Vähemmistöihin kuuluvien naisten kohtaamat ongelmat on helppo unohtaa, jos nämä naiset loistavat poissaolollaan yhteiskunnan päättäviltä paikoilta ja järjestöistä.
Tawar Salari avasi tärkeän keskustelun vähemmistöihin kuuluviin naisiin kohdistuvasta väkivallasta sekä feminististen liikkeiden roolista väkivallan tuomitsemisessa (HS mielipide 25.6.). Salarin huomio siitä, että vastuu kunniaväkivallan kaltaisten, vähemmistöön kuuluvien naisten kohtaamien ongelmien esiin nostamisesta on liian usein kyseisillä naisilla itsellään, tuo esiin aikamme feminististen liikkeiden kipukohtia, joihin on saatava muutosta. Tätä muutosta haluamme olla edistämässä. Pidämme selvänä, että meidän on toimittava kaikkien naisten ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen puolesta.
Muiden yhteiskunnallisten liikkeiden tapaan myös feminismi elää ajassa. Tasa-arvon edistämisessä ei aina olla osattu huomioida naisten moninaisuutta, minkä takia vaikuttamistyössä on perinteisesti keskitytty erityisesti valtaväestöön kuuluvien naisten kohtaamiin ongelmiin.
Viime vuosina on alettu puhua entistä enemmän intersektionaalisesta feminismistä, joka huomioi paremmin risteävän ja moniperusteisen syrjinnän sekä naisten moninaisuuden. Tämä on avannut ovia myös vähemmistöihin kuuluvien naisten kohtaamien ongelmien käsittelylle, mutta työtä tällä saralla riittää edelleen. Myös feministien vastuulla on kiinnittää huomiota siihen, ettemme omalla toiminnallamme uusinna rakenteellista rasismia.
Myös sillä on väliä, ketkä ovat edustettuina aikamme feministisissä liikkeissä. Vähemmistöihin kuuluvien naisten kohtaamat ongelmat on helppo unohtaa, jos nämä naiset loistavat poissaolollaan yhteiskunnan päättäviltä paikoilta, naisjärjestöistä ja muista feministisistä liikkeistä. Kaikkien tasa-arvotoimijoiden tulisikin aktiivisesti edistää moninaisuutta ja saavutettavuutta omissa yhteisöissään sekä varmistaa, että myös vähemmistöihin kuuluvat naiset voivat kokea niiden ajaman feminismin omakseen.
Naisjärjestöjen keskusliitossa pyrimme nostamaan vähemmistöihin kuuluvien naisten kohtaamaa väkivaltaa lausunnoissa ja muussa vaikuttamistyössämme. Teemme myös yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa esimerkiksi kunniaväkivaltakysymyksissä.
Haluamme edelleen lisätä yhteistyötä ja dialogia aiheen ympärillä. Salarin huomio siitä, että ongelmasta puhuminen yhteisesti on tärkeä osa sen ratkaisua, osuu naulan kantaan. Voidaksemme paremmin huomioida moninaisuuden väkivallan vastaisessa vaikuttamistyössämme ja laajentaaksemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa käynnistämme pyöreän pöydän keskustelujen sarjan, johon kutsumme laajasti mukaan eri naisryhmiä edustavia tahoja.
Saara-Sofia Sirén
puheenjohtaja
Sonja Raunio
toiminnanjohtaja
Naisjärjestöjen keskusliitto
Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.7.2024.