Leikkaukset sosiaali- ja työttömyysturvaan vaikuttavat enemmän naisiin, erityisesti pienituloisiin, yhden vanhemman perheisiin ja opiskelijoihin. Lisäksi kehysriihessä päätettiin leikata sosiaali- ja terveysalasta ja sosiaaliturvasta. Naiset muodostavat enemmistön sotetyöntekijöistä ja naiset myös käyttävät enemmän terveyspalveluita kuin miehet. Suomessa ammattialojen eriytyminen sukupuolen mukaan on poikkeuksellisen voimakasta, joten työelämää koskevilla päätöksillä on sukupuolittuneita vaikutuksia.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja tasa-arvovaltuutettu ovat lausunnoissaan esittäneet huolensa siitä, miten hallituksen esitykset vaikuttavat naisten taloudelliseen asemaan ja tasa-arvon toteutumiseen. YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä CEDAW-komitea huomautti 2022, että vuosina 2016–2018 toteutetut säästötoimenpiteet, esim. sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset, vaikuttivat suhteellisesti enemmän naisiin ja edistivät köyhyyden naisistumista.
Sukupuolivaikutusten arviointeja tulisi tehdä aiempaa tarkemmin ja ennen kehysriihen kaltaisia merkittäviä päätöksiä.
Soste arvioi, että leikkausten myötä lähes 17 000 uutta alaikäistä tippuu köyhyysrajan alle ja köyhien määrä kasvaa 68 000 ihmisellä. Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Näistä kolmasosan tulisi olla lapsia. Leikkausten on arvioitu lisäävän tuloeroja ja lapsiperheköyhyyttä, joka koskettaa erityisesti yhden vanhemman perheitä. Heistä 85 prosenttia on naisia.
Eriarvoisuus kasvattaa turvattomuutta
Naisjärjestöjen Keskusliitto on huolissaan säästöjen vaikutuksista myös sisäiseen turvallisuuteen. Kehysriihen säästöjä ei kohdisteta ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartijoihin, tuomareihin, syyttäjiin ja vanginvartijoihin. Nämä ovat pääosin erittäin miesvaltaisia ammatteja.
Liitto pitää perusteltuna, että hallitus haluaa turvata sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Sisäinen turvallisuus on kuitenkin vahvasti sidoksissa huono-osaisuuteen: valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Suomalaiset myös kokevat, että ihmisten eriarvoistuminen on keskeinen turvattomuustekijä Suomessa (Turvassa 2021).
Huolipuhe sisäisestä turvallisuudesta ohittaa sen, että Suomessa naiset kohtaavat väkivaltaa toiseksi eniten Euroopassa. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoitus on hyvistä askeleista huolimatta edelleen riittämätöntä, vaikka naisiin kohdistuvan fyysisen parisuhdeväkivallan lisäkustannukset ovat pelkästään terveydenhoidossa 150 miljoonaa euroa vuodessa (THL 2022).
Lisäksi järjestöihin kohdistuvat jopa 35 prosentin leikkaukset vaikuttavat palveluihin, joilla tuetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Esimerkiksi väkivaltaa kokeneiden tukipalvelut ovat enimmäkseen järjestöjen tuottamia.
Sisäisen turvallisuuden selonteko varoittaa myös vihamielisestä vaikuttamisesta rajojen sisä- ja ulkopuolelta. Vihapuhe kaventaa demokratiaa jo nyt, koska erityisesti naiset ja vähemmistöihin kuuluvat epäröivät sen vuoksi asettua ehdolle vaaleissa.
Turvallisuus ei koske ainoastaan ulkorajoja eikä turvallisuutta ylläpidetä vain sotilaiden voimin. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat rauhanomaisen demokratian edellytyksiä. Jos nämä heikkenevät, heikkenee koko yhteiskunta. Sisältä ja ulkoa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Sonja Raunio, Naisjärjestöjen Keskusliitto
sonja.raunio@naisjarjestot.fi tai 050 461 7078
Vaikuttamisen asiantuntija Annika Hinkkanen, Naisjärjestöjen Keskusliitto
annika.hinkkanen@naisjarjestot.fi tai 050 546 6688