikteissa. Lisäksi konfliktin seurauksena on aiheutunut vähemmän näkyviä vaikutuksia, kuten elinikäisiä vammoja, toistuvia pakkosiirtoja ja vakavaa ruokaturvattomuutta. Lisääntymisterveyspalvelujen romahtaminen on jättänyt monet naiset vaille turvallista synnytyshoitoa, ja kouluihin kohdistuneet laajat tuhot vaarantavat tyttöjen koulutuksen ja tulevaisuuden mahdollisuudet.8 Suomen tulee tukea ehdottoman ja pysyvän tulitauon toteutumista Gazassa, edistää välttämättömän humanitaarisen avun toimittamista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille ja huomioida naiserityiset tarpeet, kuten äitiysterveys. Välittömien toimien lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä jälleenrakentamista ja toipumisen tukemista, jotka eivät sivuuta naisia ja tyttöjä.9
Lisäksi huomautamme, että UNRWA:n rahoituksen lakkauttaminen ja puolustusmateriaalialan yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen ja muu puolustusalan yhteistyö kansanmurhasta syytetyn Israelin kanssa10 ovat vahvassa ristiriidassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten, kuten kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamisen ja haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamisen, kanssa.
Naiset, rauha ja turvallisuus
Naisten roolia rauhanrakentajina- ja neuvottelijoina on tärkeää korostaa 1325-päätöslauselman mukaisesti. Suomen on aktiivisesti edistettävä sitä, että naiset ovat mukana kaikissa neuvottelupöydissä, jossa päätetään heitä koskevista asioista. Tämä pätee niin Ukrainassa, Iranissa, Libanonissa kuin Sudanissakin.