Euroopan komissio ehdotti parlamentin toistuvien kehotusten jälkeen keväällä 2022 direktiiviä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi unionin alueella. Direktiivi olisi ensimmäinen EU-laki, joka käsittelisi kattavasti naisiin kohdistuvan väkivallan kysymyksiä ja se toteuttaisi EU:ssa lokakuun alussa 2023 voimaan astunutta Istanbulin sopimusta. Direktiivin tarkoituksena on myös suojella EU:n perusarvoja ja varmistaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan toteutuminen.
Komission direktiiviehdotus sisälsi vähimmäissäännökset suostumuksen puutteeseen perustuvan raiskauksen, naisen sukuelinten silpomisen sekä verkossa tapahtuvaa häirintää koskevien tekojen säätämisestä rangaistavaksi. Ehdotus sisälsi sääntelyä myös rikosten uhrien oikeussuojan saatavuudesta, uhrien suojelua ja tukea koskevista palveluista, rikosten ehkäisystä sekä eri toimijoiden koordinaatiosta ja yhteistyöstä.
Direktiivi velvoittaisi myös niitä EU-maita, jotka eivät ole ratifioineet Istanbulin sopimusta ja joiden lainsäädännössä raiskauksen määrittely raiskaukseksi saattaa edelleen edellyttää voimankäyttöä tai uhkailua. Direktiivi parantaisi siten seksuaaliväkivallan uhrien asemaa kaikkialla EU:ssa. Direktiivi on kuitenkin vaarassa vesittyä näiltä osin, sillä EU:n neuvosto, joka neuvottelee ja hyväksyy EU:n lainsäädäntöä, on päätynyt poistamaan raiskausta koskevan säännöksen yleisnäkemyksestään.
Ilman raiskausartiklaa direktiivillä ei kyetä puuttumaan naisiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, joka on vakava EU:n laajuinen ongelma ja naisiin kohdistuva ihmisoikeusloukkaus.
Tällä hetkellä käynnissä ovat niin kutsutut trilogineuvottelut, joissa parlamentin, neuvoston ja komission edustajat käsittelevät säädösehdotuksia. Raiskauksen osalta keskeinen erimielisyys koskee sen oikeusperustaa. Vaikka komissio on tulkinnut, että direktiiviehdotuksessa kriminalisoidut väkivallan muodot kuuluvat voimassa olevien oikeusperustojen perusteella EU:n toimivaltaan, katsoo osa jäsenmaista, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohta naisten ja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei kata raiskauksen kaltaisia rikoksia. Mahdollisena on kuitenkin pidetty myös tulkintaa, jonka mukaan raiskaus olisi mahdollista sisällyttää direktiiviin, sillä hyväksikäytön määritelmää on tulkittu laajentavasti jo direktiivissä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta riistosta. Näin ollen laajentava tulkinta olisi mahdollinen myös raiskauksen osalta.
Vaikka Suomi on suhtautunut raiskaussäännökseen myönteisesti ja katsonut, että sen sisällyttäminen direktiiviin on oikeusperustan nojalla mahdollinen ja korostanut, että Suomen on neuvotteluissa huomioitava ratkaisut, joihin seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen käsittelyssä on päädytty, on Suomi käytännössä taipunut hyväksymään vastakkaisen näkemyksen ja valmis hyväksymään direktiivin myös ilman raiskausta koskevaa artiklaa. Jotta Istanbulin sopimus toteutuisi Euroopan Unionissa ja jotta direktiivi tarjoaisi yhdenvertaista suojaa seksuaaliväkivallalta kaikissa EU-maissa, on raiskaus sisällytettävä direktiiviin. Naisjärjestöjen Keskusliitto peräänkuuluttaa Suomelta arvopohjaista toimintaa ja kannustaa Suomea puolustamaan suostumuksen puutteeseen perustuvan raiskauksen kriminalisoimista käsittelevän artiklan palauttamista direktiiviin yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa. Ilman raiskausartiklaa direktiivillä ei kyetä puuttumaan naisiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, joka on vakava EU:n laajuinen ongelma ja naisiin kohdistuva ihmisoikeusloukkaus.
Anniina Vainio
Vaikuttamisen päällikkö, Naisjärjestöjen Keskusliitto