Joka heinäkuu New Yorkissa järjestetään kestävän kehityksen korkean tason seurantakokous (HLPF, High-level Political Forum), jossa vapaaehtoiset maat raportoivat etenemisestään kestävän kehityksen tavoitteiden ja laajemmin koko Agenda2030:n toteutumisesta. Parhaillaan käynnissä olevassa kokouksessa Suomi raportoi edistymisestään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa yhdessä 46 muun valtion kanssa. Suomen raportti on ainutlaatuinen, koska se ensimmäisenä maailmassa kokoaa samoihin kansiin sekä valtion virallisen näkemyksen että kansalaisjärjestöjen arvion. On valtavan arvokasta, että Suomessa on vahva ja moniääninen kansalaisyhteiskunta, jota myös kuullaan ja osallistetaan.
Kansalaisjärjestöt arvioivat kunkin kestävän kehityksen tavoitteen edistymistä työryhmissä. Työtä organisoi Fingo, jonka jäseneksi NJKL myös keväällä liittyi. NJKL osallistui sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen toteutumisen arviointiin. Työssä mukana olivat mm. NJKL:n jäsenjärjestöt Plan International Suomi ja Suomen UN Women. Arvioitavana oli kulunut viisivuotiskausi 2016-2020.
Tilaa arviolle oli niukasti ja asioita luonnollisesti paljon. Positiivisen kehityksen lisäksi työryhmä toi esiin toimenpiteitä vaativina asioina mm. naisiin kohdistuvan väkivallan, työmarkkinoiden eriytymisen, palkkaeron, hoivan epätasaisen jakautumisen, tasa-arvotyön riittämättömät resurssit, vuoden 2016 rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön ja translain uudistuksen odottamisen. Valtio tunnisti omassa arviossaan samoin haasteiksi erityisesti väkivallan ja työelämän.
Kansalaisjärjestöt suosittavat Suomelle muun muassa koko ulkopolitiikan kattavaa tasa-arvostrategiaa, sukupuolivaikutusten arvioinnin ottamista pysyväksi osaksi valtiollista ja kunnallista päätöksentekoa sekä ns. Istanbulin sopimuksen täyttä toteuttamista. Järjestöjen arviot Suomen kehityksestä löytyvät suomeksi Fingon nettisivuilta. Kattavan kuvan kansalaisyhteiskunnan näkemyksistä tasa-arvon toteutumisesta Suomessa saa Naisjärjestön Keskusliiton kokoamasta niin sanotusta Peking +25 -raportista (2019).
Tämän vuoden kestävän kehityksen korkean tason seurantakokous käydään odottamattomassa pandemiatilanteessa ja virtuaalisesti. YK:n pääsihteeri Antonio Guterrez on korostanut tarvetta huolehtia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä kriisin aikanakin ja käyttää nykyinen tilanne mahdollisuutena rakentaa parempaa (build back better). Samaa sanoi myös EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen omassa avauspuheenvuorossaan: kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ei ole nyt lykättävissä, vaan entistä kiireellisempää negatiivisten kehitysten estämiseksi. Tämä koskee tietenkin myös sukupuolten tasa-arvoa.
Liisa Ketolainen
kansainvälisten asioiden asiantuntija
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Seuraa:
Pääministeri Sanna Marin puhuu kokouksen ministeriosuuden avausosiossa yhdessä muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa tiistaina 14.7. klo16 (Suomen aikaa).
Seuraavana päivänä ke 15.7. klo 15 (Suomen aikaa) julkistetaan women2030-koalition laatima tasa-arvon tilaa käsittelevä raportti.
Kestävän kehityksen korkean tason seurantakokouksen ohjelma ja lisätiedot löytyvät HLPF:n sivuilta. Keskusteluja (myös useissa muissa kokouksissa!) voi seurata YK:n omalta tv-kanavalta.
Lisätietoja:
Valtion arvio sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän tavoite viiden toteutumisesta löytyy raportin sivulta 114 ja kansalaisjärjestön arvio seuraavalta sivulta 115.
Vuosittaisen Agenda 2030 -toimintaohjelman edistystä mittaavan raportin mukaan Suomi sijoittuu tänä vuonna YK:n 193 jäsenmaasta kolmanneksi tavoitteiden saavuttamista mitattaessa. Edellä ovat Ruotsi ja Tanska. Linkki raporttiin ja lisätietoja ulkoministeriön tiedotteesta Suomen arvio löytyy raportista sivulta 220 alkaen ja tasa-arvokehitys arvioidaan siinä hyväksi.
Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteisiin lukeutuu muunmuassa Suomen sitoutuminen EU:n esittämään tavoitteeseen, jonka mukaan tasa-arvon edistäminen oli päätavoite tai merkittävä osatavoite 85 prosentissa uusista kehitysohjelmista vuoteen 2020 mennessä.
Naisten ja tyttöjen oikeudet on Suomen kehityspolitiikan ykkösprioriteetti ja Suomi on ollut aktiivinen sukupuolten tasa-arvon ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolestapuhuja. Tälle työlle on valtava tarve ja sitä tulee vahvistaa. Kehityspoliittinen toimikunta KPT on suosittanut kehitysyhteistyön ja -politiikan on uudistamista siten, että se edistäisi entistä paremmin sukupuolien välistä tasa-arvoa ja vahvistaisi tuloksellisemmin naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia (2018).