Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen lainsäädäntöä tulisi uudistaa ja jatkokehittää. Tällä kannalla NJKL haluaa korostaa, että mahdollisimman monella tulisi olla mahdollisuus saavuttaa toivomansa lapsimäärä. Sijaissynnytyksestä säädettäessä keskeistä on kuitenkin aina heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien ja ihmisarvon turvaaminen. Sijaissynnytyksessä heikoimmassa asemassa ovat sijaissynnyttäjä ja syntyvä lapsi.
Sijaissynnytys tulisi säännellä omalla laillaan yksityiskohtaisesti ja lähtökohtana tulisi olla, ettei sijaissynnyttäjänä toimimisesta aiheudu sijaissynnyttäjälle taloudellista tappiota tai pysyviä fyysisiä haittoja. Sijaissynnytyksen tulisi järjestelynä olla luvanvarainen ja muutoksenhakukelpoinen. Neuvontakäynnit tulisi määritellä edellytykseksi prosessiin osallistumiselle. Lasta haluavilla täysi-ikäisillä ja lupaprosessin läpäisevillä tulisi olla oikeus sijaissynnyttäjän käyttämiseen. Myöskään oikeutta sijaissynnyttäjänä toimimiseen ei pitäisi rajata, yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Sijaissynnyttäjällä olisi oltava oikeus päättää lapsen luovuttamisesta vanhemmille vasta harkinta-ajan jälkeen.
NJKL huomauttaa, että sijaissynnytys ei ole riskitöntä, eikä kaikkia riskejä tiukallakaan valvonnalla tai ei-kaupallisuuden periaatteella voida täysin sulkea pois.
Ei-kaupallinen sijaissynnytys ei ole irrallinen yhteiskunnan sukupuolittuneista odotuksista, sillä sijaissynnyttäjään kohdistettu altruismin edellytys nojaa vahvasti sukupuolistereotypioihin, jotka odottavat erityisesti naisilta uhrautumista muiden hyväksi. Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen uusintaa väistämättä näitä kaavamaisia käsityksiä. Naisjärjestöjen Keskusliitto toivookin, että myös sijaissynnytykselle vaihtoehtoisia tapoja lapsiperheellistyä kehitetään edelleen. Lisäksi NJKL huomauttaa, että ei-kaupallisen ja kaupallisen sijaissynnytyksen raja on häilyvä. Pelkästään se, että järjestelyä kutsutaan ei-kaupalliseksi ei ole tae kaupallisuuden puuttumisesta.
Sijaissynnytyksen vaikutukset tulee arvioida tarkkaan, koska siihen liittyy lukuisia ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä.
NJKL antoi lausuntonsa ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta Suomessa oikeusministeriölle 30.5.2023. Lausunnon voi lukea tästä linkistä.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on feministinen naisjärjestöjen kattojärjestö, jonka tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen.
Lisätietoja:
Vaikuttamisen päällikkö Anniina Vainio, anniina.vainio@naisjarjestot.fi, 050 388 8868